Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Ayi Naadaˈnera Hasidhinanni?

Ayi Naadaˈnera Hasidhinanni?

“Maganu halaalaancho yoo yaannoho; loosoˈnenna albano ikko xaano qullaawa manna kaaˈlatenni leellishshinoonnisi baxille dihawanno.”—IBI. 6:10.

FAARSO: 39, 30

1. Baalunkura hiitti kalaqamu hasatto noonke?

MITTU egennoottonna ayirrisatto manchi suˈmakki hawiro woy diegennoommohe yiiro mayi macciishshamannohe? Togoori hexxo mudhineemmo gede assankera dandaanno. Mayira? Ninke kalaqamunni egenninankera hasiˈneemmo. Mannu suˈmanke calla ikkikkinni, ayimmankenna assinoommore afara hasiˈneemmo.—Kir. 11:16; Iyo. 31:6.

2, 3. Wolootu naaddankera hasiˈranke soˈrisiissankera dandiitannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

2 Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, wole kalaqamu hasattonte gede wolootu naaddankera hasiˈrankeno soˈrisiissankera dandiitanno. Konnira mannu hasiisannonkekki ayirrinye aannonke gede hasiˈnammora dandiineemmo. Sheexaanu alame maccare ikka hasiˈneemmo gede xixxiibbannonke; tini qolte iima heeˈranno Anninke Yihowara hasiisanno ayirrinye uyineemmokki gede guficho ikkitankera dandiitanno.—Aju. 4:11.

 3 Yesuusi uullate aana noo yannara mite ammaˈnote massagaano mannu naadansara hasidhanno. Yesuusi harunsaanosi togo yee qorowisiisinonsa: “Seeda uddano uddidhe kaˈanna kawa haˈrama, dikkote keere haaˈnansara, xaadu mineno woyyaawino barcimira ofollanna jilu mineno ayirrado darga ofolla baxxannore Seeru rosiisaano agadhe.” Yesuusi lede, “Insa rooru qorichi agarannonsa” yiino. (Luq. 20:46, 47) Yesuusi kayinni shiima fushsho fushshitinota mitte gunnitte mancho naade coyiˈrino; ise fushsho fushshitinotera wolu manni naadinosekkiha ikkara dandaanno. (Luq. 21:1-4) Yesuusira ayirrinyeho noosi lao wolu manniwiinni lowo geeshsha baxxitinote. Kuni birxichi wolootuwiinni ayirrinye afiˈra lainohunni Magano Yihowa hagiirsiissanno lao heedhannonke gede assiˈrate kaaˈlannonke.

BAALANKA ROORANNO AYIRRINYE

4. Baalunkunni roore ayi naadinkero woyyanno? Mayira?

4 Ikkina sharrama hasiissannonkehu ayi naadannonke gedeeti? Mannu rosunni, daddalunni, woy boohaarshu ledo xaado afiˈrinorinni egennama hasiˈranno; ikkollana ninke hasiˈneemmohu konni garinni egennama diˈˈikkino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yiinonke: “Xa Magano affini woyitenna, hakkiinnino roore, Maganu egenniˈne yannara, wolqiweelonna tidhitinokki golfawa higa mayira baxxini? Galagaltine hakkurira borojje ikka hasidhini?” (Gal. 4:9) Kalqete alame Mooticha ikkino ‘Magani egenninonke!’ Tini kaajja qoossooti! Yihowa ayimmanke seekke afino, hattono isi baxannonke. Isi jaallasi ikkinammora hasiˈranno. Qoleno Yihowa kalaqinonkehu jaallasi ikkineemmo gedeeti.—Ros. 12:13, 14.

5. Maganu egennannonke gede maa assa hasiissannonke?

5 Muse Yihowa albaanni egennamate qoosso afiˈrino. Isi Yihowa daafira seekke afate huuccatto assiˈri yannara, Yihowa togo yee qolinosi: “Seekke egennoommohe daafiranna baxeemmohe daafira yoottore asseemmohe.” (Ful. 33:12-17) Yihowa mitto mittonka egenninonke; tini qolte lowo atoote afiˈneemmo gede assitannonke. Ikkollana Yihowa egennannonke gede maa assa hasiissannonke? Iso baxanna heeshshonke isira sayinse aa hasiissannonke.—1 Qorontoosi 8:3 nabbawi.

6, 7. Yihowa ledo noonke jaalooma hunara dandaannori maati?

6 Ikkollana, iimi Anninke ledo noonke jaaloomi baˈˈannokki gede assiˈrate sharrama hasiissannonke. Phaawuloosi sokka borreessinonsahu Galaatiyaho heeˈranno Kiristaani gede ‘wolqiweelunna tidhinokkihu’ alamete coyiˈra borojje ikkineemmokki gede qoropha hasiissannonke; kuri giddo mitte mannu naadankera hasiˈrate. (Gal. 4:9) Kuri umi xibbi diri Kiristaani Maganu albaanni egennama dandiino. Ikkollana Phaawuloosi coyiˈrino garinni kuri roduuwi giddo mitu alba agurtino coyiwa ‘galagalte higgino.’ Phaawuloosi ‘Lophitine kageeshsha iillitini gedensaanni, agurtine dagginoonnihu tidhinokki coyiwa mayira higginanni?’ yiinonsahu gedeeti.

7 Xaa yannara ninkerano hattoori iillankera dandaanno. Umo Yihowa daafira ronsummo woyite, Phaawuloosi gede Sheexaanu alame giddo afiˈra dandiineemmo ayirrinye facci assine agurroommoha ikkara dandaanno. (Filiphisiyusi Sokka 3:7, 8 nabbawi.) Kaffi yiino roso rosate, loosu woy daddalunni lowo deerra iillate tunceenya agurroommoha ikkara dandaanno. Woy muuziiqu,  ispoortete dandoonkenni maccare ikkate tunceenyi noonkeha ikkirono, tenne agurroommoha ikkara dandaanno. (Ibi. 11:24-27) Kuri coyibba facci assine agurankenni ‘gate bainonkeri’ noohu gede assine hendeemmoha ikkiro, tini hayyo diˈˈikkitino! Togoo hedo ‘wolqiweelunna tidhinokkihu’ gede assine agurroommo coye wirro hasiˈrate hingeemmo gede assitankera dandiitanno. *

YIHOWA ALBAANNI EGENNAMATE MURCIDHE

8. Yihowa albaanni egennamate sharrama dandiineemmohu hiittoonniiti?

8 Alame naaddankera ikkikkinni Yihowa albaanni egennamate noonke hasatto kaajjitanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Hatto assate, lame qara coye qaaga hasiissannonke. Umihunni, Yihowa isira ammanante soqqantannore woˈmante yannara naadanno. (Ibiraawoota 6:10 nabbawi; 11:6) Isi ‘halaalaancho yoo yaannoha’ ikkino daafira, ammanantino soqqamaanosi mitto mittonka naadikki disaˈˈanno. Yihowa woˈmante yannara “isire ikkitinore afino.” (2 Xim. 2:19) Yihowa “keeraanote doogo egennino”; hattono gatisannonsa gara afino.—Far. 1:6; 2 Phe. 2:9.

9. Yihowa mannasi baxannota leellishanno lawishsha kuli.

9 Yihowa dhagge ikkannore asse dagasi naadannota leellishino woyiti no. (2 Dud. 20:20, 29) Lawishshaho, dagasi shorritanni noota wolqaataamu gashshaanchi Feriooni olanto Duumu Baarira hune mannasi gatisino. (Ful. 14:21-30; Far. 106:9-11) Tini ikkito maalale ikkitino daafira hakko qooxeessira heedhanno daga 40 diri gedensaanni nafa hatte xaggere kayisse hasaabbanno. (Iya. 2:9-11) Ninkeno lowo diri albaanni masaalloonni garinni Maagoogi Googi Maganu manna gawajjate woˈnaalanno woyite, Maganu mannisira baxillesinna wolqasi leellishino gara qaaganke jawaachishshannonke! (Hiz. 38:8-12) Alamete giddo maccare ikka agurre, Yihowa albaanni egennamate sharramankenni roorenka hatte yannara hagiidhineemmo.

10. Yihowa manna naadanno gara lainohunni maa qaaga hasiissannonke?

10 Heda hasiissannonkehu layinki coyi konneeti: Yihowa ninke hendoommokki garinni naadankera dandaanno. Leellamate calla yite mannaho dancha coye assitannori Yihowawiinni mittoreno afidhannokkita kulloonninsa. Mayira? Korkaatuno insa mannu naadansara hasidhanno daafira, wolootu naaddunsa woyite loosinsa guma adhite kaˈino. (Maatewoosi 6:1-5 nabbawi.) Ikkollana Yesuusi wole manna kaaˈlannore assitinoha ikkirono mannu lainonsakkire Annisi ‘loosinsa guma aannonsata’ coyiˈrino. Yihowa togoo assoote laˈˈanno, hattono mittu mittunkura loosinsa garinni aannonsa. Ikkollana isi mitoho heddinokki garinni baˈraasannonsa. Hanni tenne leellishannoha mito lawishsha laˈno.

YIHOWA MITTE WEDELLITTE BEETTO AYIRRISINOSE

11. Yihowa wedellitte beetto Maariyaami ayirrisinosehu hiittoonniiti?

11 Maganu Beetti uullara daanno yanna iillituta, Yihowa Maariyaami yinanniti mitte umose heeshshi assitanno beetto qaaqqu ama ikkitanno gede doorinose. Maariyaami heedhannohu Yerusaalamete qullaawu miniwiinni xeertiˈre noohu shiimu Naazireetete katamiraati. (Luqaasi 1:26-33 nabbawi.) Yihowa tenne qoossora Maariyaami doorinohu  mayiraati? Sokkaasinchu Gebirieeli Maariyaami “Maganu albaanni ayirrinye afiˈrootta” yiinose. Yannate gedensaanni fiixise Elsaabeexi ledo hasaabbino hasaawi, Maariyaami Magano baxxannota leellishanno. (Luq. 1:46-55) Ee, Yihowa Maariyaami lainose, hattono ammanantinota ikkasenni tenne kaajja qoosso uyinosi.

12, 13. Yihowa Yesuusi ilami ballano ikko ilamihunni 40 barri gedensaanni Yesuusa ayirrisinohu hiittoonniiti?

12 Yannate gedensaanni Maariyaami Yesuusa iltu woyite, Yihowa Yerusaalamete heeˈrannohu ayirradu manni tenne afanno gede diassino. Sokkaasine Beetelihemete gobbaanni geˈreewo allaaˈlite noo allaalaasinera Yesuusi ilaminota kultinonsa. (Luq. 2:8-14) Hakkiinni kuri allaalaasine ilamino qaaqqo marte laˈino. (Luq. 2:15-17) Maariyaaminna Yooseefi, Yihowa Yesuusi konni garinni ayirrisanna laˈe lowo geeshsha hagiidhitinoti dihuluullissannote! Yihowanna Sheexaanu mitto coye assitanno gari babbaxxinoha ikkinota wodanchi! Sheexaanu Yesuusanna maatesi laˈanno gede ayyaanto soyi woyite Yerusaalamete heeˈranno manni Yesuusi ilama macciishshe lowo geeshsha masino. (Mat. 2:3) Mannu konni garinni Yesuusi ilama macciishshansa lowo qaaqquulli goofanno gede assitino.—Mat. 2:16.

13 Yesuusi ilamihunni 40 barri gedensaanni, Maariyaami Yihowara kakkalo shiqishate Beeteliheemetenni lame saate doogo ikkannowa Yerusaalame hadhino. (Luq. 2:22-24) Maariyaami Yooseefinna Yesuusi ledo hadhu woyite hakkiicho kakkalaasine Yesuusa ayirrissanno yite heddinoha ikkara dandaanno. Maariyaami heddinokki garinni ikkirono Yesuusi ayirrinye afiˈrino. Yihowa Simiooni yinanniha “Maganoho galinoha keeraancho” manchonna Haanna yinannita 84 diro ikkannoseta gunnitte masaalaancho horoonsiˈre, Yesuusi Mesihicha ikkannota coyidhanno gede assino.—Luq. 2:25-38.

14. Maariyaami Yihowawiinni mayi atoote afidhino?

14 Maariyaami Yesuusa ammanante lossitinotera Yihowa ise ayirrinye afidhanno gede assa agurinoni? Diagurino. Maganu ise xagge Qullaawu Maxaafi giddo borreessantanno gede assino. Yesuusi sase dironna darate uullate aana soqqami yannara Maariyaami ledosi haˈra dandiitinoha dilawanno. Gunnitte ikkitino daafira, Naazireetetenni fula dandiitinokkiha ikkara dandaanno. Konninni kainohunni ise duucha qoosso hoogginoha ikkirono, Yesuusi reyi woyite ledosi no. (Yoh. 19:26) Qoleno Phenxeqosxete albaanni noo barruwara Maariyaami wole rosaano ledo Yerusaalamete no. (Soq. 1:13, 14) Phenxeqosxete barra Yesuusi rosaanora qullaawu ayyaani dirri woyite iseno qullaawu ayyaaninni buurantukki digattino. Hatto ikkiro, ise hegere geeshsha iima Yesuusi ledo heeˈrate qoosso afidhino. Ee, ise ammanante soqqamasenni lowo baˈraaˈra afidhino.

YIHOWA BEETTOSI AYIRRISINO

15. Yesuusi uullate aana heeˈreenna, Yihowa naadinosihu hiittoonniiti?

15 Yesuusi uullate aana noo yannara ammaˈnote woy poletiku massagaanowiinni ayirrinye afiˈra dihasiˈrino. Ikkollana Yihowa babbaxxitino yannara sase hige naadisi woyite Yesuusi lowo geeshsha jawaatinoti dihuluullissannote. Yesuusi Yordaanosi Lagira cuuame fuli gedensaanni Yihowa, “Hagiirsiisannoehu baxeemmo Beettiˈya isooti” yiino. (Mat. 3:17) Yihowa hatto yee coyiˈri yannara macciishshinohu Yohaannisi calla ikkikki digatino. Yesuusi reyara mittu  diri albaannino, soqqamaasinesi giddo sasu Yihowa Yesuusi daafira togo yaanna macciishshitino: “Hagiirsiisannoehu, baxeemmohu Beettiˈya konneeti; isi yaannota macciishshe!” (Mat. 17:5) Qoleno Yesuusi reyara shiimu barri gate heeˈreenna Yihowa iima heeˈre Beettosi hasaawisino.—Yoh. 12:28.

Yihowa Beettosi ayirrisino doogonni maa rosootto? (Gufo 15-17 lai)

16, 17. Yihowa Yesuusa hedinokki garinni ayirrisinohu hiittoonniiti?

16 Yesuusi, Magano xonino yine kaphunni kassanse shollinshe shinannisita afinoha ikkirono, isi fajjo ikkikkinni Yihowa fajjo woˈmitanno gede huucciˈrino. (Mat. 26:39, 42) Yesuusi alame naaddasira ikkikkinni Annisi naadasira hasiˈrino daafira, “shollinye waajjikkinni” qarru haqqira sutame reyino. (Ibi. 12:2) Yihowa Yesuusa ayirrisinosihu hiittoonniiti?

17 Yesuusi uullate aana noo yannara, alba Annisi albaanni noosi ayirrinye wirro afiˈrate huucciˈrino. (Yoh. 17:5) Yesuusi alba noosihunni roorino ayirrinye dihasiˈrino. Isi iima “roorino bayicho” afiˈreemmo yee dihexxino. Ikkollana Yihowa maa assino? Yesuusa hedinokki garinni ayirrisinosi; Maganu iso reyotenni kayise “woˈmunkura aliidi darga” worinosi; hattono hakkuyira albaanni mittohono ee egenninokkita reyitannokki heeshsho uyinosi. * (Fil. 2:9; 1 Xim. 6:16) Ee, Yesuusi ammaname heeˈrasinni taalle nookki ayirrinye afiˈrino!

18. Tenne alamewiinni ayirrinye hasiˈneemmokki gede mayi kaaˈlannonke?

18 Tenne alamewiinni ayirrinye hasiˈneemmokki gede mayi kaaˈlannonke? Yihowa ayewoteno ammanantino soqqamaasinesi naadannotanna baˈraaˈra aannonsata qaagi; qoleno duucha woyite togo assannohu hendoonnikki garinniiti. Yihowa ninkerano albillitte hendoommokki atoote aankera dandaanno. Hakka geeshsha kayinni tini alameno ikko alametewiinni afiˈneemmo atooti baˈˈannoha ikkinota qaange, tini busha alame iillishshannonke fonqolo qeelle saˈno. (1 Yoh. 2:17) Baxillaanchu Anninke Yihowa, ‘halaalaancho yoo yaanno daafira, loosonkenna leellinsheemmo baxille dihawanno.’ (Ibi. 6:10) Ee, loonseemmo loosi baalaho baˈraasannonke! Xa nafa ninke hendoommokki doogonni atoote aankera dandaanno!

^ GUFO 7 Wole Qullaawu Maxaafi tiro “tidhinokkiha” yaanno qaale “mittore kaaˈlannokkihanna” “waaga afiˈrinokkiha” yite tirtino.

^ GUFO 17 Ibiraawootu Afiite Qullaawa Borro giddo reyitannokki heeshsho daafira xawinsoonni bayichi dino; konni daafira, kuni hendoonnikki atoote ikkara dandaanno.