Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Addu Wolapho Afiˈra Dandiinannihu Hiittoonniiti?

Addu Wolapho Afiˈra Dandiinannihu Hiittoonniiti?

“Beettu borojjimmatenni fushshiˈnero, addintanni borojjimmatenni fultinanni.”—YOH. 8:36.

FAARSO: 54, 36

1, 2. (a) Mannu wolapho afiˈrate sharramanni noota leellishannori maati? (b) Tini mayi qarra abbitino?

YANNANKERA batinyu manni taallete, qoossotenna wolaphote daafira hasaawanno. Mitu manni gadadunni, miicotenninna buximatenni wolapha hasiˈranno. Wolu qole hedonsa xawise coyiˈrate, hasiˈrinore doodhatenna hasiˈrino garinni heeˈrate qoosso afiˈra hasiˈranno. Ee, baalankawa heeˈranno manni wolapho hasiˈranno.

2 Mitu manni wolapho afiˈrate yee gashshooteho finqilanno, salfe fulanno, wole agurina gashshoote galchate nafa sharramanno. Kayinni hatto assansanni hasidhinore afidhinoyya? Diafidhino; isinni duucha woyite hatto assa lowo qarra abbitanno, hattono lowo manni reyanno gede assitanno. Tini, Moote Selemooni “Mittu woloota kade gashshanno” yee qullaawu ayyaaninni coyiˈrinori gara ikkinota leellishshanno.—Ros. 8:9.

3. Addu hagiirrenna harshammo afiˈrate maa assa dandiineemmo?

3 Rosaanchu Yaiqoobi addu hagiirrenna harshammo afiˈra dandiinannita qara doogo kulino. Isi togo yee borreessino: “Wolassannoha guuta seera buuxe afe isinni kaajje heeˈrannohu,  . . . maassaminoho [woy, hagiirraamoho].” (Yai. 1:25) Guuta seera fushsha dandaannohu Yihowaati; isi mannu ooso addu hagiirrenna harshammo afiˈra dandiitanno gara seekke afino. Isi Addaamiranna Heewanira addu wolaphonna hagiirraamma ikkate kaaˈlannonsare baala uyinonsa.

MANNU OOSO ADDU WOLAPHO AFIDHINOHU MAMAROOTI?

4. Addaaminna Heewani mayi wolapho afiˈrino? (Hanafote noo misile lai.)

4 Kalaqamu maxaafira uminna layinki fooliishsho nabbambeemmo woyite, Addaaminna Heewani yannankera mannu halcha agurranna afiˈra dandaannokki wolapho afidhinota huwanteemmo. Insa hasiisannonsare baala afidhino, qoleno waajjishannonsarinna gadadisannonsahu dino. Kuri minaanninna minaama sagalenna looso hoongeemmo yee, hattono dhiwammeemmonna reyineemmo yee diyaadanno. (Kal. 1:27-29; 2:8, 9, 15) Hatto yaa kayinni Addaaminna Heewani afiˈrino wolapho dannu dinoote yaateni? Konninni aanchine tenne daafira ronseemmo.

5. Mannu ooso wolapho afidhanno gede mayi hasiisanno?

5 Yannankera batinyu manni addu wolapho afiˈrate yaa, gawajjannoreno kaaˈlannoreno ikkiro hasiˈnire baala mittuno hoolannohu nookkiha assate yee hedanno. Ze Worlidi Buuki Insayikiloopiidiya yinanni maxaafi wolaphote yaa “mitto coye doodhatenna doodhinoonnire assate dandoo” ikkitinota xawisino. Ikkirono maxaafu lede togo yaanno: “Mannu wolapho afiˈrino yinannihu gashshootu taashsho xeˈinokkiha, gara ikkinohanna quwa sainokki danna worannoha ikkirooti.” Tini qolte, dagoomu giddo baalunku manni wolapho afiˈranno gede dannu hasiisannota leellishshanno. Ikkina taalo, gara ikkinohanna quwa sainokki danna worate qoosso noosihu ayeti?

6. (a) Yihowara dannu nookki wolapho noosi yineemmohu mayiraati? (b) Mannu oosora noonsa wolapho hiittoote? Hatto yineemmohu mayira?

6 Dannu nookki wolapho noosihu Magano Yihowa callaati. Togo yineemmohu mayiraati? Korkaatuno baalankare kalaqinohunna kalqete alame giddo Aliidihu isooti. (1 Xim. 1:17; Aju. 4:11) Moote Daawiti Yihowara noosi silxaane dancha gede asse xawisino. (1 Duduwo 29:11, 12 nabbawi.) Iimanna uulla noo kalaqami baalaho noonsa wolapho kayinni dannu noote. Insa taalo, gara ikkinohanna quwa sainokki danna worate qoosso noosihu Magano Yihowa ikkinota ammana hasiissannonsa. Maganu Yihowa umo manna kalaqi woyite togoo danna worino.

7. Mitto mancho hagiirsiissannoti kalaqamunni assanno coyibba hiikkuriiti?

7 Addaaminna Heewani umo duuchu gari wolapho afidhinoha ikkirono, wolaphonsa dannu noote. Mitu danni kayinni kalaqamunni hasiisannoha ikkino daafira, qarrisannoha diˈˈikkino. Lawishshaho, Addaaminna Heewani heeshshotenni heeˈrate foola, itanna goxa hasiissannonsata affino. Insa kuri coyibba assitino daafira, wolapho hoogginoha lawannonsani? Dilawannonsa; korkaatuno Yihowa insa kuri coyibba assite hagiirrenna harshammo afidhanno gede asse kalaqinonsa. (Far. 104:14, 15; Ros. 3:12, 13) Ninke baalanka dancha ayyare foola, banxeemmo sagale ita woy gonxe fooliishshiˈra lowo geeshsha hagiirsiissannonke. Kuri coyibba duha ikkitinonkehu gede assine hendummokki, hagiidhinanni assineemmo. Addaaminna Heewanino kuri coyibba assa hagiirsiissannonsati dihuluullissannote.

8. Yihowa Addaaminna Heewani mayyee hajajino? Isi hatto yee hajajinonsahu mayiraati?

8 Yihowa, Addaaminna Heewani ooso ile  uulla woˈmanno gedenna uulla towaatanno gede hajajinonsa. (Kal. 1:28) Tenne hajajo wonsha duha ikkitinoni? Diˈˈikkitino! Yihowa guuta ikkitinoti mannu ooso gannate ikkitino uullara hegerera heedhara hedino; Isi, insara tini hedosi woˈmitanno gede assate qoosso uyinonsa. (Isa. 45:18) Yannankera adhammikki heeˈra woy ooso ila hooga doodha Maganu hajajo diiga diˈˈikkitino. Batinyu manni hatto assa shota ikka hooggurono mine kalaqiˈre ooso ile lossiˈranno. (1 Qor. 7:36-38) Mayira? Korkaatuno mannu hatto asse hagiirrenna harshammo afiˈra hasiˈranno. (Far. 127:3) Addaaminna Heewani Yihowara hajajamoommero, maatensa ledo hagiidhanni hegerera heeˈra dandaanno.

ADDU WOLAPHO BAˈINOHU HIITTOONNIITI?

9. Maganu Kalaqama 2:17 te hajajino hajajo taashsho xeˈinota, hasiissannokkitanna quwa saˈinota diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

9 Maganu Addaaminna Heewani wole hajajono hajajinonsa; qoleno tenne hajajo diigiro qorichinshanninsa qorichanno kulinonsa; togo yiinonsa: “Bushanna dancha bade afate egenno uyitanno haqqicho laalo . . . ittooti; tenne haqqicho laalo itootto barra, halaalinta reyatto.” (Kal. 2:17) Tini hajajo taashsho xeˈinota, hasiissannokkitanna quwa saˈinota ikkitinoni? Woy qole Addaaminna Heewani wolapho hooganno gede assitannota ikkitinoni? Diˈˈikkitino. Isinni mitu Qullaawu Maxaafi egennaammi tini hajajo hasiissannotanna kaaˈlitannota ikkitinota coyidhino. Lawishshaho mittu egennaami togo yiino: “Maganu [Kalaqama 2:16, 17] hajajino hajajo, mannu oosora dancha ikkinore egenninohu Iso calla ikkinota . . . hattono danchare ikkinokkire afinohuno Magano calla ikkinota leellishshanno. Mannu ooso ‘danchare’ afiˈrate Magano addaxxanna isira hajajama hasiissannonsa. Isira hajajama gibburo, Isi dancharenna dancha ikkinokkire uminsa doodhitanno gede facci asse agurannonsa.” Mannu ooso qolte togo assa didandiitanno.

Addaaminna Heewani doodhino doorshi qarra naqino! (Gufo 9-12 lai)

10. Doodhate qoossonna danchanna busha ikkinore murate mereero mayi badooshshi no?

10 Mitootu Yihowa Addaami hajajino hajajo nabbabbanno woyite, Maganu Addaami hasiˈrinore assannokki gede agawinosi yite heddanno. Togo yite heddannohu, doodhate qoossonna danchanna busha ikkinore murate qoosso mereero noo badooshshe affinokki daafiraati. Addaaminna Heewani Maganoho hajajama woy hajajama hooga doodha dandaanno. Ikkirono, kuni danchaho kuni bushaho yee murate qoosso noosihu Yihowa callaati; Edenete kaashshu base giddo nooti “danchanna busha badde leellishshanno” haqqicho tenne leellishshanno. (Kal. 2:9) Doodhineemmo doorshi abbanno guma afa dandiineemmohu woˈmanka woyite diˈˈikkino; qoleno doodhineemmo doorshi woˈmanka woyite dancha guma abbanno yine heda didandiineemmo. Mito woyite mannu danchare hede assannori qarranna shetto abbannonsahu iseraati. (Law. 14:12) Mannu ooso assa dandiitannokkihu duuchu coyi no. Yihowa hajajino hajajo widoonni, Addaaminna Heewanira addu wolapho afiˈra dandiitanno gara baxillunni rosiisinonsa. Kayinni Addaaminna Heewani maa doodhiyya?

11, 12. Addaaminna Heewani doodhino doorshi qarra abbinohu mayiraati? Lawishsha kuli.

11 Addaaminna Heewani Maganoho hajajama giwa doodhino. Heewani Sheexaanu ‘illeˈne faˈnitanno, hattono isi gede danchanna busha baddine affinannire ikkitinanni’ yee dogiseta dogantino. (Kal. 3:5) Addaaminna Heewani doodhino doorshi albinni roore wolapho afiˈranno gede assinoni? Diassino. Insa Maganoho hajajama  giwa doodhansanni Sheexaanu afidhinanni yiinonsare diafiˈrino. Isinni Yihowa uyinonsa biddishsha harunsa giwansanna uminsanni massagamansa qarra naqqinonsa. (Kal. 3:16-19) Mayira? Korkaatuno Yihowa mannu oosora uminsanni danchanna busha murate qoosso diuyinonsa.—Lawishsha 20:24; Ermiyaasi 10:23 nabbawi.

12 Tenne seekke huwatate hanni mitto lawishsha hendo. Mittu horophilla oofanno manchi hedinowa hobbaate iillate kulloonnisi raga harunsa hasiissannosi. Kuni manchi hedinowa iillate tennera hende qixxeessinoonniha yannate dayino uduunnicho horoonsiˈranna horophillu tiraafiike kultannosire harunsa hasiissannosi. Horophilla oofannohu uyinoonnisi biddishsha diige isi hasiˈrino garinni oofannoha ikkiro, qarru giddo uwara dandaanno. Hatteente gede Addaaminna Heewanino uminsa doogo harunsitino. Insa Maganu uyinonsa biddishsha harunsa gibbino. Tini mayi guma abbituyya? Anfummonte gede tini insano ikko sirchinsa cubbaataammanna reyannore ikkanno gede assitino. (Rom. 5:12) Addaaminna Heewani uminkera danchanna busha ikkinore mura dandiineemmo yee, Maganu uyinonsata addu wolapho huˈnino.

ADDU WOLAPHO AFIˈRA DANDIINANNIHU HIITTOONNIITI?

13, 14. Addu wolapho afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

13 Mannu dannu nookki wolapho afiˈra danchate yee hedanno; kayinni dannu nookki wolapho lame widoonni qara afidhino bise gedeeti. Wolapho lowo horo afidhinoti egennantinote; kayinni wolaphote dannu hoogoommero alame hiitto ikkitannoro hedde egennootto? Ze Worlidi Buuki Insayikiloopiidiya yinanni maxaafi togo yaanno: “Baalanti dirijjitta mannu wolapho agaratenna tenne wolaphora danna worate raqaxaawino biddishsha fushshitanno.” “Raqaxaawino biddishsha” yaa garankolla. Yannankera mannu seera amaddinota lowo maxaaffa borreessinoonni, hattono fulino seera mannaho xawissannorinna mannu harunsanno gede assitannori batinyu higgete egennaamminna daanyootu no.

 14 Yesuusi Kiristoosi addu wolapho afiˈra dandiinanni gara kulino. Togo yiino: “Rosiisoommoˈne coye agadhitiniro halaalenka rosaanoˈya ikkitinanni. Halaale affinanni; halaaluno borojjimmatenni fushshannoˈne.” (Yoh. 8:31, 32) Yesuusi coyiˈrino garinni addu wolapho afiˈrate lame coye assa hasiissanno: Umihu, isi rosiisino halaale ammanate, layinkihu qole rosaanchosi ikkate. Hatto assinummoro addu wolapho afiˈneemmo. Kayinni wolaphineemmohu mayinniiti? Yesuusi lede togo yiino: “Cubbo loosannohu baalu cubbu borojjichooti . . . Beettu borojjimmatenni fushshiˈnero, addintanni borojjimmatenni fultinanni.”—Yoh. 8:34, 36.

15. Yesuusi afidhinanni yee qaale eino wolapho ‘borojjimmatenni fushshitannonkehu’ hiittoonniiti?

15 Yesuusi rosaanosira afidhinanni yee qaale eino wolapho, yannankera lowo manni afiˈrate halchanno wolaphonni baxxitinote. Yesuusi “Beettu borojjimmatenni fushshiˈnero, addintanni borojjimmatenni fultinanni” yii woyite, ‘cubbu borojjimmanni’ wolaphate daafira coyiˈranni no; tini borojjimma xaa geeshsha mannu ooso amaddino borojjimma baalante giddo roore bushaati. Cubbu bushare assineemmo gede xixxiiwannonkeha calla ikkikkinni, dancha ikkinota anfoommore assineemmokki gede guficho ikkannonke. Konnira ninke cubbu borojjeeti yaa dandiinanni; qoleno cubbu qarrammeemmo, shenteemmo, hattono jeefote reyineemmo gede assannonke. (Rom. 6:23) Soqqamaasinchu Phaawuloosino cubbu borojjicho ikka abbitanno qarra qamasino. (Roomu Sokka 7:21-25 nabbawi.) Addaaminna Heewani afidhe kaˈe huˈnitinota addu wolapho afiˈra dandiineemmohu xaxxawe amadinonke cubbinni wolaphinummoro callaati.

16. Borojjimmatenni wolaphineemmohu ma garinniiti?

16 Yesuusi “rosiisoommoˈne coye agadhitiniro” yaasi, isi wolassankera hasiˈnummoro assa hasiissannonkeri noota leellishshanno. Heeshshonke Yihowara sayinse uyinummo woyite, ninkeneeto kaandoommo, hattono Yesuusi rosaano ikkine isi rosi garinni heeˈrate doodhinoommo. (Mat. 16:24, NW) Yesuusi qaale einonke garinni wodote kakkalosi woˈmunni woˈma loosu aana hossanno woyite addu wolapho afiˈneemmo.

17. (a) Heeshshonkenni hagiirrenna harshammo afiˈneemmo gede assannonkeri maati? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

17 Yesuusi roso harunsanke hagiirrunna harshammo woˈmitino heeshsho heeˈrate kaaˈlitannonke. Togo assanke cubbunna reyote borojjimmanni woˈmunni woˈma wolaphineemmo faro fantannonke. (Roomu Sokka 8:1, 2, 20, 21 nabbawi.) Aananno birxichira, addu wolapho aanno Magani Yihowa ayirranno gede, xa afiˈnoommo wolapho hayyotenni horoonsiˈra dandiineemmo gara ronseemmo.