Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Zakkaariyaasi Laino Ajuujanni Maa Ronseemmo?

Zakkaariyaasi Laino Ajuujanni Maa Ronseemmo?

“Ani kiˈnewa higeemmona, kiˈneno anewa higge.”—ZAK. 1:3.

FAARSO: 89, 86

1-3. (a) Zakkaariyaasi masaala hanafi yannara, Yihowa manni hiitto ikke no? (b) Yihowa mannisi ‘isiwa higanno’ gede xaˈminohu mayiraati?

MASAALAANCHU Zakkaariyaasi ajuujatenni xaaxo buubbanna, gimboolu giddo ofolte noo manchonna bajja yinanni ceichiha lawanno qoola afiˈrinori lame meenti buuwanna laino. (Zak. 5:1, 7-9) Yihowa Zakkaariyaasira tenne dhagge ikkitanno ajuuja leellishinohu mayiraati? Hatte yannara Israeelete daga hiikkite no? Zakkaariyaasi laino ajuujanni maa ronseemmo?

2 Yihowa daga 70 diro Baabiloonete qafadante keeshshitu gedensaanni, 537 K.A. keere fultino. Hatte yannara insa lowo geeshsha hagiidhitino. Insa umi qara Yerusaalamete halaalu magansiˈra wirro xintate quqquxantino daafira looso hanaffino. Hakkiinni insa 536 K.A., qullaawa mine minate safo saffino. Hatte yannara mannu ‘luuli xeertote heeˈneenna macciishshamanno.’ (Izi. 3:10-13) Ikkirono, shiima yanna gedensaanni mitu manni insa qullaawa mine mintannota hoolino. Tennera Israeelete manni hexxo mudhe qullaawa mine mina agure, uminsa mine miˈnatenna gate loosiˈrate higino.  Yihowahu qullaawu mini 16 diri geeshsha noowa uurrino. Israeele Yihowawa higganno gedenna uminsa hasatto wonshiˈrate kabbi facci yaa agurte Isi looso loossanno gede qaagiishshu hasiisinonsa. Yihowa, insa waajjitukkinni albinsa gede woˈmu wodaninsanni iso magansidhara hasiˈrino.

3 Maganu dagasi Baabiloonete borojjimmanni fushshinonsahu mayiraatiro qaagganno gede assate, 520 K.A. masaalaanchosi Zakkaariyaasi insawa soyino. Zakkaariyaasi yaanno suˈmi “Yihowa Qaagino” yitanno tiro afiˈrinoha ikkasi dhagge ikkitannote. Israeele Yihowa assinonsare habbinoha ikkirono, isi kayinni dihawinonsa. (Zakkaariyaasi 1:3, 4 nabbawi.) Isi halaalu magansiˈra wirro xintitanno gede kaaˈlannonsata kulinonsa; ikkirono lamu wodaninni magansiˈnanni magansiˈra hagiirsiissannosikkita kule qorowisiisinonsa. Konninni aanchine, Yihowa Zakkaariyaasira leellishinote leekkinna lamalki ajuuja widoonni mannasi loosoho kakkayisinohu hiittoonniitiro ronseemmo. Hattono, tenne ajuujanni yannankera maa ronseemmoro laˈneemmo.

MAGANU MOORAANO QORICHISHANNO

4. Zakkaariyaasi leekki ajuujara maa laino? Xaaxo lamenka widoonni borreessinoonnita ikkase maa leellishshanno? (Hanafote noota umi misile lai.)

4 Zakkaariyaasi Fooliishsho 5, mitte dhagge ikkitanno ajuujare kultanno. (Zakkaariyaasi 5:1, 2 nabbawi.) Zakkaariyaasi tenne ajuujara, hojja 20 cigile, godowa 10 cigile ikkitanno xaaxo buubbanna laino! Tenne xaaxo aana lamenka widoonni yoote sokka borreessinoonni. (Zak. 5:3) Duucha wote xaaxote aana mitto widoonni calla borreessinanni; tini xaaxo kayinni lamenka widoonni borreessinoonnita ikkase, aanase noo sokka shota ikkitinokkita leellishshanno.

Kiristaanu ajirono batiˈrirono manniricho moora dihasiissannonsa (Gufo 5-7 lai)

5, 6. Yihowa moorrannita baxannoni? Xawisi.

5 Zakkaariyaasi 5:3, 4 nabbawi. Mannu ooso baala assitanno coyiˈra Yihowa albaanni xaˈmantanno; suˈmisinni woshshantanno daga isinni hakkiinni roore xaˈmantanno. Konni daafira insa, ajono batironona manniricho moora ‘Maganu suˈma xonsiissannota huwattanno.’ (Law. 30:8, 9) Mitu manni, mittoricho moorate gari korkaati heeˈriro moorriro qarru dino yee hedanno; kayinni mittu manchi mooranno gede assannosiri baxihano ikkiro, tini isi yortosi Maganunni roorsiˈrannohanna maalaamittete coye baxannoha ikkinota leellishshanno. Mooranno manchi Maganu seera ajishe laˈˈannota leellishanno, hattono togoo manchi Yihowa suˈma diayirrisannoho.

6 Zakkaariyaasi 5:3, 4, “Rumo mittu mittunku mooraanchi minira eˈanno; . . . hakkiicho keeshshite minensa coˈo assite diigganno” yitannota huwatootto? Yihowa qoricha huxxa huxxiˈne woy mine waawaansiˈne gata didandiinanni. Yihowa dagasi mereero cubbo loose maaxinoha xawo fushshasi digattanno. Mittu manchi moorinota polisete, loosiissannosirira, songote cimeeyyera, annisiranna amasira maaxara dandaanno; Maganuwiinni kayinni maaxa didandaanno; Maganu mooraano baala xawo fushsheemmo yee qaale eino. (Ibi. 4:13) “Woˈmante yannara” Maganoho ammanamanno manni mereero heeˈranke lowo geeshsha hagiirsiissannote!—Ibi. 13:18.

7. Buubbanno xaaxo aana borreessinoonni rumonni gatate maa assa hasiissannonke?

7 Yihowa moorrannita effire giwanno. Yihowa biddishshi ledo sumuu yaanno garinni heeˈra ninkera ayirrinyeho; konni daafira Yihowa suˈma mishiishannore assa horo dihasiˈneemmo. Hatto ikkiro, Maganu affanni heedhenni seerasi diiggannore qorichishanno qorichinni gata dandiineemmo.

“BARRU BARRUNKUNNI” EˈNOONNI QAALE AGADHE HEEˈRA

8-10. (a) Xaaro Maati? (b) Moote Sedeqiyaasi mayyee xaarino xaaro diigino?

8 Zakkaariyaasi ajuujatenni lainote buubbanno xaaxo aana borreessinoonniti aante  noo sokka Yihowa suˈminni ‘kaphunni xaartannore’ qorowisiissannote. (Zak. 5:4) Xaaro mittu manchi coyiˈrinori adda ikkinota buuxisate coyiˈrannoreeti, woy mitto coye assate woy assa hoogate eanno qaaleeti.

9 Yihowa suˈminni xaara, mulluri gede assine laˈnanni coye diˈˈikkitino. Yerusaalamete heeˈre gashshinohu Moote Sedeqiyaasira iillinosiri tenne leellishanno. Sedeqiyaasi Baabiloonete mootera hajajameemmo yee Yihowa suˈminni xaarino. Ikkirono, isi eino qaale diigino. Konninni kainohunni Yihowa Sedeqiyaasira togo yee yoo yiino: “Heeshshote Magano ikkaˈyanni xaareemmona, [Sedeqiyaasi] ayirradu barcimira ofoshshiishinosihu Baabiloonete Moote lede eino gondooro diigasinni mare Baabilooni reyanno.”—Hiz. 17:16.

10 Moote Sedeqiyaasi woleteemmero, Yihowa suˈminni xaarino xaaro agadha hasiissannosi. (2 Dud. 36:13) Isi kayinni Baabiloonete borojjicho ikka giwe Gibitse kaaˈleˈˈe yiino; ikkirono Gibitse iso kaaˈla didandiitino.—Hiz. 17:11-15, 17, 18.

11, 12. (a) Heeshshonke giddo eˈneemmo qaale baala roorannohu hiikkonneeti? (b) Barru baala Yihowara eˈnoommo qaale agadhineemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

11 Qaale eˈneemmo wote, Yihowano macciishshanno. Isi eˈnoommo qaale wonshinammora hasiˈranno; konni daafira, iso hagiirsiisate eˈnoommo qaale wonsha hasiissannonke. (Far. 76:11) Heeshshonke giddo eˈneemmo qaale baala roorannohu, ninkeneeto Yihowara sayinse uyinummo wote eˈnoommo qaaleeti. Ninkeneeto sayise aate yaa, baxi coyi iillinkerono Yihowara soqqammeemmo yine qaale eate.

12 Yihowara eˈnoommo qaale agadha dandiineemmohu hiittoonniiti? Lowohuno ikko shiimu fonqoli iillannonke wote assineemmori, “barru barrunkunni” Yihowa ayirrinseemmo yine eˈnoommo qaale agadhineemmota leellishannoha ikka hasiissannosi. (Far. 61:8) Lawishshaho, mittu manchi rosu mine woy loosu bayicho gara ikkinokki baxille leellishannonke wote, tenne assa gimbe  Yihowa ‘doogo haˈra’ hasiˈneemmota leellinsheemmo? (Law. 23:26) Maatenke giddo Yihowa Farciˈraasincho ikkinohu nookkiha ikkiro, Yihowa Isira ammanamme heeˈneemmo gede kaaˈlankera huucciˈneemmo? Baxillaanchu Anninke Yihowa dagasi mereerira woshshinonke daafira iso galatate, barru baala huuccattotenni isiwa shinqeemmo? Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawate yanna gaaˈminoommo? Qoleno, ninkeneeto Yihowara sayinse uyinummo wote kuri coyibba assate qaale eˈnoommo yaa dandiinanni. Ninkeneeto Yihowara sayinse uyinummo wote eˈnoommo qaale agadhate, isira hajajama hasiissannonke. Woˈma lubbonkenni Yihowa magansiˈneemmoha ikkiro, tini iso banxeemmotanna addanka ninkeneeto isira sayinse uyinoommota leellishshanno. Yihowa magansiˈneemmohu mulla wogate geeshshira calla ikkikkinni, tini heeshshonke kifile ikkitinohuraati. Eˈnoommo qaale agadhanke ninkeneetira kaaˈlitannonke; korkaatuno ammanamme heeˈnummoro albillittete dancha hexxo heedhannonke.—Mar. 10:12, 13.

13. Zakkaariyaasi lainote leekki ajuujanni maa ronseemmo?

13 Zakkaariyaasi lainoti leekki ajuuja, Yihowa baxanno manni mittoreno mooranna kaphunni xaara hasiissannonsakkita huwanteemmo gede kaaˈlitinonke. Qoleno, Israeele duucha higge cubbo loossinoha ikkirono, Yihowa tuge agurinonsakkita ronsoommo. Isi qooxeessinsara heedhanno diinna, gara ikkinokkire assitanno gede xiixxiibbannonsata wodanchino. Isi eino qaale wonshe ninkera dancha lawishsha ikkinonke, hattono ninke eˈnoommo qaale wonshineemmo gede kaaˈlannonke. Yihowa muli yanna giddo bunshe baalanta uullate aaninni huneemmo yee qaale eino; Isi einohu kuni qaali eˈnoommo qaale agadhine heeˈneemmo gede kaaˈlannonke. Zakkaariyaasi lainoti lamalki ajuuja tini hexxo woˈmitannota buuxissannote.

YIHOWA BUNSHE HUNANNO

14, 15. (a) Zakkaariyaasi lamalki ajuujara maa laino? (Hanafote noota layinki misile lai.) (b) Safarranni gimbooli giddo noo mancho maa riqibanno? Tenne mancho gimboolu giddonni fultannota hoˈlinoonnihu mayiraati?

14 Zakkaariyaasi ajuujatenni buubbanno xaaxo lai gedensaanni, sokkaasinchu xaano wole ajuuja leellishinosi. Lamalki ajuuja maa kultannote? Zakkaariyaasi tenne ajuujara “safarranni” gimboola laino. (Zakkaariyaasi 5:5-8 nabbawi.) Gimboolu “siwiilunni seekkinoonni tuana afiˈrinoho.” Tuanu faˈnamita Zakkaariyaasi gimboolu giddo “mitte mancho ofolte” heedheenna laino. Sokkaasinchu mancho “bunshete lawishsha” ikkitinota xawisino. Zakkaariyaasi, mancho gimboolu giddonni fulate gaˈnantanna lai wote mageeshshi geeshsha masinoro heda dandaatto! Hakkiinni sokkaasinchu bayichonko mancho giddo qole xiiwe tuana wirro tuino. Tini ajuuja mayi tiro afidhino?

15 Tini ajuuja, Yihowa dagasi mereero bushuri noota afiˈro sammi yee laˈˈannokkita leellishshanno. Yihowa busha coye lairo, bayichonko hunanno. (1 Qor. 5:13) Sokkaasinchu gimboolu tuana wirro tuasi tenne buuxissannonke.

Yihowa halaalu magansiˈra keeraancho ikkite heedhanno gede assanno (Gufo 16-18 lai)

16. (a) Zakkaariyaasi saffarranni gimboola hiissinanna laino? (Hanafote noota sayikki misile lai.) (b) Qoolla afiˈrino meenti safarranni gimboola hiikka haaˈre massino?

16 Hakkiinni Zakkaariyaasi bajja yinanni ceichiha lawannoha kaajjado qoola afiˈrinore lame meento laino. (Zakkaariyaasi 5:9-11 nabbawi.) Kuri meenti gimboolu giddo noo manchowiinni lowo geeshsha baxxinoreeti! Kuri lamenti meenti kaajjadda qoollansanni buuwanni gimboolu giddo noota “bunshete lawishsha” ikkitino mancho haaˈre haˈrino. Insa ise mamira haaˈre haˈranni no? Insa tenne ‘bunshete lawishsha ikkitino mancho Baabiloone’ haaˈre massino. Insa ise Baabiloone haaˈre massinohu mayiraati?

17, 18. (a) Baabiloone “bunshe” masse hunate malino bayichooti yineemmohu mayiraati? (b) Maa assate murciˈra hasiissannonke?

 17 Zakkaariyaasi diro noo Israeele, Baabiloone bunshe duunate malino bayicho ikkitinota huwattino. Zakkaariyaasinna wolu Yihudu manni Baabiloone bunshe woˈmitinowa ikkinota affino. Baabiloonete katamira amanyootu maaeellenna kaphu maganna woˈmitino; konni katamira lophinohu Ayihudete manni, Magano magansiˈrannokkihu kuni manni daafannonsakki gede sharrama hasiissinonsa. Yihowa Zakkaariyaasira leellishino ajuuja widoonni halaalu magansiˈra keeraancho ikkite heedhanno gede assannota buuxisino; Ayihudete manni tenne afansanni lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote!

18 Zakkaariyaasi laino ajuuja, Ayihude halaalu magansiˈra keeraancho ikkite heedhanno gede insa assa hasiissannonsari noota qaagganno gedeno assitinonsa. Maganu daga bunshe mereerinsara lulluqqite eˈanno gede fajja didandiitanno; qoleno togo diassitanno. Yihowa keeraancho dirijjitesi hunda heeˈne baxillesinna agarooshshesi afiˈneemmo gede assinonke; ninke qole tini dirijjite keeraancho ikkite heedhanno gede assate qeechi noonke. Yihowa dirijjite keeraancho ikkite heedhanno gede assa hasiˈneemmo. Hatto ikkiro, ayyaanaamittete gannatenke giddo mitte bunsheno diheedhanno.

YIHOWA AYIRRISSANNOTA KEERAANO DAGA

19. Zakkaariyaasi laino ajuujanni yannankera maa ronseemmo?

19 Zakkaariyaasi lainoti leekkinna lamalki ajuuja, ammanama xeˈinore assitannorira qorowishshu sokkaati; qoleno tini ajuuja Yihowa cubbo loossannore sammi yee laˈˈannokkita buuxissannote. Yihowati ammanantino soqqamaasine bunshe effidhe giwa hasiissannonsa. Zakkaariyaasi laino ajuuja, iima heeˈrannohu baxillaanchu Anninke ninke iso hagiirsiisannore assinummoro, shitanno rumo iillishannonkekkita buuxissannote; hatteentenni Isi agarannonke, hattono maassiˈrannonke. Bunshe woˈmitino alamera xuru nookkire ikkine heeˈrate sharramanke gaabbissannota diˈˈikkitino. Qoleno, Yihowa kaaˈlannonketa dihuluullammeemmo! Ikkina, Magano waajjannokki manni woˈminote tenne alamera halaalu magansiˈra keeˈraaˈmite heedhannota mayinni anfeemmo? Yihowa bayiru qarri shiqanno wote, dirijjitesi agarannota buuxisannonkeri maati? Aananno birxichira kuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo.