Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2016

Yihowara Ammanantinoonnire Ikkaˈne Leellishshe

Yihowara Ammanantinoonnire Ikkaˈne Leellishshe

“Atenna ane mereero hattono sirchikkinna sirchiˈya mereero Yihowa hegerera naqaashe ikko.”—1 SAM. 20:42.

FAARSO: 125, 62

1, 2. Yoonaataanira Daawiti ledo noosi jaaloomi ammanama lainohunni kaajja lawishsha ikkannohu hiittoonniiti?

WEDELLICHU Daawiti jigeessa mancho Goliyaadi shiino gari Yoonaataanira dhagge ikkisikki digatino. Daawiti konni “Filisxeemete manchi umo anga haare” Yoonaataani annira Nugusu Saaoolira albaanni uurre no. (1 Sam. 17:57) Yoonaataani Daawiti waajja hooginohura naadinosiha ikkara dandaanno. Maganu Daawiti ledo ikkinoti egennantinote; hakko daafira “Yoonaataaninna Daawiti lubbora jaaloontu.” Isinni Yoonaataani Daawiti “umisi gede asse baxinohura lamunku gondooro eˈino.” (1 Sam. 18:1-3) Yoonaataani hatte yannanni kayise Daawitira ammaname heeˈrino.

2 Daawiti aantete Isiraeelete nugusa ikkanno gede Maganu shoominosiha ikkirono, Yoonaataani Daawiti ledo quraanyame heeˈrino. Saaooli Daawiti shaara hasanni noo yannara Yoonaataani Daawiti daafira yaadino. Isi jaalasi jawaachishate Horeshi yinanniwa Yihudu halalla haˈrino. Yoonaataani Daawiti “albinni roore Yihowa addaxxanno gede” jawaachishinosi. Togo yiinosi: “Waajjitooti . . . ; ati Isiraeelete nugusa ikkatto,  anino atenni aane layinkiha ikkeemmo.”—1 Sam. 23:16, 17.

3. Yoonaataani Daawitira ammanamatenni roorse laino coyi maati? Tenne mayinni anfeemmo? (Hanafote noo misile lai.)

3 Ammanama rooru manni naadanno akataati. Ikkollana, Yoonaataani Daawitira ammanamino gara calla naande isi Maganoho ammanaminota hendeemmokkiha ikkiro rosa hasiissannonke rosi gate baˈˈannonke. Yoonaataani Daawiti ledo morkama agure iso jaala assiˈrinohu mayiraati? Umisi hasattonni roorse laˈˈanno coyi noo daafira ikkinoti dihuluullissannote. Isi Daawiti “albinni roore Yihowa addaxxanno gede” jawaachishinosita qaagi. Hakko daafira Yoonaataani roorse laˈˈanno coyi Maganoho ammanamate yaate. Ee, isi Daawitira ammanamanno gede assitinosinti Yihowara ammanamasiiti. Qoleno, lamunku “Atenna ane mereero hattono sirchikkinna sirchiˈya mereero Yihowa hegerera naqaashe ikko” yite xaartino xaaro garinni heedhino.—1 Sam. 20:42.

4. (a) Addu hagiirrenna harshammo afiˈneemmo gede assannonkeri maati? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

4 Kiristaana ikkinoommo daafira, wolootu ammanantinore ikkitino gara naandeemmore calla ikkinumokkinni ninke uminke mininke mannira, jaallankeranna ammanate roduuwinkera ammanama hasiissannonke. (1 Tes. 2:10, 11) Kayinni roore ammanama hasiissannonkehu ayeraati? Heeshsho uyinonkehura Yihowaraati! (Aju. 4:11) Isira ammanamme heeˈra addu hagiirrenna harshammo afiˈneemmo gede assitannonke. Maganoho ammanammoommore ikkine heeˈrate kayinni, qarrisannori tuncu yaannonke woteno isi ledo quraanyama hasiissannonke. Konni birxichira, Yoonaataani lawishshi aante noori shoole qarrissanno coyibba tuncu yitannonke wote Yihowara ammanama dandiineemmo gede kaaˈlannonke gara laˈneemmo: (1) silxaane noosihu mittu manchi ayirrinyu hasiisannokkiha ikkanno wote, (2) hiikkunnira ammanama hasiissannonkero doodha qarra ikkitannonke wote, (3) mittu manchi hendoommokkire hedanno wote woy gariweelo coye assannonke wotenna (4) ammanamanna uminke hasatto xaaddannokki wote.

SILXAANETE AANA NOO MANCHI AYIRRINYU HASIISANNOKKIHA LAWANNO WOTE

5. Saaooli nugusa ikke noo yannara Isiraeelete mannira Maganoho ammanama qarra ikkitinohu mayiraati?

5 Maganu Yoonaataani anna Saaooli nugusa asse shoominoha ikkirono, Saaooli gedensoonni hajajamannokkiha ikkino daafira Yihowa iso facci asse agurino. (1 Sam. 15:17-23) Maganu Saaooli zuufaanetenni bayichonko hoolinokki daafira, isiti gariweelo ikkito gashshino mannira qarra kalaqqino. “Yihowa zuufaanera” ofollinohu kuni nugusi bushare assanno yannara hakko mannira Maganoho ammanama qarra ikkitino.—1 Zee. 29:23.

6. Yoonaataani Yihowara ammaname heeˈrinota mayinni anfeemmo?

6 Saaooli umo Maganoho hajajama giwi yannara, beettisi Yoonaataani kayinni Yihowara ammanaminoha ikkino. (1 Sam. 13:13, 14) Masaalaanchu Saamueeli alba togo yiino: “Yihowa bayiru suˈmisira yee mannasi diaguranno.” (1 Sam. 12:22) Lowoti Filisxeemete olanto 30,000 olu saragalla adhite dagge Isiraeele waajjishiishshu yannara Yoonaataani tenne ammanannota leellishino. Hakkawote Saaooli olanto 600 mannalla ikkitanno; olu uduunne afidhinorino isootinna Yoonaataani callaati! Ikkirono, Yoonaataani wonqaanchisi ledo calla heeˈre Filisxeemete qacha marino. Isi, “Yihowa lowo mannano shiimano horoonsiˈre gatisannota hoolannosiri dino” yiino. Isinna ledosi noo wonqaanchisi olu basera mito 20 ikkanno manna shitino. Hakkiinni “uulla huxiˈra hanaffu, qoleno Maganuwiinni shibbire dirritu.” Filisxeemete daga ikkitannori baeennansa mimmito guda hanaffu. Hakko garinni, Yoonaataani Magano addaxxino daafira qeelle Isiraeelennita ikkitino.—1 Sam. 13:5, 15, 22; 14:1, 2, 6, 14, 15, 20.

7. Yoonaataani annisira maa assino?

7 Saaoolira Maganu ledo noosi jaaloomi baˈˈanni haˈrinoha ikkirono, Yoonaataani dandaamisi deerrinni annisi ledo kaaˈlama diagurino. Lawishshaho, lamunku buusante Maganu mannira olantino.—1 Sam. 31:1, 2.

8, 9. Silxaane noonsarira hajajamanke Yihowara ammanammoommota leellishshanno yineemmohu mayiraati?

8 Ninkeno Yoonaataani gede, mittu silxaanete  aana noo manchi ayirrinyu hasiisannosikki gede ikkiro nafa, silxaane noonsarira Maganu yiinonke garinni deerrunni maahoyye yine galle Yihowara ammanammoommota leellisha dandiineemmo. Lawishshaho, mittu mangistete gashshaanchi danchu amanyooti nookkiha ikkara dandaanno; ikkirono, “aliidi gashshaanora” deerrunni maahoyye yine galleemmo daafira silxaanesi ayirrinseemmo. (Roomu Sokka 13:1, 2 nabbawi. [1]) Isinni Yihowa silxaane uyinonsare baalanka ayirrinse isira ammanammoommore ikkinoommota leellinsheemmo.—1 Qor. 11:3; Ibi. 13:17.

Yihowara ammanammeemmota leellinsheemmoti mitte doogo, ammaninokki minaanna woy minaama ayirrisate (Gufo 9 lai)

9 Wodiidi Ameerikira heedhannoti Olga [2] minaannise danchu garinni amadinosekkiha ikkirono iso ayirrisse Maganoho ammanantinota leellishshino. Minaannise ise Yihowa Farciˈraasincho ikkitinohura lowo diro qarrisinose. Xissiisannore coyiˈrannose, xonannose, mito wote qahame dicoyishiishannose, wole agurina oososi adhe ise hune haˈrannota kulinose woti no. Olga kayinni tennera bushare assite diqoltino. Ise minaannisera sagale uyite, uduunnesi hayishshite, hattono maatesi towaatte dancha minaama ikkate dandaamisere baala assitino. (Rom. 12:17) Dandiitanno wote minaannise ayiddiwa woy isi ledo loossanno jaallasiwa ledosi hadhanno. Lawishshaho, minaannise annisi madaarshira wole katama haˈrara kai yannara qaaqqullu qixxaawanno gede assitino; hattono doogote hasiisannore baalankare biddi assitino. Qoleno madaarshu goofa geeshsha minaannase beetekiristaanete xullora agartino. Olga cinca ikkitinohuranna ayirrissannosi daafira lowo diri gedensaanni minaannise albi gede ikka aguri. Xa isi ise Mangistete Addaraashe haare haˈrannose, isinni hakka hadhanno gede jawaachishannose, qoleno sae sae ledose gambooshshe haˈranno.—1 Phe. 3:1.

HIIKKUNNIRA AMMANAMMEEMMORO DOODHA QARRA IKKITANNONKE WOTE

10. Yoonaataani ayera ammanama hasiissannosiro afanno gede kaaˈlinosiri maati?

10 Saaooli Daawiti shaate murciˈre kaino daafira, Yoonaataani lamunku giddo hiikkunnira ammanamannoro doodha qarra ikkitinosi. Isi Daawiti ledo gondooro einoha ikkirono, annisira maahoyye yee galannoho. Ikkollana, Yoonaataani Maganu Saaooli ledo ikkikkinni Daawiti ledo noota afino. Hakko daafira, Saaoolinni roorse Daawitira ammanamino. Isi Daawitira maaxamanno gede kulinosi, hattono Saaoolira isi daafira danchare coyiˈrino.—1 Saamueeli 19:1-4a nabbawi; [3] 1 Sam. 19:5, 6.

11, 12. Maganoho noonke baxilli isira ammanama doodhineemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

11 Awustiraaliyaho heedhannoti Alise yinanni rodoo Maganunna ayiddise giddo hiikkunnira  ammanantannoro doodha hasiissinose. Ise Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffu yannara rossanni nooha dancha coye ayiddisera kultino. Gedensoonni Alise Ganna ayirrissannokkita mininsa mannira kultu. Ise Ganna ayirrissannokki korkaata kultunsata insa dihagiidhino; gedensaanni kayinni roore hanqe kai. Insa ise kaaddinonsahu gede asse hedino. Alise togo yitino: “Amaˈya xaate ate ledo xaadisannoeri dino yitue. Mininke manna baasa baxeemma daafira lowo geeshsha masoomma, hattono xissiisiˈroomma. Ikkollana, woˈma wodanaˈya Yihowaranna Beettisira aate murciˈroomma daafira aanannohu woradu gambooshshira cuuamumma.”—Mat. 10:37.

12 Qoropha hoongummoro, gobbate, rosu minira, woy ispoortete gaamora ammanamate yine sunu sununni Maganoho ammanama agurrammora dandiineemmo. Lawishshaho Henirii yinanni rodii daamu godoˈle (cheeze) baxanno. Insa rosi mini shaampiyoona duucha wote qeelanno; hakko daafira isi tenne godoˈle woˈma wolqasinni kaaˈla hasiˈrino. Kayinni isi togo yee noore coyiˈrino: “Gale hosanni Maganoho ammanamatenni roorse rosu minira ammanama hanafummo. Qidaamenna Sambata heedhannoti daamu godoˈle soqqanshote yanna hoogeemmo gede assitue. Hakko daafira, daamu godoˈle gaamo agure fulummo.”—Mat. 6:33.

13. Maganoho ammanamanke maatete giddo kalaqamanno qarra tirate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

13 Mito wote maatete giddo lamu mannira mitteenni ammanama qarra ikkitara dandiitanno. Lawishshaho Keeni togo yiino: “Amaˈya jawooˈmitino daafira ise mule mule mare laˈˈanna ise saˈe saˈe ninkewa daggara hasiˈrummo. Ikkollana amaˈyanna minaamaˈya sumuu yaa didandiino. Umi qara, insa giddo mitte hagiirsiisummoro tiˈi hanqitanno daafira asseemmori leella giwie. Hakkiinni togoo coyi tuncu yaannoe wote, ammanama hasiissannoehu minaamaˈyara ikkinota huwatummo. Hakko daafira hayyotenni ise hagiirsiisanno mala qixxeessummo.” Keeni Maganoho ammanaminohanna Qaalesi baxannoha ikkino daafira, minaamasi amasi shaqqillunni amada hasiissannosehu mayiraatiro, hattono amasi minaamasi ayirrisa hasiissannosehu mayiraatiro xawise kulinonsa.—Kalaqo 2:24; [4] 1 Qorontoosi 13:4, 5 nabbawi. [5]

MANNU HENDOOMMOKKIRE HEDANNO WOTE WOY GARIWEELO COYE ASSANNONKE WOTE

14. Saaooli Yoonaataanira gariweelo coye assinohu hiittoonniiti?

14 Songote giddo albisa ikkinohu mittu rodii gariweelo coye assannonke wote Yihowara ammanama qarra ikkitankera dandiitanno. Yoonaataanira togoo coyi tuncu yiinosiha ikkara dandaanno. Maganu shoominohu Nugusu Saaooli beettisi Yoonaataani Daawiti ledo jaalooˈminota afino; jaalooˈmanno gede assinosiri maatiro kayinni dihuwatino. Saaooli Yoonaataanira hanqe boolaqiˈre mannu albaanni shollishinosi. Yoonaataani kayinni bado diqoˈlino. Qoleno, Maganoho woy Isiraeelete nugusa ikkara shoomaminohura Daawitira ammanama agurate dihedino.—1 Sam. 20:30-41.

15. Mittu rodii gariweelo coye assinkero maa assa hasiissannonke?

15 Yannankera Yihowa soqqamaasine songo giddo, gariweelo coye assannonkehu heeˈranno yine diyaandeemmo. Ikkollana, mereeronke albisa ikkite soqqantanno roduuwi guuta ikkitinokki daafira assineemmore ninke hendoommokki garinni laˈara dandiitanno. (1 Sam. 1:13-17) Mittu rodii hendoommokkire hediro woy gariweelo coye assinkero nafa, Yihowara ammanamme heeˈno.

AMMANAMANNA UMINKE HASATTO XAADDANNOKKI WOTE

16. Uminke hasatto agurre Maganoho ammanama hasiissannonkehu hiittoo coyi tuncu yaannonke woteeti?

16 Saaooli Yoonaataani umisira horoomannore assanno gede amaalinosi. (1 Sam. 20:31) Ikkollana Yoonaataani Maganoho ammanaminoha ikkino daafira, umisi nugusa ikkanno faro hasiˈra agure Daawiti jaalasi assiˈrino. Yihowa hagiirsiisa hasiˈranno manchi “gawajjo iillitannosiha ikkiro nafa coyiˈrino qaale badhera [qolannokkita]” qaangeemmoha ikkiro, ninkeno Yoonaataani lawishsha harunsineemmo. (Far. 15:4) Yoonaataani Daawitira ‘coyiˈrino qaale badhera diqolino’; ninkeno qaalenke agadha hasiissannonke. Lawishshaho, loosu woy daddalu hajora eˈnoommo sheemaati  wonshate kabbaade ikkannonke wote, Maganoho ammanama hasiˈneemmo daafiranna Qaalesi ayirrinseemmohura qaalenke agadhineemmo. Qoleno, galtenke giddo hendoommokki qarri tuncu yaankera dandaanno. Ikkirono Maganoho noonke baxilli minaanninkera woy minaamankera ammanammeemmo gede assannonke.—Milkiyaasi 2:13-15b nabbawi; [6] Mil. 2:16.

Loosu hajora eˈnoommo sheemaate ayirrisa Maganoho ammanammeemmo garanna Qaalesi ayirrinseemmo gara leellishshanno (Gufo 16 lai)

17. Tenne xiinxallonni maa rosootto?

17 Yoonaataani lawishsha hiincineemmo wote, isi Maganoho ammanamino gara harunsa hasiˈneemmoti egennantinote. Ninkeneetira roorsiˈne uminke hasatto harunsinoonke. Qoleno Yoonaataani lawishsha harunsine, Yihowa mannira wole agurina koffi assitannonkerira nafa ammanamme isira ammanammeemmota leellinsho. Qarra ikkannori tuncu yaannonke wote Yihowara ammanammeemmoha ikkiro, wodanasi tashshi assineemmo; hatti qolte giddiidi harshammo uyitannonke. (Law. 27:11) Yihowara ammanamme heeˈneemmoha ikkiro, isi ayewoteno baxxannosirira woyyinore assannotanna towaatannonsata dihuluullammeemmo. Aananno birxichira, Daawiti waro heeˈrinohu ammanaminonna ammanaminokki manni xaggenni ronseemmoha hasiisanno roso laˈneemmo.

^ [1] (gufo 8) Roomu Sokka 13:1, 2: “Mannu baalunku aliidi gashshaanora maahoyye yee galo; silxaane baalanta afiˈnannihu Maganuwiinniitina; xa noo gashshaano deerru noo silxaanensa afidhinohu Maganuwiinniiti. Hakko daafira, silxaane ayirrisa giwanno manchi baalunku Maganu qixxaawo giwinoho yaate; Maganu qixxaawo gibbannori qolte uminsara yoo abbidhanno.”

^ [2] (gufo 9) Mite suˈmuwa soorrinoonni.

^ [3] (gufo 10) 1 Saamueeli 19:1-4a: “Saaooli gedensoonni Daawiti shinara hasiˈrinota beettisira Yoonaataaniranna soqqamaanosi baalantera kuli. Saaooli beetti Yoonaataani Daawiti lowo geeshsha baxanno daafira Daawiti togo yiisi: ‘Anniˈya Saaooli ate shaa hasiˈrino. Hakko daafira soodo umokki agadhi; mannu afannohekkiwa hadhe maaxami. Ani fule ati nootto xawira anniˈya mule uurreemmo. Anniˈya ledo atere kayise hasaaweemmo; mitore afummoro atera kuleemmohe.’ Konnira Yoonaataani annisira Saaoolira Daawiti daafira danchare coyiˈri.”

^ [4] (gufo 13) Kalaqo 2:24: “Konni daafira, manchu annasinna amasi agure, minaamasi ledo quraanyamanno; lamunku mitto maala ikkitanno.”

^ [5] (gufo 13) 1 Qorontoosi 13:4, 5: “Baxillu cincahonna shaqqadoho. Baxillu dihinaasanno. Baxillu dibooˈnanno, dinaaxxanno, gariweelo coye diassanno, umisi horo dihasiˈranno, dihifatamanno. Sao borreesse diwodhanno.”

^ [6] (gufo 16) Milkiyaasi 2:13-15b: “Woluno assitinanni coyi no; kuni assootiˈne Yihowahu kakkalote bayichira hindiiddo, wiˈlanna dadillu woˈmanno gede assino; hakko daafira isi kakkaloˈne caaqqi yee nafa dilaˈˈanno hattono abbitinanni coye baalanka dancha illenni dilaˈˈanno. Kiˈne, ‘Kuni ikkinohu mayiraati?’ yitinoonni. Kuni ikkinohu Yihowa atera yoo yiinohuraati; korkaatuno ise aggaarekkinna qaalu gondoori minaamakki ikkite heedheennanni wedellimmate minaamakki kaadootto. Konni daafira giddiidi hedoˈne agadhe; wedellimmaˈne minaamano kaaddinoonte.”