Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Birra 2017

“Baxillinke Halaalunnihanna Loosunni Leellannoha Ikko”

“Baxillinke Halaalunnihanna Loosunni Leellannoha Ikko”

“Baxillinke halaalunnihanna loosunni leellannoha ikko ikkinnina, afuunninna suumetenni calla ikkoonke.”—1 YOH. 3:18.

FAARSO: 106, 100

1. Baalanka rooranno baxilli hiikkoonneeti? Togo yineemmohu mayiraati? (Umi misile lai.)

XINTU SEERI aana xintaminohu agaappe yinanni baxilli Yihowa aanno eltooti. Konni baxilli Buicho Yihowaati. (1 Yoh. 4:7) Togoo baxilli baalanka baxille rooreho. Kuni baxilli manna seekke baxate akataati; roorenka wolootaho yine meessi horo agurre insara danchare assine leellinshanniho. Mitte borro agaappe yinanni baxille “bande afa dandiinannihu loosanno loosinni calla” ikkinota xawissino. Konni garinni meessi horo agurre wolootaho baxille leellinsheemmo wote woy wolootu ninkera togoo baxille leellishshannonke wote heeshshonke hagiirraame ikkitanno.

2, 3. Yihowa umisi horo agure mannu oosora baxille leellishinohu hiittoonniiti?

2 Yihowa mannu oosora baxille leellishinohu Addaaminna Heewani kalaqara albaanniiti. Isi uulla kalaqinohu mannu ooso hasiisannonsare afidhanni hegerera hagiirraame heeshsho heedhanno gedeeti. Yihowa konne assinohu umisira yee ikkikkinni ninke hororaati. Hattono mannu oosora gannate ikkitanno uulla qixxeessenna insa tenne uullara hegerera heedhanno gede hexxo oye baxille leellishinonke.

 3 Addaaminna Heewani finqili gedensaannino, Yihowa umisi horo agure mannu oosora kaajja baxille leellishino. Kuri umi anninna ama finqilinoha ikkirono Yihowa oosonsa giddo hajajantannori heedhanno daafira insara wodo qixxeesse baxillesi leellishino. (Kal. 3:15; 1 Yoh. 4:10) Yihowa mannu ooso gatisate wodote kakkalo qixxeessannota qaale ei yannanni kayise tini kakkalo shiqqinohu gede asse laino. Yihowa mitu 4,000 diri gedensaanni mannu ooso gattanno gede bayira beettosi kakkalo asse shiqishe lowo baatooshshe baatino. (Yoh. 3:16) Yihowa umisi horo agure baxinonkehura lowo geeshsha galanteemmosi!

4. Guuntete xeˈne noonsa manni uminsa horo agurte baxille leellisha dandiitannota mayinni anfeemmo?

4 Maganu daninni kalaqammoommo daafira, ninkerano uminke horo agurre wolootaho baxille leellishate dandoo noonke. Ikkirono, ragiˈnoommo cubbinni kainohunni togoo baxille leellisha shota ikka hooggunkerono, baxille leellishate dandoo kayinni noonke. Abeeli noosi coyi giddo umo ikkinoha kakkalo asse shiqishe umisi horo agure Magano baxannota leellishino. (Kal. 4:3, 4) Nohi sabbakannota Maganu sokka macciishshannokki mannira cince lowo diro sabbake umisi horo agure insa baxannota leellishino. (2 Phe. 2:5) Abirihaami beettosi Yisihaaqi kakkalo assanno gede hajanjisi yannara maahoyye yee baalunku coyinni roorse Magano baxannota leellishino. (Yai. 2:21) Ninkeno kuri ammanamino manninte gede shota ikka hoogirono, baxille leellisha hasiˈneemmo.

ADDU BAXILLENNA GOOWI ALI BAXILLE

5. Addu baxille leellisha dandiineemmo doogga hiikkuriiti?

5 Qullaawu Maxaafi addu baxilli baxxe leellannohu “afuunninna suumetenni” ikkikkinni, ‘halaalunninna loosunni’ ikkinota xawisanno. (1 Yoh. 3:18) Togo yaa kayinni baxillenke afuunni coyiˈne dileellinsheemmo yaateni? Hatto yaa diˈˈikkino! (1 Tes. 4:18) Hatteentenni, baxillinke afuunni coyiˈne agurranniha calla ikka dihasiissannosi; hakko iso kaaˈlo hasiissinonsarira mitore assine kaaˈla hasiissanno. Lawishshaho, ammanate rodiinkera heeshshote hasiisannosiri xeinosiha ikkiro, afuunni coyiˈneemmorinni sainori hasiisannosi. (Yai. 2:15, 16) Qoleno, Yihowanna manna banxeemmoha ikkiro Maganu midote loosira loosaasine soyanno gede huucciˈneemmoha calla ikkikkinni, ninkeno sabbakate looso diinaggaambe loosa hasiissannonke.—Mat. 9:38.

6, 7. (a) “Goowi aliha” ikkinokki baxilli hiittooho? (b) Goowi ali baxille leellishshinori lawishsha kuli.

6 Soqqamaasinchu Yohaannisi ‘halaalunninna loosunni’ baxamme yee borreessino. Konni daafira baxillinke “goowi aliha” woy ‘doganniha’ ikka dihasiissannosi. (Rom. 12:9; 2 Qor. 6:6) Mitto mancho goowi alita calla banxeemmoha ikkiro addu baxille leellinshoommo yaa didandiinanni. Ikkina, ‘goowi ali baxilli baxillehoni?’ Dibaxilleho. Kuni baxille ikkikkinni dogate.

7 Hanni goowi ali baxille leellishshinori lawishsha laˈno. Sheexaanu, Edenete kaashshu basera Heewani coyishiishi wote isera qarraminoha lawanno; ikkollana isi assinori isiniitira roorsiˈrannohanna dogaancho ikkinota leellishanno. (Kal. 3:4, 5) Akixofeeli Moote Daawitira addu jaala diˈˈikkino. Akixoofeeli umisi horora yee Daawitira ammanamikki gatino. (2 Sam. 15:31) Xaa yannarano kaadaasinenna wolootu songote mereero babbadooshshe kalaqa hasidhannori “owaatunna awishshu qaalinni” manna baxxannoha labbanno; ikkollana insa umonsa baxxannoreeti.—Rom. 16:17, 18.

8. Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

8 Goowi ali baxille leellishshannori, Maganu baxannohu meessi horo agurate baxilli  noonsare lawate woˈnaalansa saalsiissannote. Togoo manni manna dogara dandaanno; ikkollana Yihowa doga didandaanno. Isinni, Yesuusi goowi alinni lawisiissannore woy goowi alinni baxxannore ‘qorichinshannita’ coyirino. (Mat. 24:51) Hige Yihowa soqqamaasine goowi ali baxille dileellishshanno. Ikkirono umonke togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Duuchanka wote umiˈya horo agure wolootaho addu baxille leellisheemmo?’ Hanni “goowi aliha” ikkinokki baxille leellisha dandiineemmota honse doogga laˈno.

“HALAALUNNIHANNA LOOSUNNI LEELLANNO” BAXILLE LEELLISHA DANDIINANNI GARA

9. Addu baxilli maa assineemmo gede kakkayisannonke?

9 Assattoha dancha coye mannu afirono afa hoogirono hagiirunni assi. Roduuwinkera dandaaminkero ‘maanxe’ woy leellammummokkinni mitore assine kaaˈla hasiissannonke. (Maatewoosi 6:1-4 nabbawi.) Hanaaniyanna Saphiira kayinni hatto assitukkinni gattino. Insa fushshitino woxe mannu afansara hasidhino; hattono kaphitino; tini qolte qarra abbitinonsa. (Soq. 5:1-10) Addu baxilli heeˈrinkero roduuwinkera assineemmore danchare mannu afirono afa hoogirono insa kaaˈlankenni hagiirraamma ikkineemmo. Lawishshaho Aliidi Bisi ayyaanaamittete sagale shiqishanno wote kaaˈlitanno roduuwi, looso insa loossinota woy hakko loosira insanno kaaˈlantinota mannu afansara dihasidhanno.

10. Woloota ayirrisate albisa ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Woloota ayirrisate albisa ikki. (Roomu Sokka 12:10 nabbawi.) Yesuusi mannu mishe laˈˈanno looso loose woloota ayirrisannota leellishino. (Yoh. 13:3-5, 12-15) Woloota ayirrisate kaaˈlannonkeha umo heeshshi assate akata lossiˈrate sharrama hasiissannonkeha ikkara dandaanno. Yesuusi soqqamaasine nafa isi assinore woˈmunni woˈma huwattinohu qullaawu ayyaani dirrinsa gedensaanniiti. (Yoh. 13:7) Ronsoommo rosi deerrinni, jironkenni woy Yihowa dirijjite giddi afiˈnoommo qoossonni kainohunni woloota roorroommohu gede assine hendeemmokkiha ikkiro, manna ayirrinseemmota leellinsheemmo. (Rom. 12:3) Wole roduuwa galantanni yannara, hakko coyira ninkerano taalu galati hasiisannonkeha lawinkerono xiixama agurre insa ledo mitteenni hagiidha hasiissannonke.

11. Wodaninni galata hasiissannonkehu mayiraati?

11 Roduuwa wodaninni galati. Mimmitonke galanteemmo faro hasiˈra hasiissannonke; korkaatuno togo assa ‘dhaabbanote.’ (Efe. 4:29) Ikkollana galanteemmo wote wodaninni galata hasiissannonke. Hatto ikka hoogiro goowi alinni donganni heeˈnoommo woy woloota amaalate qoossonke lashshi assinoommo yaate. (Law. 29:5) Mitto mancho galante kaˈne isiwiinni baxxinummo gedensaanni wolere yineemmoha ikkiro kuni goowi ali baxilleeti. Soqqamaasinchu Phaawuloosi woloota wodaninni galate addu baxilli daafira dancha lawishsha ikkannonke. Lawishshaho isi Qorontoosi Kiristaanira noonsahu danchu akati daafira wodaninni galatinonsa. (1 Qor. 11:2) Ikkollana soˈro loossuro sammi yee diaguranno; hatteentenni hakkonne coye shaqqillunni xawise kulannonsa.—1 Qor. 11:20-22.

Qarramino roduuwa kaaˈline baxillu noonketanna shaqqadda ikkinoommota leellisha dandiineemmo (Gufo 12 lai)

12. Wosina adhineemmo wote addu baxille leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

12 Wosina adhi. Yihowa roduuwinkera danchumma leellinsheemmo gede hajajinonke. (1 Yohaannisi 3:17 nabbawi.) Ikkollana, roduuwanke wosinsineemmo wote wodaninni wosinsira hasiissannonke ikkinnina umonke banxeemmore ikka dihasiissannonke. Ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Koyiseemmo manni muli jaalaˈyaati, egennamino mannaati, woy koyise  qolannoe mannaati? Woy koyiseemmo wosini hakkeeshshi geeshsha egennoommokki roduuwaatinso qole koyisannoekki roduuwaati?’ (Luq. 14:12-14) Woy hanni togo yine hendo: “Mittu rodiinke soˈro loose qarru giddolla uwi? Woy wosinsiˈneennasi galatalla hoogi?” Togoo wote “gunguntinikkini mimmitoˈne wosinchimma adhe” yitanno amaale harunsa hasiissannonke. (1 Phe. 4:9) Tenne amaale seekkine harunsinummoro wodaninni uyine afiˈnanni hagiirre afiˈneemmo.—Soq. 20:35.

13. (a) Roore cinca hasiissannonkehu hiittoo woteeti? (b) Wolqiweeltinore kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

13 Wolqiweeloota kaaˈle. Qullaawu Maxaafi ‘wolqiweeloota kaaˈlinammoranna manna baala dandiineemmo’ gede hajajannonke; tini addu baxilli noonkeronna teˈee leellishshannote. (1 Tes. 5:14) Ammanatenni wolqiweeltinori giddo mitootu gedensaanni jawaattino; wolootu kayinni xaa geeshsha cincine kaaˈla hasiissannoreeti. Konne assa dandiineemmohu Qullaawu Maxaafinni insa jawaachishanno qummeeshsha kulle, soqqansho ledonke fultanno gede koyinse, woy insa coyidhanno wote seekkine macciishshine ikkara dandaanno. Hattono roduuwanke sammi yine “jawaataho” woy “wolqiweeloho” yee hedantenni baalunkura jawaantenna laanfe noonketa heda hasiissannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi nafa laanfe noosita huwatino. (2 Qor. 12:9, 10) Togo assinummoro roduuwanke kaaˈlatenni horo afiˈneemmo.

14. Roduuwinke ledo salaametenni heeˈrate maa assa hasiissannonke?

14 Salaame kalaqi. Roduuwinke ninke hendoommokkire hedduro woy taashsho xeino coye assitunkero nafa insa ledo salaametenni heeˈrate dandiinummore baala assa hasiissannonke. (Roomu Sokka 12:17, 18 nabbawi.) Gatona yaa mereeronke salaame heedhanno gede kaaˈlitanno; gatona yineemmo wote kayinni wodaninni gatona yaa hasiissannonke. Lawishshaho, ‘Ani yaammora hasiˈroommori dileellinnohe’ yaantenni ‘Coyiˈroommo coyinni koffi assoommohe daafira gatona yiie’ yaa woyyitanno. Hakko iso minaanninna minaama mereero salaame lowo geeshsha hasiissanno. Minaanninna minaama mannu albaanni baxamannore lawe, calluwinsa heeˈranno wote morkannore, xonamannore woy ganamannore ikka dihasiissannonsa.

15. Giddonkenni gatona yinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Mulla gatona yiiyye. Mittu manchi koffi assinkero gatona yaa hasiissannonke, hattono koma amaxxa dihasiissannonke. Hatteentenni gatona yinenna ‘mimmitonke baxillunni duqqine Maganu ayyaani aanno keerinni mitteenni usuramme mittimma agadhine jawaata’ hasiissannonke. (Efe. 4:2, 3) Giddonkenni gatona yineemmoha ikkiro, ‘koma dikiirreemmo.’ (1 Qor. 13:4, 5) Koma amaxxineemmoha ikkiro kayinni roduuwinke ledo noonke aante huˈnineemmoha calla ikkikkinni Yihowa ledo noonke  jaaloomi baˈˈara dandaanno. (Mat. 6:14, 15) Koffi assinonke manchira huuccatto assine giddonkenni gatona yinoommota leellisha dandiineemmo.—Luq. 6:27, 28.

16. Soqqanshonke qoosso ma garinni laˈˈa hasiissannonke?

16 Meessi horo agura. Mitte soqqanshote qoosso afiˈnummoro tenne qoosso wolootu ‘qiniitira ikkinnina uminke qiniitira horoonsira’ dihasiissannonke. (1 Qor. 10:24) Lawishshaho woradunna qoqqowu gambooshshiwa soqqantanno gede looso uyinoonninsa roduuwi wolu manni daara albaanni balaxxe dagganno. Insa tenne injo irkidhe uminsaranna maatensara woyyino barcima amadantenni kuri roduuwi gaammoonninsawa hakkeeshsha injaannokki bayicho ofoltanno. Kuri roduuwi uminsa horo agurte wolootaho baxille leellishshanno. Ati insa lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

17. Addu baxilli mitto shota ikkinokki cubbo loosino Kiristaancho maa assanno gede kakkayisannosi?

17 Loonsoonni cubbo kulanna hakkonne cubbo wirro loosa agura. Mitu roduuwi shota ikkinokki cubbo loossuro saaltannonna woloota koffi assanno yite heddanno daafira maaxa hasidhanno. (Law. 28:13) Ikkollana, tini baxille leellisha diˈˈikkitino; cubbo maaxa loosino mancho calla ikkikkinni wolootano gawajjitanno. Togo assa Maganu ayyaani songote heeˈrannokkinna songote salaame baˈanno gede assitanno. (Efe. 4:30) Addu baxilli mittu Kiristaanchi shota ikkinokki cubbo loosiro cimeeyyete kulanno gede assannosi; cimeeyye qolte hasiissannosi kaaˈlo uyitannosi.—Yai. 5:14, 15.

18. Addu baxilli lowo geeshsha hasiissannohu mayiraati?

18 Baxillu baalanta akatta rooranno. (1 Qor. 13:13) Baxillu Yesuusi harunsaano ikkinoommotanna baxillu Buicho ikkinohu Yihowa faale haˈneemmore ikkanke leellishanno. (Efe. 5:1, 2) Soqqamaasinchu Phaawuloosi “baxillu hoogiero . . . haafaho” yiino. (1 Qor. 13:2) Konni daaafira “afuunninna suumetenni calla” ikkikkinni ‘halaalunninna loosunni’ baxamanke agurroonke.