Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Birra 2017

Armaatiyu Yooseefi Worba Manchooti

Armaatiyu Yooseefi Worba Manchooti

ARMAATIYU YOOSEEFI Roomu gashshaanchi albira mareemmo yee hede diegennino. Phaanxiyosi Philaaxoosi kakkacha manchooti. Ikkirono, Yesuusa ayirrinyunni madaarranni gede, Philaaxoosiwa mare reeshsha xaˈmanno manchi hasiisanno. Yooseefi Philaaxoosiwa mari wote, iso hasaawisa waajjishinosiha ikkara dandaanno; ikkollana coyi isi hedino geeshsha diˈˈikkino. Philaaxoosi mitto wottaaddaru roorricha Yesuusi reyinoronna teˈee xaˈme buuxi gedensaanni, Yooseefi Yesuusi reeshsha adhanno gede fajjino. Yooseefi Yesuusi reyonni lowo geeshsha dadillino daafira, iso shinoonni bayicho rahe marino.—Maq. 15:42-45.

  • Armaatiyu Yooseefi ayeti?

  • Isira Yesuusi ledo mayi xaadooshshi noosi?

  • Isi xagge xiinxalla hasiissinonkehu mayiraati?

 SANIHEDIRIINI SHONGO MIILAATI

Maarqoosi, Yooseefi “Ayihudete Aliidi Yoo Gaamo” miila ikkinota qullaawu ayyaaninni borreessino. Kowiicho ‘Yoote Gaamo’ yiniti Sanihediriini shongooti; Sanihediriini, Ayihudenniha aliidi yoo minenna dagoomu, gashshootunna ammaˈnote haja laˈanno gaamo riqiwanno. (Maq. 15:1, 43) Konni daafira, Yooseefino dagate sooreeyye widooti; isi Roomu gashshaancho hasaawisa dandiinohu iseraati. Qoleno, Yooseefi dureessa ikkasi dhagge diˈˈikkitannonke.—Mat. 27:57.

Yesuusi harunsaancho ikkoottota waajjittokkinni coyiˈratto?

Sanihediriini shongo, gaamote deerrinni Yesuusa effidhe gibbanno. Yesuusa shinanni gede gano gantinori insaati. Ikkirono, Qullaawu Maxaafi Yooseefi “keeraanchohonna dancha manchooti” yaanno. (Luq. 23:50) Isi wole Sanihediriini shongo miilla gede ikkikkinni, ammanaminohonna danchu amanyooti noosi manchooti, hattono isi Maganu hajajo wonshate dandiire baala assanno. Qullaawu Maxaafi Yooseefi “Maganu Gashshooti daa galaalchanni heeˈranno manchooti” yaanno; isi Yesuusi rosaancho ikkinohu isera ikkara dandaanno. (Maq. 15:43; Mat. 27:57) Yooseefi Yesuusi roso baxinohu, halaalenna taashsho baxanno daafira ikkikki digatino.

MANNA MAAXAME YESUUSA HARUNSANNO MANCHOOTI

Yohaannisi 19:38 Yesuusi ‘rosaancho ikkinohu Yooseefi Ayihude waajjinota’ kultanno. Isi insa waajjinohu mayiraati? Yooseefi Ayihude Yesuusa gibbannotanna Yesuusa ammananno mancho shongotenni fushshite huntannota afino. (Yoh. 7:45-49; 9:22) Mittu manchi shongotenni shorramiro qole, Ayihude mishshasiranna bokkasira dandiitanno. Konni daafira, Yooseefi Yesuusa ammanannota xawise coyiˈra waajjino. Hatto assiro silxaanesinna ayirrinyesi hoogara dandaanno.

Yesuusi rosaancho ikkinota xawise coyiˈra waajjinohu Yooseefi calla diˈˈikkino. Yohaannisi 12:42 togo yitanno: “Ayihudete roorrooti giddonni nafa batinyu Yesuusa ammaˈnitino. Ikkollana, ‘Farisootu xaadu mininni fushshite huntannonke’ yite waajjitino daafira konne coye xawoho dihasaabbino.” Yesuusi rosaancho ikkinota xawise coyiˈra waajjinohu wolu manchi Niqoodimoosiiti; isino Sanihediriini shongo miilaati.—Yoh. 3:1-10; 7:50-52.

Yooseefi Yesuusi rosaancho ikkirono, isi tenne xawise dicoyiˈrino. Kuni ajinshe laˈnanni coye diˈˈikkino; korkaatuno Yesuusi togo yiino: “Mannu albaanni farciˈrannoe baalira anino gordoho heeˈrannohu Anniˈya albaanni farciˈreemmosi. Mannu albaanni, ‘Diegennoommohe’ yaannoeha baala anino gordoho heeˈrannohu Anniˈya albaanni, ‘Diegennoommohe’ yeemmosi.” (Mat. 10:32, 33) Yooseefi Yesuusa kaadinokkiha ikkirono, Yesuusi rosaancho ikkinota xawise coyiˈra waajjino. Ati Yesuusi rosaancho ikkoottota xawisse coyiˈra waajjatto?

 Qullaawu Maxaafi Yooseefi dancha coye assinota kulanno; isi Sanihediriini shongo Yesuusa shaate gano gantu yannara anga diwodhino. (Luq. 23:51) Mitootu yitanno gede ikkiro, Yesuusi yoote minira shiqi wote Yooseefi ledo dino. Ikkihano ikkiro, Yesuusi aana konne taashsho xeˈino coye assini wote, Yooseefi lowo geeshsha dadillikki digatino; kayinni hige isi ma asse afanno!

WAAJJA QEEˈLINO

Yesuusi reyi yannara, Yooseefi waajja qeeˈle Yesuusi harunsaano kaaˈlate murciˈrinoha ikkara dandaanno. Maarqoosi 15:43 tenne daafira kultanni togo yitanno: “[Yooseefi] Ruxxi yiikkinni Philaaxoosiwa mare, Yesuusi reeshsha aannosi gede huucciˈri.”

Yesuusi reyi wote Yooseefi afikki digatino. Isinni Yesuusi reyinota Philaaxoosi nafa afikki balaxe isi afino. Yooseefi, Philaaxoosi Yesuusi reeshsha aannosi gede xaˈmiri yannara Philaaxoosi “Yesuusi rahe reyinota macciishshe [maalaˈlino].” (Maq. 15:44) Yooseefi, Yesuusi qarru haqqira sutame qarramanna lainoha ikkiro, tini tiiasi layiˈrannonna Yesuusi rosaancho ikkinota xawise coyiˈranno gede assitinosiha ikkara dandaanno. Ikkihano ikkiro, Yooseefi mittore assate murciˈre kaˈino. Xaate isi Yesuusi harunsaancho ikkinota dimaaxanno.

YOOSEEFI YESUUSI REESHSHA MADAARI

Ayihudete seeri garinni reyote yoo yine shinoonni mancho arrishsho eˈukki madaara hasiissanno. (Mar. 21:22, 23) Roomu daga kayinni reyote qoricha qorichinshoonni manni, sutaminowa haqqu iima sholanno gede, woy hakkiinni hoolle gutu  waamma giddo tunganni gede assitanno. Yooseefi kayinni Yesuusi reeshsha hatto assinara dihasiˈrino. Yesuusa shini qooxeessiˈra, Yooseefira kincho kurkurre seekkinoonni waamma noosi. Tenne waammara hakkuyira albaanni manna madaarre egenninookki daafira, Yooseefi Armaatiyu * kataminni Yerusaalame dayinohu muli yannara ikkikki digatino; qoleno waamma maatesira qixxeessiˈrinota ikkitara dandiitanno. (Luq. 23:53; Yoh. 19:41) Yooseefi albillitte madaarrannisi waammara Yesuusa madaarranni gede assasi, shaqqado ikkinota leellishshanno; qoleno tini Mesihicha ‘dureeyyete ledo madaarranni’ yine masaalloonni masaalo woˈmitanno gede assitino.—Isa. 53:5, 8, 9.

Yihowa ledo noohe jaalooma roorannori nooni?

Shoolunku Wongeeli giddo, Yooseefi Yesuusi reeshsha haqqu aaninni dirrise dancha gede asse kafane umisira qixxeessiˈrino waammara madaarinota kulloonni. (Mat. 27:59-61; Maq. 15:46, 47; Luq. 23:53, 55; Yoh. 19:38-40) Yooseefi Yesuusa madaari wote kaaˈlinosita kulloonnihu Niqoodimoosi callaati; Niqoodimoosi reeshshaho buurranni shitto abbino. Kuri lamunku manni maccare ikkitino daafira, reeshsha insa dukke hadhino yaa didandiinanni. Insa reeshsha wole soqqamaasine kafantannonna madaartanno gede assitukki digattino. Hatto yaa kayinni, insa garire diassitino yaa diˈˈikkino. Hatte yannara mittu manchi reeshsha kisiro, lamala barra woˈma battaawanno; qoleno hakku manchi kisino coyi baalu battaawanno. (Kir. 19:11; Hag. 2:13) Konni garinni battaawino manchi qole, mannunniwa gamba yaa hasiissannosikki daafira, Faasika ayirrinsanni yannara, isi ayirrisikki gatanno. (Kir. 9:6) Yooseefi, Sanihediriini shongo miilla mishshannosiha ikkirono, Yesuusi reeshsha madaarranni gede coye biddi assino. Yooseefi, Yesuusa ayirrinyunni madaarasinna Yesuusi rosaancho ikkinota xawise coyiˈrasi abbitannosi qarra dandee saˈˈate sumuu yiino.

YOOSEEFITA JEEFOTE XAGGE

Qullaawu Maxaafi, Yesuusa madaarri gedensaanni, Armaatiyu Yooseefi daafira dikulanno; tini qolte ‘Hakkunni gedensaanni Yooseefi hiikkiyya?’ yine hendeemmo gede assitannonke. Tenne daafira ninke anfoommori dino. Xaa geeshsha laˈnummo taje leellishshanno garinni kayinni, isi Yesuusi harunsaancho ikkinota xawise coyiˈrikki digatino. Qoleno, isira fonqolo ikkanno coye iillisi yannara, ammanasinna worbimmasi baˈinokkita laˈnoommo. Tini qolte isi hakkunni gedensaanni ammanatenni kaajje heeˈrino yine hendeemmo gede assitannonke.

Yooseefi xagge ninkeneeto togo yine xaˈmineemmo gede assitannonke: Silxaane, loosu, jiro, maate, woy wolu aye coyino Yihowa ledo noonke jaalooma roorannoni?

^ GUFO 18 Armaatiyu, Raama yinanniwa ikkikki digatino; xaa yannara konne katama Rentisi (Rantisi) yinanni. Masaalaanchu Saamueeli ilaminohu konni katamiraati; kuni katami Yerusaalametenni kayise 35 km ikkanno.—1 Sam. 1:19, 20.