Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Shoomantinoonni Labballo—Ximootewoosi Lawishsha Harunse

Shoomantinoonni Labballo—Ximootewoosi Lawishsha Harunse

SAI diro alamete doyichora noote Yihowa Farciˈraasine songo giddo lowo kume ikkannohu labballu roduuwi songote cimeeyyenna soqqamaano ikke shoomamino. Atino muli yannara shoomamoottoha ikkiro, afiˈroottote haaro soqqanshote qoossonni hagiidhattoti egennantinote.

Ikkollana tenne qoosso uyinihe yannara waajjoottoha ikkara dandaanno. Jaasooni yinannihu wedellichu cimeessi togo yiino: “Cimeessa ikke shoomamummo woyite, uyinoonnieha konne haaro looso loosa dandeemmokkiha lawinoe.” Musenna Ermiyaasino Yihowa uyinonsa looso loosse affannokkiha lawinonsa. (Ful. 4:10; Erm. 1:6) Aterano hatto lawannoheha ikkiro, waajja qeelte woˈmante yannara ayyaanaamittetenni lopha dandaattohu hiittoonniiti? Rosaanchu Ximootewoosi lawishsha xiinxallakki tennera kaaˈlitannohe.—Soq. 16:1-3.

XIMOOTEWOOSI LAWISHSHA HARUNSE

Phaawuloosi ledosi haˈre soqqamanno gede koyisisi yannara, Ximootewoosira 20 diri balla ikkannosi. Ximootewoosi wedellicha ikkino daafira umi qara Phaawuloosi ledo haˈra waajjinoha woy haaro looso loosa qarrissinosiha ikkara dandaanno. (1 Xim. 4:11, 12; 2 Xim. 1:1, 2, 7) Ikkollana tonnu diri gedensaanni Phaawuloosi Filiphisiyusi noo songora togo yee borreessino: “Kiˈne heedhinoonni gara macciishshe hagiidhate, rahe Ximootewosi kiˈnewa soyeemmo. . . . Kiˈne daafira ane gede yaadannohu iso agurranna wolu dinoe.”—Fil. 2:19, 20.

Ximootewoosi dancha cimeessa ikkanno gede kaaˈlinosiri maati? Hanni isi lawishshinni ronseemmoha lee roso laˈno.

1. Wolootaho wodaninni hedannoho. Phaawuloosi Filiphisiyuusi heedhanno roduuwira “[Ximootewosi] kiˈne daafira . . . hedanno” yiino. (Fil. 2:20) Ee, Ximootewoosi wolootaho hedanno. Isi ayyaanaamittensa daafira hedanno, hattono umosi qooffatikkinni insa kaaˈlate isonooto shiqishino.

Songote giddo loonsanni loosi aana calla illachishshooti; hatteentenni roduuwaho hasiisannonsari maatiro hedi. Wiiliyaami yinannihu 20 saˈˈanno diro cimeessa ikke soqqamino rodii, mitto haarote shoomamino rodoo togo yee amaalino: “Roduuwaho baxille leellishi. Songote giddo looso qineessate aana calla illachisha agurte, roduuwaho hasiisannonsari aana illachishi.”

2. Ayyaanaamittete coye balaxisiisino. Phaawuloosi, Ximootewoosi assinore wolu manni assannori ledo heewisiisanni, “Wolootu baalu, Yesuusi Kiristoosire ikkikkinni uminsa qiniite calla shorritannoreeti” yiino. (Fil. 2:21) Phaawuloosi tenne sokka borreessinohu Roomaho heeˈreeti. Hakko heedhanno roduuwi uminsa dilgora calla kabbi facci yitanno. Insa ayyaanaamittete coye woˈmu wodaninni diassitanno. Ximootewoosi kayinni insa gedeeha diˈˈikkino! Isi dancha duduwo halashshanno tunceenya afiˈri yannara Isayaasira noosi gedee lao noosita leellishino; Isayaasi “Ani haˈreemmona, ane soqqie” yiino.—Isa. 6:8.

Umikki loosono loossanni, ayyaanaamittete coye balaxisiisa dandaattohu hiittoonniiti? Umihunni, balaxisiisa hasiissannohe coye badde afi. Phaawuloosi “woyyanno [woy, roore hasiissano] coye baddine [affe]” yee amaalinonke. (Fil. 1:10) Maganu balaxisiisanno coye atino balaxisiisi. Layinkihunni, bikku heeshsho heeˈri. Yannakkinna  wolqakki gudannore hooˈli. Phaawuloosi Ximootewoosi togo yee amaalino: “Qeedhichimmate yortowiinni xooqi. . . . Keeraanchimma, ammana, baxillenna keere harunsi.”—2 Xim. 2:22.

3. Qullaawa soqqansho diinaggaawe soqqamino. Phaawuloosi Filiphisiyuusi heeˈranno Kiristaanira togo yiino: “Ximootewosi . . . ane ledo annunna beettu gede ikkineenna ledoˈya Danchu Duduwi looso loosanni heeˈrinota affinoonni.” (Fil. 2:22) Ximootewoosi ceeˈmaleessa diˈˈikkino. Isi Phaawuloosi ledo diinaggaawe soqqamino; tini qolte jaaloominsa kaajjanno gede assitino.

Yannankera Maganu dirijjite giddo loonsannihu lowo loosi no. Kuni loosi addu hagiirre afiˈneemmo gede assannohonna ammanate roduuwinkewa albinni roore shinqeemmo gede kaaˈlannonkeho. Konnira woˈmanka woyite ‘Mootichu loosi’ batiˈrinoheha ikkate sharrami.—1 Qor. 15:58.

4. Rosinore loosunni leellishino. Phaawuloosi Ximootewoosira togo yee borreessino: “Ati kayinni rosoˈya, heeˈreemmo gara, hedoˈya, ammanaˈya, cincaˈya, baxilleˈya, noommowa kaajjaˈya harunsootto.” (2 Xim. 3:10) Ximootewoosi rosinore loosunni leellishino daafira, wole qoosso afiˈrate ikkado ikkino.—1 Qor. 4:17.

Atera dancha lawishsha ikkannohehu ayyaanaamittetenni gikki yiino jaali noohe? Togoo jaali noohekkiha ikkiro, mayira dihasiˈratto? Lowo diro cimeessa ikke soqqaminohu Toomi yinanni rodii togo yiino: “Mittu gikki yiino cimeessi lowo geeshsha kaaˈlinoe. Duucha hige iso amaale xaˈmireemmo, hattono aannoe amaale loosunni leellisheemmo. Tini, worba ikkeemmo gede kaaˈlitinoe.”

5. Isonooto qajeelsino. Phaawuloosi Ximootewoosi “Maganoho gala dandaatto gede ateneeto qajeelsi” yee amaalinosi. (1 Xim. 4:7, NW) Qolchantannore qajeelsannonsa manchi nooha ikkirono, qolchantannori insaneeto qajeelsa hasiissannosi. Phaawuloosi Ximootewoosi togo yee amaalino: “Qullaawa Maxaafa mannaho nabbawate, kulatenna rosiisate jawaati. Lophakki mannu baalu afanno gede kunni coyira diinaggaawi.”—1 Xim. 4:13-15.

Atino woˈmanka woyite dandookki lexxitanno gede assiˈrate sharrami. Ayyaanaamittetenni lopha agurtooti; songote giddo loonsanni looso lainohunni Yihowa dirijjite ledo taalo qaafi. Quwa saˈe umokki addaxxitooti; ‘Lowo woˈnaalshi nooe daafira, baalanka coye buuxa hoogummorono assa dandeemmo’ yite heddooti. Ximootewoosi gede “Ateneenna rosiisatto roso seekkite agadhi.”—1 Xim. 4:16.

6. Yihowa ayyaana addaxxino. Phaawuloosi Ximootewosi soqqamino soqqansho daafira coyiˈranni togo yiino: “Uyinoonniheta dancha eeggo, ledonke noohu Qullaawu Ayyaani widoonni qolte agadhi.” (2 Xim. 1: 14) Ximootewosi soqqanshosinni kaajje uurrate, Maganu ayyaana addaxxino.

Lowo diro cimeessa ikke soqqaminohu Doonaaldi yinanni rodii togo yiino: “Shoomamino labballi Maganu ledo noonsa jaalooma naada hasiissannonsa. Togo assituro ‘jawaantete aana jawaante lexxitanno.’ Maganu qullaawa ayyaana aannonsa gede huuccidhannohanna qullaawu ayyaani guma laalate sharrantannoha ikkiro, roduuwinsara atoote ikkitanno.”—Far. 84:7; 1 Phe. 4:11.

AFIˈROOTTO QOOSSO NAADI

Haarote shoomantinori duuchu roduuwi ayyaanaamittetenni lophitanna laˈˈa lowo geeshsha hagiirsiissanno. Aleenni qummi assinihu Jaasooni yinanni rodii togo yiino: “Cimeessa ikke soqqamaˈya lowore roseemmo gede kaaˈlitinoe, qoleno waajja qeela dandoommo. Xa uyinannie looso loosa hagiirsiissannoe, qoleno tenne qoosso lowo geeshsha naadeemmo!”

Atino woˈmante yannara ayyaanaamittetenni lopha hasiˈratto? Hatto ikkiro Ximootewoosi lawishsha harunsate sharrami. Tenne assittoro atino Maganu mannira atoote ikkatto.