Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2016

Yihowara Muli Jaala Ikkino Manni Faale Hadhe

Yihowara Muli Jaala Ikkino Manni Faale Hadhe

“Yihowa ledo muli jaaloomi heeˈrannonsari iso waajjitannoreeti.”FAR. 25:14.

FAARSO: 106, 118

1-3. (a) Maganu jaalla ikka dandiineemmo yineemmohu mayiraati? (b) Konni birxichira ayeoo xagge ronseemmo?

QULLAAWU MAXAAFI sase hige Abirahaami Maganu jaala ikkinota kulanno. (2 Zee. 20:7; Isa. 41:8; Yaq. 2:23) Isinni, Qullaawu Maxaafi giddo hatto yine bande kulloonnihu iso callaati. Ikkina Yihowa jaala ikka dandiino manchi Abirahaami callaati yine heda hasiissannonke? Dihasiissannonke; korkaatuno Qullaawu Maxaafi ninke mittu mittunku Maganu jaalla ikka dandiineemmota xawisanno.

2 Maganu Qaali Yihowa waajjinohu, iso addaxxinohunna isi jaalla ikkinohu batinyu ammanamino manni xagge amadino. (Faarso 25:14 nabbawi. [1]) Hawaariya Phaawuloosi “lowohu farciˈraasinete gomichi” daafira borreessino; kuri baalunku Maganu jaalla ikkitinoti egennantinote. (Ibi. 12:1) Kuri Maganu jaalla giddo duuchu gari manni no.

3 Hanni Maganu Qaali giddo kulloonnite sase Yihowa jaallare hixamanyine ronso. Insano (1) Moaabi gobbanni dagginoti aja gunnitte Ruuti, (2) danchu Yihudu nugusi Hiziqiyaasinna (3) shooshaqa Yesuusi ama Maariyaamiiti. Kuri mittu mittunku Maganu ledo jaalooma kalaqidhino doogonni ninke maa ronseemmo?

 BAˈˈANNOKKI BAXILLI NOOSETA LEELLISHSHINO

4, 5. Ruutira tuncu yiinosehu qarra ikkanno coyi maati? Isera tenne doodha qarra ikkitinosehu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

4 Hanni sase gunnooti Moaabi xawo tayisse saˈanno doogora noohu gede assite hedi. Kuri meenti Naaoomitinna lame oosose seenneeti; insano Ruutiitinna Orfaati. Orfa Moaabi noo qaensa higa hasidhino daafira agurte hadhanni no. Naaoomi gobbase Isiraeele higate murcidhe kaˈino. Ledose gattinotera Ruutira lowo geeshsha qarra ikkino coyi tuncu yiinose. Ise Moaabi noo qaensa higatenna ballose Naaoomi harunsite Beeteleeme haˈrate giddo mitte doodha hasiissinose.—Rut. 1:1-8, 14.

5 Ruuti hasidhuro towaatasera dandaanno ayiddise, yaano amasenna wolu fiixise noowa Moaabi gobba higa dandiitanno. Moaabi ise ilante lophitino gobbaati. Hatte gobba budi, mannu coyiˈranno afii, hattono hakko heeˈranno manni ise affinoho. Naaoomi isera Beeteleemete togoo coye afiˈratta yite diaffanno. Isinni ise, Ruuti Moaabi heedhanno gede kultinose. Naaoomi konni oosose seennira minaanna woy heeˈranno mine hoogeemma yite yaaddino. Ruuti ma assituyya? Ise doodhitinori Orfa doodhitinorinni baxxinoho; Orfa “mannisewanna magannasewa higgino.” (Rut. 1:9-15) Ruuti gobbase manni magansiˈranno magannawa higa hasidhinoni? Dihasidhino.

6. (a) Ruuti doodhitinohu woyyino coyi maati? (b) Booeezi Ruuti Yihowa qoola golo assidhinota coyiˈrinohu mayiraati?

6 Ruutira alba minaannise woy Naaoomi Maganu Yihoware kultusekki digattino. Ise Yihowa Moaabi maganna gedeeha ikkinokkita affino. Ruuti Yihowa baxanna magansiˈra hasiissannoseta huwattino. Egenno calla kayinni diguddanno. Ruuti doodha hasiissinose. Ise Yihowa Maganose ikkanno gede doodhitakka? Ruuti woyyannore doodhitino. Ise Naaoomi togo yitino: “Mannikki mannaˈya, Maganikkino Maganoˈya ikkanno.” (Rut. 1:16) Ruuti Naaoomi baxxanno gari dhagge ikkankera dandaanno; ikkirono ise roorsite baxxannohu Yihowaati. Gedensaanni Booeezi Ruuti Yihowa qoola golo assidhinohura galatinose. (Ruuti 2:12 nabbawi. [2]) Ise assitinori mittu caacurrichi amasinna annisi qooli giddo maaxame gawajjotenni gatannota qaagiissankera dandaanno. (Far. 36:7; 91:1-4) Yihowa Ruutira hattoo anna ikkinose. Ammana noose daafira isi kiisinose; qoleno ise doodhitinorinni horonta digaabbitino.

7. Heeshshonsa Yihowara sayisse aa waajjitannore mayi kaaˈlansara dandaanno?

7 Batinyu manni Yihoware rosinoha ikkirono iso golo assiˈra waajjanno. Kuni manni insaneeto isira sayise oye cuuamatenna soqqamaanosi ikkate dikaˈˈanno. Ateneeto Yihowara sayisse aa waajjattoha ikkiro, mayira waajjoottoro hedootto? Lubbote noohu mittu mittunku manchi magansiˈranno magani noosiho. (Iya. 24:15) Magansiˈra hasiissannoha mitto Magano mayira golokki diassiˈratto? Heeshshonke Yihowara sayinse aa isira ammana noonketa leellinsheemmote kaajja doogooti. Isi konni doorshikki ledo sumuu yaanno garinni heeˈratto gedenna tuncu yaannoheha aye qarrano dandiite saˈˈatto gede kaaˈlannohe. Maganu Ruutino hakko garinni kaaˈlinose.

“YIHOWA SEEKKE CUˈMIRINO”

8. Hiziqiyaasi lophino gara xawisi.

8 Wedellichu Hiziqiyaasi lophinohu Ruuti gede ikkikkinni insaneeto Yihowara sayisse uyitino daga mereerooti. Ikkollana Isiraeelete manni woˈmunku konni doorshinsa ledo sumuu yee heeˈranno yaa diˈˈikkino. Tennera Hiziqiyaasi anna Nugusa Akaazi lawishsha assine kula dandiinanni. Hakku bushu manchi Yihudu mangiste giddo noo manni kaphu maganna harunsanno gede assino; wole agurina Yerusaalamete Yihowa beetemeqidese batteessino. Hiziqiyaasi anjesinni waajjishshanno yanna sayisino; korkaatuno mito roduuwasi Akaazi lubbote heedheenna kaphu magannara kakkalo asse giirino!—2 Neg. 16:2-4, 10-17; 2 Zee. 28:1-3.

9, 10. (a) Hiziqiyaasi hanqaaleessa mancho ikkanno gede assara dandaannori maati? (b) Maganoho hanqa hasiissannonkekkihu mayiraati? (c) Lophinoommo maate dancha woy busha mancho ikkineemmo gede assitannonke yine heda gara ikkitinokkihu mayiraati?

 9 Hiziqiyaasi lophino maate hendiro, lophihu gedensaanni Maganoho hanqannoha caaccaawanno mancho ikka dandaanno. Hakkeeshshi qarri iillinonsakkihu mitu manni ‘Yihowara hanqate’ woy dirijjitesi koˈmate gari korkaati noonsahu gede asse hedino. (Law. 19:3) Qoleno mitootu lophitino maate dancha ikkitinokki daafira, busha heeshsho heeˈransa woy anninsanna amansate gedee soˈro loosansa gattannokkihu gede assite heddanno. (Hiz. 18:2, 3) Ikkina togoo hedo garaho?

10 Hiziqiyaasi heeˈrino heeshsho togoo hedo horonta gara ikkitinokkita leellishshanno! Tenne busha alame aana mannaho iillannohu bushu coyira kaimu Yihowa ikkinokki daafira, iso koˈma horonta digaraho. (Iyo. 34:10) Hige annunna ama oosonsa danchu woy bushu garinni quxxara dandiitannoti dikaandannite. (Law. 22:6; Qol. 3:21) Hatto yaa kayinni mittu manchi lophino maate hakku manchi busha woy dancha ikkanno gede assitanno yaa diˈˈikkitino. Yihowa ninke baalunkura kaajja elto uyinonke; hattino maa assineemmoronna hiittoo manna ikkineemmoro doodhate dandooti. (Marro 30:19) Hiziqiyaasi tenne elto horoonsiˈrinohu hiittoonniiti?

Batinyu wedellooti lophitino maate dancha ikka hooggurono halaale macciishshite adhitino (Gufo 9, 10 lai)

11. Hiziqiyaasi dancha Yihudu nugussa widira kiiramanno gede assinosiri maati?

11 Hiziqiyaasi anni busha Yihudu nugussa widira kiiraminoha ikkirono, Hiziqiyaasi lophi gedensaanni dancha nugussa wido ikkino. (2 Negesti 18:5, 6 nabbawi. [3]) Ee, annisi bushu garinni quxasira dandaannoho; ikkollana, dancha lawishsha ikkannosi mannino no. Isayyaasi, Mikkiyaasinna Hose masaalaano ikkite soqqantinohu hakkawarooti. Nugusu Hiziqiyaasi kuri ammanantino masaalaano qullaawu ayyaaninni coyidhannore seekke macciishshinota heda dandiineemmo; konni garinni Yihowa amaalenna seejjo wodanisi giddora eˈanno gede assiˈrino. Hakko daafira Hiziqiyaasi annisi loosinota lowo soˈro biddi assate murciˈre kaino. Isi beetemeqidese keereensino, Maganu mannisi cubbo gatona yaanno gede huuccino, hattono batinye kaphu maganna zamachunni gudino. (2 Zee. 29:1-11, 18-24; 31:1) Hiziqiyaasi buutote qarri tuncu yiisi yannara, lawishshaho Asooru nugusi Senaakireemi Yerusaalame qasara waajjishiishisi yannara lowo jawaantenna ammana  noosita leellishino. Isi Maganu gatisannosita addaxxino, hattono mannasi qaalunninna lawishsha ikke jawaachishino. (2 Zee. 32:7, 8) Gedensoonni Hiziqiyaasi naaxxate akata leellisheenna seejjinisi yannara, isonooto heeshshi asse maaro eino. (2 Zee. 32:24-26) Kageeshsha laˈnummonte gede, Hiziqiyaasi alba lophino gari heeshshosi daafara diwodhino. Isi Yihowa jaalanna wolootu harunsitannoha dancha lawishsha ikkinota leellishino.

12. Hiziqiyaasi gede yannankera batinyu Kiristaani Yihowa jaalla ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

12 Heeˈnoommo alame ani yuummoti calla ikkito yaanno manni woˈminotanna baxillu nookkita ikkitinohura, batinye ooso lophitannohu baxillunna agarooshshu nookki maate giddooti. (2 Xim. 3:1-5) Yannankera batinyu Kiristaani lophinohu dancha maate giddo ikka hoogirono, Yihowa ledo muli jaalooma kalaqiˈra dandiino. Insano Hiziqiyaasi gede mittu manchi lophino gari dancha woy busha mancho ikkanno gede assannosikkita leellishshino. Maganu doodhate dandoo oye ayirrisinonke; Hiziqiyaasi gede tenne elto horoonsiˈne Yihowa seekkine cuˈmiranna isira ayirrinyenna guweenya abbineemmore ikka dandiineemmo.

“KUNEETI! ANI YIHOWA BOROJJICHOOTI!” YITINO

13, 14. Maariyaamira uyinoonnihu loosu qeechi shota ikkinokkihu mayiraati? Ikkirono ise Gabirieelira mayitino?

13 Hiziqiyaasi heeˈrihunni lowo xibbi diri gedensaanni, Naazireetete heedhannoti mitte shooshaqa Yihudu wedellitte Yihowa ledo baxxino jaalooma kalaqidhino. Isera uyinoonnihu ledo taalamannoha loosu qeecha adhinohu wolu manchi dino. Ise Maganunniha mitto Beetto godobbara, iltaranna lossitara doorantino! Yihowa Heeli beetto Maariyaamira kageeshshi ayirrinye uyinosehu ise lowo geeshsha baxannosenna ammaninose daafira ikkinoti egennantinote. Ikkina Maariyaamira umo konne loosu qeecha uyinise wote mayi macciishshaminose?

“Kuneeti! Ani Yihowa borojjichooti!” (Gufo 13, 14 lai)

14 Maariyaamira uyinoonnita kaajja qoosso calla naande, uyinoonnise qoosso mageeshshi geeshsha yaachishshinoseha ikkara dandaannoro heda hoongammora dandiineemmo. Maganu sokkaanchi Gabirieeli ise labbaahu ledo goxxukki maalaletenni godobbannota kulinose. Gabirieeli Maariyaami godobbinohu hiittoonniitiro ayiddisera woy olliise mannira dikulino. Hatto ikkiro insa ise mayyaanno? Maariyaami adhasera kae noohu Yooseefi daafirano yaaddukki digattino. Ise godobbinoha ikkirono isira ammanantinota ikkase ammananno gede assite kula dandiitannohu hiittoonniiti? Hakkiinni saeno, Duuchunkura Aliidi Maganiha mitto Beetto lossa, towaatanna qajeelsa shaaˈˈa looso diˈˈikkitino! Gabirieeli Maariyaami coyishiishi yannara ise yaaddanno gede assino coye baalanka gunde afa didandiineemmo. Ikkirono ise togo yitinota anfoommo: “Kuneeti! Ani Yihowa borojjichooti! Yiitto gede ikkoena.”—Luq. 1:26-38.

15. Maariyaami ammana dhagge ikkitannohu mayiraati?

15 Maariyaami ammana dhagge diˈˈikkitanno? Mitte borojjicho mootichise baxi garinni horoonsiˈra dandaanno. Maariyaami towaatannosenna agarannose gede iseneeto Mootichisera Yihowara  sayisse uyitino. Ise Yihowa baxi garinni horoonsiˈrasera maahoyye yitino. Ise tenne ammana mamiinni afidhu? Ammana adhine ilammanni coye diˈˈikkitino. Ammana ninke sharronna Maganu atooti gamba yee laalanno gumaati. (Gal. 5:22; Efe. 2:8) Maariyaami ammanase jawaattanno gede sharrantinota leellishannori no? Ee no. Hanni ise macciishshitanno garanna coyidhanno gara laˈno.

16. Maariyaami hixamanyite macciishshitannota ikkitinota mayinni anfeemmo?

16 Maariyaami macciishshitanno gara. Qullaawu Maxaafi ‘macciishshate rankoommorenna coyiˈrate muddammeemmokkire’ ikkineemmo gede amaalannonke. (Yaq. 1:19) Maariyaami dancha gede macciishshitanno? Ee, taje tenne leellishshanno. Luqaasi Wongeeli lame hige Maariyaami lowo tiro afiˈrinoha ayyaanaamittete coye hixamanyite macciishshitinota, gedenaanni higgeno macciishshitino coye hiincitinota kulannonke. Yesuusi ilami yannara shooshaqa allaalaasine sokkaano kultinonsa sokka marte Maariyaamira kultino. Mitu 12 diri gedensaanni, Yesuusi shiima qaaqqo ikkirono Maariyaamira dhagge ikkinore coyiˈrino. Lamente yannara, Maariyaami seekkite macciishshitino, alba affinore qaaggino, hattono macciishshitinore seekkite heddino.—Luq. 2:16, 17; Luqaasi 2:18, 19, 49, 51 nabbawi. [4]

17. Maariyaami coyidhanno gari ise daafira maa kulannonke?

17 Maariyaami coyidhanno gara. Qullaawu Maxaafi Maariyaami coyidhinore lowore dikulanno. Ise coyidhinohu seedu coyi Luqaasi 1:46-55 nooho. Konni qummeeshshi aana Maariyaami coyidhinori, isera Qullaawa Borroti lowo egenno nooseta buuxisanno. Ise coyidhinoti mite qaalla, Saamueeli ama Haanna huuccatto assidhanni yitinori ledo mitto garaati. (1 Sam. 2:1-10) Maariyaami coyidhino coyi giddo mito 20 higge Qullaawa Borro qummi assitino yine hendanni. Ee, ise qarrantukki ayyaanaamittete coye hasaawa dandiitannote. Maariyaami muli Jaalise Yihowawiinni rossino halaali woˈmino wodanise giddonni ayyaanaamittete jiro fushshite coyiˈra diqarrantino.

18. Ammanatenni Maariyaami lawa dandiineemmohu hiittoonniiti?

18 Maariyaami gede, ninkerano mito wote Yihowa shaaˈˈa ikkinokki looso aankera dandaanno. Ninkeno ise gede, Yihowa woyyannore assannonketa addaxxine shooshanqetenni umonke isira uyino. Maariyaami lawishsha harunsine Yihowanna alaamisi daafira ronseemmore hixamanyine macciishshino, ayyaanaamittete halaale hiincino, hattono ronsoommo coye hagiirrunni wolootaho kullo.—Far. 77:11, 12; Luq. 8:18; Rom. 10:15.

19. Ammanate lawishsha ikkanno manni faale haˈneemmoha ikkiro, maa afiˈneemmota dihuluullammeemmo?

19 Ee Ruuti, Hiziqiyaasinna Maariyaami alba Abirahaaminte gede Yihowa jaalla ikkitinoti dihuluullissannote. Insa “lowohu farciˈraasinete gomichi” widira kiirantinori Maganu soqqamaanonna hundinni kayise noohu wolu ammanamino manninte gede kaajja Maganu jaalla ikkate qoosso afidhino. Ammanatenni lawishsha ikkannohu togoo manni faale haˈno. (Ibi. 6:11, 12) Konne assinummoro, hegere geeshsha Yihowara muli jaalla ikkate qoosso afiˈneemmota dihuluullammeemmo!

[Jeefote Hedo]

^ [1] (gufo 2) Faarso 25:14: “Yihowa ledo muli jaaloomi heeˈrannonsari iso waajjitannoreeti; isi insa gondoorosi affanno gede assanno.”

^ [2] (gufo 6) Ruuti 2:12: “Assoottarira Yihowa anga qolohe; hattono qoolasi golokki assiˈrattara dayoottahu Isiraeelete Magani Yihowa waagakki gudise baatohe.”

^ [3] (gufo 11) 2 Negesti 18:5, 6: “Isi Isiraeelete Magano Yihowa addaxxino; isira albaannino ikko isi gedensaanni noori Yihudu nugussa baalante giddo isi gedeehu dino. Isi Yihowa seekke cuˈmirino. Iso harunsa agure wolewa dihigino; Yihowa Musera uyino higguwa agadha diagurino.”

^ [4] (gufo 16) Luqaasi 2:18, 19, 49, 51: “Tenne macciishshi manni baalunku allaalaasine kultinonsa coye dhagge assiˈri; Maariyaami kayinni macciishshitino coye wodanisera wodhite hiinca hanaffu. Isi kayinni togo yiinsa: ‘Mayira hasidhinoonnie? Anniˈya mine heeˈra hasiissannoeta diaffinoonni?’ Hakkiinni insa ledo Naazireete higi; qoleno insara hajajama diagurino. Amasino yinire baalankare wodanisera wodhitu.”