“Ani baattote aanira keere abbammora dayommoha lawoonkeˈne. Ani ola ikkinnina keere abbammora didayommo.”—MAT. 10:34.

FAARSO: 123, 128

1, 2. (a) Xa hiikkonne keere afiˈnoommo? (b) Tenne alamera heeˈne woˈmunni woˈma salaame afiˈneemmokki gede assannonkeri maati? (Umi misile lai.)

NINKE baalunku yaandummokkinni salaametenni heeˈra hasiˈneemmo. Yihowa ‘keeresi’ aannonke daafira lowo geeshsha galanteemmosi! Kuni keeri mitiinsitannonna yaachishshanno hedo giddonkera eˈannokki gede agarannonke. (Fil. 4:6, 7) Ninkeneeto Yihowara sayinse uyinoommo daafira, Isi ‘ledo keere heeˈneemmo’ yaano isi jaalla ikka dandiinoommo.—Rom. 5:1.

2 Ikkirono, Maganu woˈmunni woˈma keere abbanno yanna didaggino. Konni qarrisannohu goofimarchu dirira gibbo woˈmitino, hattono insa insanaawa sumuu yaannokki manni batiˈrino. (2 Xim. 3:1-4) Kiristaana ikkinoommo daafira, Sheexaanunna isi halashshannohu kaphu rosi ledo ayyaanaamittete ola olammanni heeˈnoommo. (2 Qor. 10:4, 5) Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixi heeˈrinkero, tini roorenka salaamenke huntara dandiitanno. Fiixinke giddo mitu ammananke mishe coyiˈrara, maatete mereero babbadooshshe kalaqqinoonni yee suˈmanke hunara, woy Yihowara soqqama agura hoongummoro xaate fiixansa ikkinoommokkita kulankera dandaanno. Maatenke ammanankenni kainohunni gibbannonke wote, maa assa hasiissannonke? Konne fonqolo qeela dandiineemmohu hiittoonniiti?

 MAATENKE AMMANANKENNI KAINOHUNNI GIBBANNONKE WOTE MAA ASSA HASIISSANNONKE?

3, 4. (a) Yesuusi rosi maa abbara dandaanno? (b) Yesuusa harunsa roore qarra ikkitannohu hiittoo woteeti?

3 Yesuusi, rosiisino rosi manna babbadannotanna harunsaanosi mannu giwannonsa wote tenne qeele saˈˈate worbuulle ikka hasiissannonsata afino. Tini qolte maatete mereero noo keere huntara dandiitanno. Yesuusi togo yiino: “Ani baattote aanira keere abbammora dayommoha lawoonkeˈne. Ani ola ikkinnina keere abbammora didayommo. Ani labbaa beetto annu aana, meyaa beetto amate aana, beettu beetto ballote aana kayisammora dayommo. Kunnira, mannaho umisi mini manni diina ikkanno.”—Mat. 10:34-36.

4 Yesuusi “keere abbammora dayoommoha lawoonkeˈne” yiinohu macciishshaanosi iso harunsansanni kainohunni iillannonsa qarra heddanno gede assa hasiˈreeti. Sokkasi mannu mereero babbadooshshe kalaqqara dandiitannote. Hige Yesuusi uullara dayinohu Maganu sokka duduwateeti ikkinninna, mannu mereero babbadooshshe kalaqate diˈˈikkino. (Yoh. 18:37) Ikkirono, mittu manchira muli jaalisi woy minisi manni halaale adha giwiro, Yesuusi harunsaancho ikka qarra ikkitasira dandiitanno.

5. Yesuusi harunsaanora mayi fonqoli iillinonsa?

5 Yesuusi harunsaanosi cincite saˈˈa hasiissannonsa qarri giddo mittu, ammantinokki maatensawiinni iillannonsa fonqolo ikkinota coyiˈrino. (Mat. 10:38) Yesuusi harunsaano, maatensa qacifattannonsanna effidhe gibbannonsa wote, cincite saˈˈa hasiissinonsa. Ikkirono, insa Yesuusa harunsate yite agurtanno coyinni roorinore afidhino.—Maarqoosi 10:29, 30 nabbawi.

6. Maatenke Yihowa magansiˈrankenni kainohunni gibbunkero maa qaaga hasiissannonke?

6 Fiixinke Yihowa magansiˈrankenni kainohunni giwinkerono insa baxa diagurreemmo; ikkirono, roorsine baxa hasiissannonkehu Yihowanna Yesuusa ikkinota hamboonke. (Mat. 10:37) Qoleno Sheexaanu maatenkera noonke baxille horoonsiˈre, Yihowara ammanammeemmokki gede assate sharramannota dea dihasiissannonke. Hanni xa maatenkewiinni iillannonke fonqolonna konne fonqolo qeelle saˈˈa dandiineemmo gara laˈno.

YIHOWA FARCIˈRAASINCHO IKKINOKKI MINAANNA WOY MINAAMA

7. Ammaninokki minaanni woy minaama noonsa Kiristaani maa assa hasiissannonsa?

7 Qullaawu Maxaafi “adhantannore lowo qarri amadannonsa” yee kulanno. (1 Qor. 7:28) Hakko iso minaannikki woy minaamakki Yihowa Farciˈraasincho ikka hoogguro, galtekki giddo lowohu yaachishanno coyi iillahera dandaanno. Ikkirono, tenne hajo Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa hasiissannohe. Yihowa, xa minaannikki woy minaamakki Yesuusi harunsaancho ikka gibbino daafira calla babbaxxitinara woy adhamaˈne diigginara dihasiˈranno. (1 Qor. 7:12-16) Kiristaancho ikkitino minaama, ammaninokki minaannise maatesi ayyaanaamittetenni jawaattanno gede kaaˈla hoogirono, isi maatete umo ikkino daafira ayirrisa hasiissannose. Kiristaancho ikkino minaannino, Yihowa Farciˈraasincho ikkitinokki minaamasi umisi horo agure ise giddonni kae baxa hasiissannosi.—Efe. 5:22, 23, 28, 29.

8. Minaannikki woy minaamakki Maganoho hasiˈrootto garinni soqqamattokki gede assate woˈnaaltanno wote ateneeto mayite xaˈma dandaatto?

8 Ammaninokki minaannikki woy minaamakki Yihowara hasiˈrootto garinni soqqamattokki gede assatella woˈnaaltu? Lawishshaho, mitte minaamara minaannise lamalate giddo soqqansho gama barra calla fultanno gede kulinose. Atera togoo coyi iillinoheha ikkiro ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Galteˈya Magano magansiˈra aguri yitinoeni? Magano magansiˈra aguri yaalla hoogguero, ise yitinoere assa dandeemmo?’ Quwa saˈˈa hoogakki galteˈne mereero kaˈanno gibbo ajishshara dandiitanno.—Fil. 4:5.

9. Oosoˈne ammantinokki galteˈne ayirrissanno gede rosiisa dandiitinannihu hiittoonniiti?

9 Galtekki Yihowa Farciˈraasincho ikka hoogguro, oosokki qajeelsa qarra ikkitahera dandiitanno. Lawishshaho, oosokkira “Annakkinna  amakki ayirrisi” yitannota Qullaawu Maxaafi hajajo rosiisa hasiissannohe. (Efe. 6:1-3) Kayinni minaannikki woy minaamakki Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsannokkihalla ikki? Tenne yannara minaannakki woy minaamakki ayirrisse oosokkira dancha lawishsha ikki. Minaannikkite woy minaamakkite dancha akatta aana illachishi, hattono assannohu danchu coyira galati. Oosokki albaanni minaannikki woy minaamakki daafira gara ikkinokkire coyidhooti. Hatteentenni, oosokkira mittu mittunku manchi Yihowara soqqama woy soqqama hooga doodha dandaannota kuli. Oosoˈnera dancha akatta heedhunsaro, galteˈne tenne laˈe halaalaancho Magano magansidhannore ikkitara dandiitanno.

Afidhini faro baalantenni oosoˈnera Qullaawu Maxaafi halaale rosiisse (Gufo 10 lai)

10. Ammaˈnotenni bebbeehantino maate giddo Kiristaana ikkino anni woy ama oosonsara Qullaawu Maxaafi halaale rosiisa dandaannohu hiittoonniiti?

10 Mito wote ammaninokki minaanni woy minaama oosonsa kaphu maganna magansiˈranno manniwiinni daggino ayyaanna ayirrissanno gede hasidharanna kaphu ammaˈno roso rosiissansara dandiitanno. Mitu minaannuwi, Yihowa Farciˈraasincho ikkitino galtensa oosonsara Qullaawa Maxaafa rosiissannota hooltara dandiitanno. Ikkirono Yihowa Farciˈraasincho ikkitino minaama, oososera Qullaawu Maxaafi halaale rosiisate dandiiture baala assa hasiissannose. (Soq. 16:1; 2 Xim. 3:14, 15) Lawishshaho, Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki minaanni, minaamasi oososera Qullaawa Maxaafa xiinxallissannotanna Kiristaanu gambooshshe haadhe hadhannota hoolasera dandaanno. Ise minaannase ayirrissannoha ikkirono, afidhu faro baala horoonsidhe oosose noowa ammanasere coyiˈra dandiitanno; togo assase oosose Yihowa daafiranna danchu amanyooti daafira rossanno gede kaaˈlitannonsa. (Soq. 4:19, 20) Oosose lophituro Yihowara soqqantannoronna teˈee  uminsa doodha hasiissannonsati egennantinote.—Mar. 30:19, 20. *

HALAALU MAGANSIˈRA GIWANNO FIIXA

11. Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixinke mereero qarru kalaqamanno gede assannori maa ikkara dandaanno?

11 Umi qara, Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallinanni heeˈnoommota maatenkera kula hasiissannonkekkiha ikkara dandaanno. Ammananke lexxitanni hadhanno wote kayinni, maatenkera tenne xawinse kula hasiissannonketa huwantammora dandiineemmo. (Maq. 8:38) Maganoho ammanamakki atenna fiixikki mereero qarru kalaqamanno gede assitinoha ikkara dandaanno; hatto ikkiro, hanni xa Yihowara ammanante heedhenni fiixikki mereero kalaqamanno qarra ajisha dandaattota mite doogga laˈno.

12. Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixinke giwannonkehu mayira ikkara dandaanno? Ninke insara hendeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

12 Ammaninokki fiixiˈne giwannoˈnehu mayiraatiro wodanchate woˈnaalle. Ninke Qullaawu Maxaafi halaale rosankenni hagiidhinoommoha ikkirono, fiixinke tenne afinokki daafira, dogammoommoha woy hashshi-gedeno daggino ammaˈno hingoommoha lawansara dandaanno. Ayyaana ledonsa ayirrinseemmokki daafira, xaate insa gimboommonsaha lawansara dandaanno. Qoleno insara gate baˈˈannonkeri nooha lawansara dandaanno; insa coyidhanno wote seekke macciishshanke huluullisinonsari maatiro afate kaaˈlitannonke. (Law. 20:5) Soqqamaasinchu Phaawuloosi mannaho dancha duduwo kulate yee “baalunku manni” hedo wodanchate woˈnaalino; ninkeno hatto assanke kaaˈlitankera dandiitanno.—1 Qor. 9:19-23.

13. Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixanke magarinni hasaawisa hasiissannonke?

13 Awu afiinni hasaawisse. Qullaawu Maxaafi “Coyiˈne woˈmanka woyite coomminohanna gumu nooha ikko” yaanno. (Qol. 4:6) Ammaninokki fiixinke ledo hasaambeemmo wote awu afiinni hasaawisa dandiineemmo gede kaaˈlannonkeha qullaawa ayyaanasi aannonke gede Yihowa huucciˈra dandiineemmo. Ammaˈnonsa rosiissannoha kaphu roso baala kayinse insa ledo heewisama dihasiissannonke. Insa coyidhannorinni woy assitannorinni miiccunkero, soqqamaasinete lawishsha harunsa hasiissannonke. Phaawuloosi togo yee borreessino: “Rummanninke woyite, maassiˈneemmo; xiimbanninke woyite, cincineemmo. Xonnanninke woyite, owaatu qaalinni coyiˈneemmo.”—1 Qor. 4:12, 13.

14. Danchu amanyooti maaho kaaˈlanno?

14 Woˈmanka wote danchu akati heeˈroˈne. Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixanke awu afiinni hasaawisa insa ledo dancha aante heedhannonke gede kaaˈlitannonkeha ikkirono, danchu amanyooti isinni hakkiinni roore kaaˈlankera dandaanno. (1 Pheexiroosi 3:1, 2, 16 nabbawi.) Fiixiˈne kiˈne lawishsha lae, Yihowa Farciˈraasinera adhamansa hagiirraame ikkitinota, insa oosonsa danchu garinni lossidhannota, hattono xuru nookkitanna hagiirraame heeshsho heedhannota huwatanno gede asse. Fiixinke halaalu minira daa hoogirono, Yihowa hagiirsiinsanni heeˈnoommota afanke tashshi assitannonke.

15. Ammaninokki fiixinke ledo heewisammeemmokki gede balanxe qixxaawa dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Balaxxine qixxaabbe. Gibbo kayisara dandaanno coye balaxxine huwattine, hakkonne coye tira dandiitinanni gara hedde. (Law. 12:16, 23) Mitte Awustiraaliyaho heedhanno rodoo togo yitino: “Balliˈya halaale effire giwanno. Isira silke bilbillammora albaanni, minaanniˈyanna ani isi hanqe coyiˈranno wote ninkeno hanqine qolleemmokki gede kaaˈlankera Yihowa huucciˈneemmo. Isi ledo baxillunni hasaawa dandiineemmo gede hasaambeemmo haja balanxe qixxaambeemmo. Lowo yanna hasaambanni  ammaˈnote haja kayinse heewisammeemmokki gede, isi ledo hasaambeemmo yanna dibatinseemmo.”

16. Fiixikki ledo sumuu yaa hoogakkinni macciishshamannohe dadille qeelate mayi kaaˈlannohe?

16 Ammaninokki fiixikki ledo sumuu yaattokki gede assannohe coye baala hoola dandaattokkiti egennantinote. Mereeroˈne gibbo kaˈanno wote, fiixakki baxatto daafiranna woˈmanka wote insa hagiirsiisa hasiˈratto daafira, bushu ate ikkoottohu gede assite hedattoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, Yihowara noohe baxilli maatekkira noohe baxille roora hasiissannosita deˈooti. Fiixikki tenne laˈˈanno wote, Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsa lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota huwatara dandaanno. Mittu manchino halaale macciishshe adhanno gede giddeessa didandaatto. Kayinni wolootu Yihowa biddishsha harunsa kaaˈlitinohe gara huwattanno gede assa dandaatto. Baxillaanchu Maganinke ninkera assinonte gede, insarano isira soqqama doodhitanno gede faro faninonsa.—Isa. 48:17, 18.

MAATEKKI MIILI HALAALU MININNI FULANNO WOTE

17, 18. Maatekki miili Yihowa magansiˈra aguranno wote macciishshamannohe dadille dandee heeˈrate mayi kaaˈlannohe?

17 Maatekki miili songotenni bohamanno wote woy umisinni halaale aguranno wote bisetenni qansoonnihu gede xissiisirattora dandaatto. Tenne xisso dandee heeˈrate mayi kaaˈlannohe?

18 Ayyaanaamittete coye assa agurtooti. Qullaawa Maxaafa ganyite nabbawa, Kiristaanu gambooshshe qixxaabbe haˈra, soqqansho fulanna cincatto gede kaaˈlahera Magano huucciˈra ammanakki kaajjitanno gede kaaˈlitannohe. (Yih. 20, 21) Kayinni kuri coyibba assitanni heedheenna, macciishshantannohe xisso aguralla hoogguhe? Hexxo mudhite ayyaanaamittete coye assa agurtooti! Ayyaanaamitte coye assa agura hoogittoro, macciishshantannohe hedo qeeˈla dandaatto. Hanni 73ki Faarso borreessaanchi lawishsha hedi. Isi gara ikkinokkire hedino, hattono lowo geeshsha yaadino; ikkollana isi Magano magansiˈnanni bayicho haˈrasi hedosi biddi assiˈranno gede kaaˈlitinosi. (Far. 73:16, 17) Atino Yihowara ammanante soqqamakki hatto assate kaaˈlitannohe.

19. Yihowa manna seejjate qixxeessino qixxaawo ayirrinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

19 Yihowa manna seejjate qixxeessino qixxaawo ayirrisi. Yihowa seejjanno seejjo umi qara dadillissannota ikkiturono, galte hosse cubbo loosino manchono ikko wole baalanka manna kaaˈlitannote. (Ibiraawoota 12:11 nabbawi.) Lawishshaho, Yihowa cubbo loose kae maaro eannokki manniwa aanneemmokki gede hajajinonke. (1 Qor. 5:11-13) Songotenni bohaminohu maatenke miiliwa aana hooga xissiissankera dandiitanno; ikkirono insara hasiisikkinni silke bilbila, sokka borreesse soya, iimeeletenni woy wolu xaadooshshu buusi widoonni sokka soya dihasiissannonke.

20. Songotenni bohamino manchi ma ikkanno yine hexxa dandiineemmo?

20 Hexxo mudhitooti. “Baxillu baalanka hexxanno;” konni daafira Yihowa magansiˈra agurino manchi wirro iso magansiˈranno yine hexxa dandiineemmo. (1 Qor. 13:7) Songotenni bohaminohu maatekki miili mito geeshsha hedosi biddi assiˈrinota huwatattora dandaatto; tenne yannara isi Qullaawu Maxaafinni jawaante afiˈranno gedenna Yihowa “Anewa higi” yee koyisinosi koyishsha adhanno gede huuccatto assa dandaatto.—Isa. 44:22.

21. Yesuusi harunsaancho ikkakkinni maatekki mereero babbadooshshu kalaqamiro maa assa hasiissannohe?

21 Yesuusi aye manchinnino roorsine iso banxeemmo gede kulinonke. Ikkirono, Yesuusi rosaanosi maatensa gibbunsarono insa Yihowara ammanante soqqantannota addaxxino. Yesuusa harunsakki maatekki giddo “ola” abbitinoha ikkiro, konne qarra qeela dandaatto gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri. (Isa. 41:10, 13) Yihowanna Yesuusi baxxannore assattoha ikkiro, insa lowo geeshsha hagiidhitanno; qoleno insa kiissannohe; tenne afakki lowo geeshsha tashshi assitannoheti egennantinote.

^ GUFO 10 Ammaˈnotenni bebbeehantino maate giddo ooso qajeelsa dandiinanni gara afate, Woxawaajje 15, 2002nnite Agarooshshu Shaera nooha “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxicho lai.