Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2016

Yihowara Hagiirrunni Soqqamaˈne Agurtinoonte

Yihowara Hagiirrunni Soqqamaˈne Agurtinoonte

HANNI heeshshokki giddo lowo geeshsha hagiidhootto barra hedi. Hakku barri seenne adhitto barra woy umi qaaqqiˈne ilami barra ikkara dandaanno. Woy heeshshokki Yihowara sayisse uyite cuuamitto barra ikkara dandaanno. Hakku barri heeshshokki giddo lowo geeshsha hagiidhoottohanna wolu barri baalunkunni roorsite laˈˈattoha ikkinoti egennantinote. Qoleno Yihowa woˈmu wodanikkinni, lubbokkinni, surrekkinninna wolqakkinni baxattota hakko barra mannu albaanni leellishshanna lainohu ammanate roduuwikki lowo geeshsha hagiidhino!—Marq. 12:30.

Cuuamitto yannanni kayise Yihowara soqqante lowo hagiirre afiˈroottota heda dandiineemmo. Ikkollana, mite halashshaano bashshonsa gede ikkite hagiidha didandiitino. Kuni ikkinohu mayiraati? Yihowara hagiirrunni soqqamanke agurreemmokki gede assitannonke korkaatuwa hiikkuriiti?

MITOOTAHO HAGIIRRINSA BAINOHU MAYIRAATI?

Maganu Mangiste sokka Yihowa muli yanna giddo tenne busha alame hune haaro alame eessankera qaale einota kultanno; konnira tini sokka lowo geeshsha hagiirsiissannonketi dihuluullissannote. Qoleno Sofooniyaasi 1:14 togo yite buuxisannonke: “Bayiru Yihowa barri mule no! Gambise dayino; qoleno lowo geeshsha rahe daanni no!” Ikkollana, konne barra hendoommohunni aleenni agadhine keeshshanke, albi hagiirrinke baˈˈanno gedenna Yihowara albi gede ikkine diinaggaambe soqqammeemmokki gede assitara dandiitanno.—Law. 13:12.

Maganu manni ledo amanyoote afidhino aante aananke Yihowara hagiirrunni soqqammanni heeˈneemmo gede jawaante ikkitannonke. Isinni, halaalu magansiˈrawa dangoommohunna Maganoho hagiirrunni soqqama hananfoommohu Yihowa soqqamaanoha dancha amanyoote laˈne ikkara dandaanno. (1 Phe. 2:12) Ikkollana mittu Kiristaanchi Maganu seera harunsa hoogeenna seejjinannisi yannara mayi ikkara dandaanno? Togoori ikkanno wote, Yihowa manniha dancha amanyoote lae halaalu minira dayino manni hexxo mudharanna hagiirrinsa baˈˈara dandaanno.

Sheexaanunniti busha alame naqqannohu daddalu totaino hagiirrenke hunara dandaanno. Daawuloosi hasiisannonkekki coye hasiisannonke yine hendeemmo gede assate alamesi horoonsiˈranno. Ikkollana, Yesuusi coyiˈrinota aante noo hedo dea dihasiissannonke: “Lamu mootichira borojjicho ikka dandaannohu dino; mitto giwe layinkiha baxanno; woy mitto seekke cuˈmire, koˈee mishanno. Maganohono Jiroteno mitteenni borojjoota ikka didandiitinanni.” (Mat. 6:24) Tenne alamera noore baalankare dandiinummo geeshsha afiˈrate woˈnaallanni Yihowara hagiirrunni soqqama didandiineemmo.

 ‘GATISANNONKE MAGANINNI HAGIIDHE’

Yihowa baxxannorira isira soqqama duha diˈˈikkitannonsa. (1 Yoh. 5:3) Yesuusi togo yiinota qaagi: “Daafurtinoonnirinna duhu batiˈrinoˈneri baalu anewa amme, ani fooliishshiisheemmoˈnena. Qambaraˈya duqqe, anewiinnino rosse; ani joogahonna wodaniˈyanni shooshaqahona; qoleno lubboˈnera fooliishsho afidhinanni. Korkaatuno qambariˈya haxo diˈˈitannoho, duhiˈyano shotaho.” (Mat. 11:28-30) Kiristoosi rosaano ikkine duqqinanni qambari fooliishsho aannohonna hagiirsiisannoho. Qoleno Yihowara soqqamme lowo geeshsha hagiidhineemmo gede assannonkehu gari korkaati noonke. Hanni ‘gatisannonke Maganinni hagiidhineemmo’ gede assitannonke korkaatta giddo sase laˈno.—Imb. 3:18.

Soqqammeemmohu heeshsho uyinonkehunna hagiirraamu Maganiraati. (Looso 17:28; 1 Xim. 1:11) Heeshshote heeˈneemmo gede assinonkehu Kalaqaanchonke ikkinota anfoommo. Hakko daafira, cuuammummonku saino diri ikki geeshshihano ikkiro, isira hagiirrunni soqqama diagurreemmo.

Ekiteri Maganu Mangiste hexxo qaagasinna soqqanshote diinaggaawasi hagiirrisi baˈˈannokki gede kaaˈlitinosi

Hanni Yihowara 40 diro woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqaminohu Ekiteri lawishsha laˈno. Isi ‘geedhimmate diri giddo nooha’ ikkirono xaano Yihowara soqqamanni no. (Far. 92:12-14) Minaamasi xiwani Ekiteri Yihowara bashshosi gede soqqamannokki gede assinosiha ikkirono hagiirrisi dibaino. Isi togo yiino: “Minaamaˈya xiwani lexxanni haˈranna laˈˈaˈya dadillissannoehanna ise xiwansiisa qarra ikkitinoeha ikkirono, tini halaalaanchu Maganira soqqame afiˈreemmo hagiirre huntaera diwodhoommo. Heeshsho uyinoehu manna alaamu heeˈreennasi kalaqinoha Yihowa ikkinota afaˈya calla iso woˈmu wodaniˈyanni baxeemmonna soqqameemmo gede assitannoe. Sabbakate loosira diinaggaawate sharrameemmo; hattono hagiirriˈya baˈˈannokki gede Maganu Mangiste hexxo ayewoteno qaagate woˈnaaleemmo.”

Yihowa wodote kakkalo qixxeesse hagiirru noo heeshsho heeˈneemmo faro faninonke. Ee, “Maganu alame lowo geeshsha baxino daafira, Beettosi ammanannota loosunni leellishannohu baalunku hegere heeshsho afiˈranno gede ikkinnina baˈˈannokki gede, mitto Beettosi uyino.” (Yoh. 3:16) Maganu baxillisinni Yesuusi widoonni qixxeessinote wodote kakkalora ammana heedhunkero, cubbinkera maaro, hattono hegere heeshsho afiˈneemmo. Kuni galanteemmo gede assannonkeha gari korkaata diˈˈikkino? Wodote kakkalora noonke galati Yihowara hagiirrunni soqqammeemmo gede diassannonke?

Hesuusi heeshshosi bikku noota assiˈre, lowo diro Yihowara hagiirrunni soqqamino

Meksikote heeˈrannohu Hesuusi yinanni rodii togo yiino: “Ani alba looseemmo loosira borojjichoho; barru barrunku seeda saate looseemmo; konne asseemmohu giddeessinoeri heeˈreenna ikkikkinni woxe lexxate yeeti. Gedensaanni kayinni Yihowa daafira rosummo; hattono isi muxxe  Beettosi mannu oosora uyinota huwatummo. Hakkiinni isira soqqama lowo geeshsha hasiˈrummo. Hakko daafira heeshshoˈya Yihowara sayise uummo; hattono 28 diro loosoommo dirijjitenni agure fule woˈma yanna soqqansho giddora eummo.” Hakko garinni kuni rodii Yihowara hagiirrunni soqqama hanafino.

Afiˈneemmo gumi dadillisannoha ikkikkinni lowo geeshsha hagiirsiisannoho. Yihowa afattora albanni heeshshokki hiittootero qaagatto? Hawaariya Phaawuloosi Roomaho noo Kiristaani ‘alba cubbu borojje ikkinotanna’ xa kayinni “keeraanchimmate borojje” ikkinota qaagiissinonsa. Insa Kiristaana ikkitu gedensaanni, ‘qullaawa doogonni’ guma laala hanaffino; kuni gumi jeefote hegere heeshshowa massanno. (Rom. 6:17-22) Ninke heeˈneemmo heeshshono qullaawate; konnira maaeelu amanyooti woy finqille abbitanno dadilli dinonke. Tini lowo geeshsha hagiirsiissannote!

“Heeshshoˈya giddo hagiidhoommo dirra Yihowara soqqamanni sayisoommote.”—Keyimi

Hanni Keyimi lawishsha laˈno. Isi alba Maganu noota diammanannoho, heeshshote kaimi suutu soorrooti yee hedannoho, hattono tuntuˈmote heewo heewisamannoho. Keyimi Kiristaanu gambooshshe haˈra hanafi; hakkiicho roduuwu mimmito baxanno gari dhagge ikkisi. Keyimi heeshshosi biddi assiˈrate, Yihowa Isi noota ammananno gede kaaˈlasira huucciˈri. Isi togo yiino: “Yanna saˈanni hadhuta baxillaanchu Anninna maaranno Magani noota wodanchummo. Yihowaha xalala seera agadhaˈya agarooshshe ikkitinoe. Heeshshoˈya biddi assiˈra hoogoommoro, anino albite tuntuˈmote heewo heewisantanno jaallaˈya gede kawoote reyoommoha ikkara dandaanno. Heeshshoˈya giddo hagiidhoommo dirra Yihowara soqqamanni sayisoommote.”

HEXXO MUDHITINOONTE!

Tenne busha alame bao agadhine heeˈnoommo yannara hiittoo lao hasiissannonke? ‘Ayyaana hagiirsiisate wixiˈnanni heeˈnoommotanna’ ‘hegere heeshsho mixxineemmota’ deˈnoonke. Konni daafira, “ceeˈma hoongummoro yanna iillitanno wote mixxineemmo daafira hexxo mudhine danchare assa agurroonke.” (Gal. 6:8, 9) Yihowa kaaˈlonni kaajjine uurrino, “bayira qarra” lulluqqine saˈˈate hasiissanno akatta lossiˈrate jawaante loonso, hattono qarrisannori heeˈrirono Yihowara hagiirrunni soqqama agurroonke.—Aju. 7:9, 13, 14; Yaq. 1:2-4.

Maganu loonseemmo loosonna isiranna suˈmisira noonke baxille seekke afino daafira, kaajjine uurranke kiissannonketa addaxxa dandiineemmo. Yihowara hagiirrunni soqqama agura hoongummoro, faarsaanchu Daawiti gede ikkineemmo; isi togo yiino: “Ayewoteno albaˈyaanni Yihowa wodhoommo. Isi qiniiteˈyaanni noo daafira, digaggaweemmo. Hakko daafira wodaniˈyara tashshi yaannosi; woˈma mannimmaˈyano hagiidhitanno. Qoleno beˈe yuummokki heeˈreemmo.”—Far. 16:8, 9.