Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Birra 2017

 HEESHSHOTE XAGGE

Yihowa Yaannore Assiniro Atoote Afi⁠ˈnanni

Yihowa Yaannore Assiniro Atoote Afi⁠ˈnanni

Mitte hige mitto looso loosanno manni hasiiseenna, aninna minaanniˈya hattono, rodiiˈyanna minaamasi “Ninke loonseemmo!” yinoommo. Ninke konne looso loosate sumuu yinoommohu mayiraati? Tennera Yihowa maassiˈrinonkehu hiittoonniiti? Balaxe ane daafira kuleemmaˈne.

ILAMOOMMAHU 1923nni Ingilizete Yorkishire yinanniwa Hemisworzi yinanni katamiraati. Boobi yinannihu bayiru rodii nooe. Honse diro ikkie balla, anniˈya kaphu roso xawo fushshitanno maxaaffa afiˈrino; isi ammaˈnote sooreeyye rosiissannorinna assitannori babbaxxinore ikkino daafira dibaxanno. Isi tenne maxaaffa giddo nabbawinori dhagge ikkinosi. Shiimu diri gedensaanni Boobi Atikinsani yinanni rodii mininkera daye qaddaˈnoonnita Roduu Raazerfordi lallawo fonogiraafetenni maacciishshiishinonke. Tenne lallawo qixxeessitinori, anniˈya afiˈrino maxaaffa qixxeessitinore ikkitinota huwantoommo! Anniˈyanna amaˈya Roduu Atikinsani woˈmanka wote hashshi sagale ledonke itanno gedenna Qullaawu Maxaafi xaˈmonkera dawaro qolannonke gede koyissinosi. Isi ninke miniwiinni shiima kiilo meetire ikkannohu mittu rodii mine assinanni gambooshshira koyisinonke. Ninkeno gambooshshe ganyine haˈra hananfummo; hakkiinni Hemisworzi yinanniwa shiima songo xintinoonni. Shiima yanna gedensaanni zoonete soqqamaano (xa woradu aliidi laˈˈaano yinanni) dagganno wote minenke gashshanna qooxeessinkera soqqantanno suwisaano sagale koyisa hananfummo. Insawa aanaˈya lowo geeshsha kaaˈlitinoe.

Hatte yannara maatenke daddalo daddaˈla hanaffe no; ikkirono, anniˈya rodooˈya “suwisaancho ikkite wolewa hadhe soqqama hasiˈrittoro, konne looso agurreemmo” yiino. Boobi tennera sumuu yee, 21 dirisinni suwisaancho ikke wolewa haˈre soqqama hanafino. Lamu diri gedensaanni anino 16 diriˈyanni suwisaancho ikkoomma. Qidaamenna Sambata agurranna duucha wote callichoˈya soqqameemma; soqqameemma wote farciˈrate horoonsiˈnanni kaardenna fonogiraafe horoonsiˈreemma. Mitte Qullaawa Maxaafa xiinxalliseemma mancho cuuantino; konni garinni Yihowa maassiˈrinoe. Yannate gedensaanni ise maate giddo batinyu Yihowa Farciˈraasine ikkitino. Layinki diro Meeri Hensheeli yinanni rodoo ledo baxxitino suwisaancho ikke soqqama hanafoomma. Hakkiinni lamenta Yihowa Farciˈraasine nookkiwa Cheesheri yinanni qoqqowo sonkinke.

Hakkawaro Layinkihu Alamete Oli kae no; hatte yannara meentuno olu ledo xaado afiˈrinore loose kaaˈlamanno gede assinanni. Hakka waro ammaˈnote soqqamaasine olantanno gede digeddeessinanninsa; ninkeno woˈma yanna soqqamaasine ikkinoommo  daafira olaho kaaˈlamme yine qarrinsanninkekkiha lawinonke. Ikkirono yoote mini sumuu yiinokki daafira, 31 barra usurame fuloomma. Aane noo diro, 19 diro ikkieta tiiˈˈiˈya olaho kaaˈlamammara difajjannoe yoomma daafira, lame hinge yoote minira massinoonnie; ikkirono lamente yannara ani garoomma. Hattee yannara, qullaawu ayyaani kaaˈlinoetanna Yihowa anga amade jawaachishinoeta huwatoomma.—Isa. 41:10, 13.

ARTERI YINANNI RODII LEDO XAADUMMA

Gedensaanni 1946nni Arteri Maatiwuusi yinanni rodii ledo xaadumma. Isi tiiˈˈisi ola olamanno gede fajja giwinosi daafira sasu agani geeshsha usurame fulino; hakkiinni Hemisworzi yinanniwa baxxino suwisaancho ikke soqqamannohu rodiisi Denaasi ledo soqqama hanafino. Insa qaaqquullu heedheenna anninsa Yihowa daafira rosiisinonsa; qoleno cuuantinohu anjenni heedheeti. Shiima yanna gedensaanni Denaasi Ayerilaande haˈrino; hatte yannara Arteri callisi gatino. Anniˈyanna amaˈya Arteri worba suwisaanchonna danchu akati noosiha ikkinota lae ledonsa heeˈranno gede koyisinosi. Ayiddira haˈreemma wote, aninna Arteri sagale intoonni uduunne hayishshineemmo. Yannate gedensaanni mimmitoho sokka borreessa hananfummo. Xaano Arteri 1948nni sase agana usuramanno gede yoo yinisi. Arfaasa 1949nni adhammummo; hatte yannara dandiinummo geeshsha woˈma yanna soqqansho soqqamate mixo fushshiˈnoommo. Afiˈnoommo woxe hawa gede difincineemmo, hattono fooliishshote yannanni mannaho laalo xinqine woxe adhineemmo; tini suwisaano ikkine soqqama agurreemmokki gede kaaˈlitinonke. Qoleno Yihowano irkisinonke.

Hemisworzira 1949nni adhammummohunni boode yanna gedensaanni

Mittu diri gedensaanni, Aliyye Ayerilaandera umo, Armaha yinanni katamira, gedensaanni qole Niwuri yinanni katamira soqqammeemmo gede sonkoonninke; tenne katammara noo manni giddo rooru Kaatoolikete. Hatte yannara ammaˈnonkenni kainohunni gimbanninke daafira, manna qorophine hasaawinseemmo. Gambooshshe assiˈneemmohu ninke heeˈneemmowiinni 16 km ikkannohu mittu minaanninna minaama mineeti. Hatte yannara sette meddi yaanno manni gamba yaanno. Roduuwu minensa galleemmo gede koyisannonke wote uulla kadhine galleemmo; hakkiinni soodanno wote duumbe shooˈmineemmo. Xa hakko qooxeessiˈra lowoti Yihowa Farciˈraasine noota afaˈya lowo geeshsha hagiirsiissannoe!

“NINKE LOONSEEMMO!”

Hatte yannara rodiiˈyanna minaamasi Lotiyi Aliyye Ayerilaandera baxxino suwisaano ikke soqqamanni no; hakkiinni shoolunku 1952nni awuraajju gambooshshe assiˈrate Belfasti yinanniwa haˈnummo. Mittu rodii ninke shoolenkanna hatte yannara Ingilizete sinu biiro soqqamaancho ikkinoha Pirayisi Hiyuzini yinanni rodoo minesi wosinsinke. Mitto hashsha Maganu Doogo Baxilleho (Ingilizete Afoo) yitannota Ayerilaandete heeˈranno manna hende qixxeessinoonni buukileete daafira hasaambummo. Roduu Hiyuzini Ayerishi Ripaabilikera heeˈrannohu Kaatoolikete ammaˈno harunsanno mannira dancha duduwo duduwa shota ikkitinokkita kulinke. Hakko heeˈranno roduuwa, heeˈrannowiinni fushshine harinsanninsa, hattono qeesootu mannu roduuwu aana finqilanno gede assitanno. Pirayisi “Tenne buukileete gobba woˈmate tuqisannori makeena afiˈrino minaanninna minaama  hasiisanno” yiino. * Hatte yannara ninke bayichonko “Konne looso ninke loonseemmo” yinoommo. Kaimaho yuummare coyiˈnoommohu hatte yannaraati.

Ledoˈya soqqantanno suwisaano ledo motorenna motore goshooshshanno gaare giddine heeˈne

Dubiliini yinanniwa Ma Ratilaandi yinanniti Yihowara ammanante soqqantanni keeshshitino rodoo no; duucha wote suwisaano ise mine galtanno. Ninkeno mite yanna geeshsha hakko gallummo; hakkiinni mito jajjanke hirre shoolunku Boobi motorenninna motore goshooshshanno gaarenni makeena hidhate haˈnummo. Mitto akkala makeena afiˈnoommoha ikkirono, ninke giddo mittuno makeena kada dandaannokki daafira makeena hirinke manchi kadanni massannonke gede xaˈmiˈnummo. Arteri hakko hashsha daallasaho ofolle hedosinni makeena kadanni galino. Layinki barra isi makeena noowiinni kayisate woˈnaalanni heeˈreenna Mildireeri Wileti (gedensaanni Jooni Baarira assidhino) yinanniti misiyoone ikkite soqqantanno rodoo daggino. Ise makeena kada dandiitanno daafira, kandanni gara rosiissusi. Shiima geeshsha rosiisiˈri gedensaanni haˈrate qixxaambummo.

Makeenankenna bayichunni bayicho adhine haˈneemmo mine

Hakkiinni aanche galleemmowi hasiisinonke. Bayichunni bayicho adhine haˈnanni minira ammananke giwannonke manni giira qasara dandaanno yine qorowisiinsoonninke; konnira wole mine afiˈneemmo yine hasiˈne hoongoommo. Hakko hashsha shoolunku makeenu giddo gonxe galloommo. Layinki barra shiimmaadda lame daallasa afiˈrinoha bayichunni bayicho haˈne haˈnanni mine afiˈnummo. Hakkiinni hakko minira heeˈra hanafummo. Bayichunni bayicho haaˈne haˈnanni minenke uurrisiˈneemmoowa uyitannonke gaware hoonge diegenninoommo. Minenke uurrisiˈnommowiinni 16tenni 24 km geeshsha xeeritiˈre noo qooxeessira haˈne soqqammeemmo. Minenke wolewa adhine haˈnummoro bashsho minenke uurrisiˈnummo qooxeessira dange soqqammeemmo.

Wodiidi soojjaati Ripaabilikera hakkeeshshi geeshsha lowo qarri iillinkekkinni mine baala sabbanke 20,000 saˈanno buukileete elloommo; hakkiinni hasatto noonsa manni suˈma Ingilizete sinu biirora sonkoommo. Xa hakko lowo xibbe ikkitannoti Yihowa Farciˈraasine noota afanke lowo geeshsha hagiirsiissannonke!

INGILIIZE HINGUMMO, HAKKIINNI ISKOOTILAANDE HAˈNUMMO

Hatte yannara wodiidi Lendenera soqqammeemmo gede sonkinke. Boode lamala gedensaanni Arterira Ingiliizennite sinu biironni bilbille, layinki barra woradu looso loosa hanafanno gede kullisi! Mitte lamala qajeellummo gedensaanni,woradu looso loosate Iskootilaande haˈnummo. Arteri lallawo qixxaawate yanna ajjinosi; ikkollana isi Yihowara soqqamanno wote iillannosi coye baala dandaate qixxaawinoha ikkasi jawaachshshinoe. Woradu looso loosa lowo geeshsha hagiirsiissinonke. Boodu diri albaanni Yihowa Farciˈraasine nookki qooxeessira soqqammoommo; xa kayinni haammatu roduuwi ledo soqqamankenni lowo geeshsha hagiidhinoommo.

Arteri 1962nni tonne agana Giliyaadi Rosi Mine qajeelanno gede woshshinisi yannara lowo geeshsha heda hasiissinonke. Arteri Giliyaadi Rosi Minira haˈranno wote ani ledosi hareemmakkiha ikkirono isi haˈranno gede sumuu yinummo. Soqqanshote jaali nooekki daafira Hemsiworzira baxxitino suwisaancho ikke soqqameemma gede wirro sonkie. Mittu diri gedensaanni  Arteri dayita awuraajju looso loonseemmo gede assininke; hakkiinni Iskootilaandete, Aliyye Ingilaanderanna Wodiidi Ayerilaandera soqqammoommo.

AYERILAANDETE HAARO LOOSO UYININKE

Arteri 1964nni Ayirishi Ripaabilikera noote sinu biirora soqqamaancho ikke soqqamanno gede haaro looso uyinisi. Ninke hakkawaro woradunna awuraajju looso lowo geeshsha banxeemmohura tenne haaro soqqansho hanafa waajjishinoe. Ikkollana, xa hakkawarita hedeemma wote Beeteelete soqqamate qoosso afiˈraˈyanni Yihowa galateemma. Mitto looso uyininkero, hakku loosi banxeemmoha ikka hoogirono, Yihowa maassiˈrannonketa dihuluullameemma. Mito wote awuraajju looso loosateno haˈneemmo; hakko duucha gobbanni daanno roduuwi ledo xaandeemmo. Ninke xiinxallinsoommori ayyaanaamittetenni lophitinota laˈnoommo; tini Ayerilaandete noo roduuwinke ledo kaajju ayyaanaamittete fiixoomi heeˈrannonke gede assitinonke. Kuni lowo atooteeti!

AYERILAANDETE GOBBARA YIHOWA FARCIˈRAASINE GAMBOOSHSHI LOWORE KAAˈLINO

Ayerilaandete umo daga dagiyyote gambooshshe assinoonnihu Dubiliini katamira 1965nniiti. * Gambooshshe assiˈnannita gibbannori heedhurono konne gambooshshe danchu garinni assiˈnoommo. Hakko gambooshshira 3,948 manni gamba yiino, hattono 65 manni cuuamino. Gobba gosate dayinohu 3,500 manni wosinsinonsa mannira galtu sokka borreessino. Wosina adhi mannino wosinu dancha akata afiˈrinota kule galatino. Kuni gambooshshi Ayerilaandete noo mannira lowore kaaˈlino.

Arteri Roduu Noori 1965nni jawa gambooshshe dayenna keere haaranni no

Arteri 1983nni Geeliiki Afiinni “Qullaawu Maxaafi Xagge Roseemmo Maxaafaˈya” yaanno maxaafi fulinota egensiisanni no

Hakkiinni 1966nni Aliyyenna wodiidi Ayerilaande gamba assine Dubiliini sinu biiro hunda heedhanno gede assinoonni; hatte yannara kuri giddichuwara noohu poletikunna ammaˈnote babbadooshshinni tini lowo geeshsha baxxitinote. Kaatoolikete ammaˈno harunsanno manni halaale macciishshe alba Pirotestaantete ammaˈno harunsanno roduuwi ledo mitteenni Yihowara soqqamanna laˈnummoti lowonta hagiidhinoommo.

LOOSINKE WOˈMUNNI WOˈMA SOORRAMI

Ingilizennitenna Ayerilaandennita sinu biiro 2011nni mitteenni gamba assinita ninke Lendenete Beetelera soqqammeemmo gede assininke; tini loosinke woˈmunni woˈma soorramanno gede assitino. Tenne macciishshinummo wote Arteri fayyimma daafira yaadanni noomma. Isi hatte yannara Paarkinsani yinanni dhibbinni xiwame no. Onkoleessa 20, 2015nni 66 diro ledoˈya heeˈrino minaanniˈya fooliishshiri.

Saihu boodu diri giddo yaaddonna dadillu amadinoe. Arteri lubbote noo yannara duuchanka wote irkisannoe. Isi lowo geeshsha qalli assinoe! Ikkollana togoo coyi iillannonke wote Yihowawa roore gamba yineemmo. Hattono Arteri mannu baxannosi gara hedeemma wote lowo geeshsha hagiidheemma. Ayerilaandete, Ingilizetenna Ameerikaho noo jaallasi sokka borreessite sokkinoe. Kuri roduuwi sokkino sokkanna, Arteri rodii Dennisinna, galtesi Maaviisi, rodiiˈya seenni Ruutinna Juudi, lowo geeshsha jawaachishinoe.

Isayaasi 30:18 lowo geeshsha jawaachishshinoe. Qummeeshshu togo yaanno: “Tenne giddoonni kayinni, Kaaliiqi maaraˈnera qixxaawe no. Kaaliiqi taashshanno Magano ikkino daafira, mararinoˈne; konnira Kaaliiqa hexxitannori baˈraadhinoreeti.” Yihowa qarranke baala hoolatenna haaro alamera hagiirsiisanno looso aankera cince agare noota hedeemma wote lowo geeshsha sheshifateemma.

Sayinsoommo heeshsho wirri yee hedeemma wote, Ayerilaandete loonsanni looso Yihowa massaginotanna maassiˈrinota huwatoomma! Maganu loosira kaaˈlame shiimare assaˈya, anera kaajja qoossooti. Ayewoteno Yihowa yaannore assiniro atoote afiˈnannita horo dihuluullameemma.

^ GUFO 12 Tenne daafira ledde afate 1988nniha Yihowa Farciˈraasineha Diru Maxaafa qoola 101-102 lai.

^ GUFO 22 Yihowa Farciˈraasineha 1988nniha Diru Maxaafa qoola 109-112 lai.