Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2016

Yihowa ‘Jaalaˈya’ Yiinosi

Yihowa ‘Jaalaˈya’ Yiinosi

“Isiraeele, ati soqqamaanchoˈyaati; Yaaqoobi, ate doodhoommohe; ati jaaliˈya Abirahaami sirchooti.”—ISA. 41:8.

FAARSO: 91, 22

1, 2. (a) Mannu ooso Maganu jaala ikka dandiitannota mayinni anfeemmo? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

ILAMMUMMOHUNNI kayise reyinammo geeshsha baxillu hasiisannonke. Ee, manchu beettira baxillu lowo geeshsha hasiisannosi. Mannu ledo jaalooˈmanna aana lowo geeshsha hasiˈneemmo. Ikkollana wolu baalunkunni roore hasiisannonke baxilli no; hakkuno Yihowa baxilleeti. Batinyu manni, duuchanka dandaannohunna illete leellannokkihu iima heeˈranno Magani ledo muli jaalooma kalaqiˈra dandiinannikkihu gede asse hedanno. Ninkera hattoo hedo noonkeni? Horonta dinonke!

2 Qullaawu Maxaafi guuntete xeˈne noonsa manni Maganu jaala ikka dandaannota kulannonke. Togoo jaaloomi heeshshonke giddo lowo geeshsha hasiisannonke daafira insa lawishsha seekkine heda hasiissannonke. Togoo jaalooma kalaqiˈre kaajja lawishsha ikkannonkehu Abirahaamiiti. (Yaaqoobi 2:23 nabbawi. [1]) Abirahaami Yihowa ledo togoo jaalooma kalaqiˈrinohu hiittoonniiti? Tennera kaaˈlinosihu mittu qaru coyi ammanate. Isinni Qullaawu Maxaafi iso “ammana noonsarira  baalaho annaho” yaanno. (Rom. 4:11) Hanni Abirahaami ammanasi Maganu ledo muli jaalooma kalaqiˈranno gede kaaˈlitinosi gara laˈno. Qoleno ninkeneeto, ‘Abirahaami ammana harunsanna Yihowa ledo nooe jaaloomi lexxanno gede assiˈra dandeemmohu hiittoonniiti?’ yine xaˈma hasiissannonke.

ABIRAHAAMI YIHOWA JAALA IKKINOHU HIITTOONNIITI?

3, 4. (a) Abirahaami ammana fonqolinoha buutote coye xawisi. (b) Abirahaami Yisaaqi kakkalo asse shiqishate maahoyye yiinohu mayiraati?

3 Hanni ilaala gooddiˈranni noo geercho hedi. Tini haˈrinsho heeshshosi giddo wole baalantenni roore kabbaade ikkitusikki digattino. Haˈrinsho kabbaade ikkitinosihu geedhino daafira diˈˈikkino. Hakkawote Abirahaamira mito 125 diro ikkannosi; ikkirono jawaantesi dibaˈino. [2] Ledosi noohu aja beettooti; konni beettira 25 diro ikkisikki digatino. Hakku beettosi Yisaaqiiti; isi giirranni haqqe duhe no. Abirahaami qole billawanna giira haaˈre no. Yihowa iso beettokki kakkalo assie yiinosi!—Kal. 22:1-8.

4 Hakkawote Abirahaamira ammanasi fonqolannohu buutote coyi tuncu yiinosi. Mitu manni Maganu Abirahaami hatto assanno gede hajajinohura kaajjadoho yee coyiˈranno; wolu qole Abirahaami hatto assinohu gari-garimmo laikkinniiti hattono beettosi baxannokki daafiraati yaanno. Insa hatto yite coyidhannohu ammana noonsakki daafiraatinna ammana maatiro huwattinokkihuraati. (1 Qor. 2:14-16) Abirahaami Maganoho hajajaminohu gari-garimmo laikkinni diˈˈikkino. Hatteentenni isi hajajaminohu laino coyi noohuraati. Abirahaami ammana noosihura iimi Annisi Yihowa soqqamaanosi hegerera gawajjannonsare asse yaannonsakkita huwatino. Isi Yihowara hajajamiro Maganisi isono muxxe beettosi Yisaaqino maassiˈrannonsata afino. Abirahaamira togoo ammana heedhannosi gede assinosiri maati? Egennotenna woˈnaalshaho woy heeshshosi giddo laino coyeeti.

5. Abirahaami Yihoware rosinohu aye widoonni ikkara dandaanno? Hatti egenno maaho kaaˈlitinosi?

5 Egenno. Abirahaami lophinohu kaphu maganna magansiˈrannohu Kelediyu manni katamira Uurira ikkirono Yihowa afino. Annisi Taara kaphu maganna magansiˈrannoha ikkina, Abirahaami Yihowa afinohu hiittoonniiti? (Iya. 24:2) Qullaawu Maxaafi tenne bade dikulanno; ikkirono Seeminni hananfe kiirriro Abirahaami honsikki ilama ikkinota huwachishannonke; Seemi Nohi beettootinna jawaata ammana noosi manchooti. Seemi Abirahaamira mito 150 diro ikkasi geeshsha lubbote no. Abirahaamira Yihoware rosiisinosihu Seemiitiro bande dianfoommo. Ikkollana Seemi Yihowa daafira afinore maatesira rosiisino yine hedanke garaho. Hakku rosi mite doogonni Abirahaamira iillikki digatino; hatti egenno wodanasi kakkayissino. Isi Maganu daafira rosihu gedensaanni iso baxa hanafino; hattono afiˈrino egenno ammanasi kaajjishiˈranno gede kaaˈlitinosi.

6, 7. Abirahaami afiˈrino woˈnaalshi ammanasi jawaachishinohu hiittoonniiti?

6 Woˈnaalsha. Abirahaami Yihowara noosi ammana jawaattanno gede assanno woˈnaalsha afiˈrinohu hiittoonniiti? Mitu manni, hendeemmo coyi giddonke mitturi macciishshamannonke gede assanno, hatti macciishshantannonke hedo qolte mitto coye assineemmo gede kakkayissannonke yaanno. Abirahaami Yihowa daafira rosinori “Duuchunkura Aliidi Maganonna iimanna uulla Kalaqaancho Yihowa” lowo geeshsha ayirrisanno gede kaaˈlinosi. (Kal. 14:22) Qullaawu Maxaafi tenne ‘Magano waajjate’ yaanno; tini qolte Maganu ledo muli jaalooma kalaqiˈrate lowo geeshsha hasiissannote. (Ibi. 5:7; Far. 25:14) Togoo waajja Abirahaami Maganu yiinosire assanno gede kakkayissinosi.

7 Maganu, Abirahaaminna Saara Uuri gobbanni fulte wole gobba hadhanno gede hajajinonsa. Insa gatinoha heeshshonsa diro dunkaanaho heedhanno. Abirahaami hajajamasi Yihowa maassiˈrannosinna agarannosi gede  assitino. Lawishshaho, Abirahaami xuma ikkitinota minaamasi Saara wolu manni adhe iso shaannosiha lawinosi daafira waajjino woti no. Hige waajjasi garankolla; ikkirono Abirahaami togoo yaaddo Yihowara hajajamannota hooltasira diwodhino. Konnira Yihowa Abirahaaminna Saara lame sase hige maalaletenni gawajjotenni agarinonsa. (Kal. 12:10-20; 20:2-7, 10-12, 17, 18) Abirahaami heeshshosinni afiˈrinohu kuni woˈnaalshi ammanasi jawaattanno gede assinosi.

8. Yihowa ledo noonke jaaloomi lexxanno gede assitanno egennonna woˈnaalsha afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

8 Ninke Yihowa ledo jaalooˈma dandiineemmo? Ee, dandiineemmo! Tennera kaaˈlitannonke egennonna woˈnaalsha qarrammummokki afiˈra dandiineemmo. Qullaawu Maxaafi giddo noote lowo hayyo giddo Abirahaamira noositi shiimatella. (Dan. 12:4; Rom. 11:33) Maganu Qaali “iimanna uulla Kalaqaancho” seekkine afatenna iso ayirrinseemmonna banxeemmo gede kaaˈlitannonketa lowo jiro amadino. Magano ayirrinsenna banxe hajajammeemmosiha ikkiro, isira hajajama kaaˈlitanno gara laˈneemmo daafira woˈnaalshu heeˈrannonke. Amaalesi gawajjotenni agartannota, hattono isi maassiˈrannonketanna jawaante aannonketa huwanteemmo. Maganoho woˈmu wodaninni soqqama harshammo, salaamenna hagiirre uyitannota anfeemmo. (Far. 34:8; Law. 10:22) Togoo egennonna woˈnaalshinke lexxanni haˈranno wote, Yihowara noonke ammananna isi ledo noonke jaaloomino hattonni lexxanni haˈranno.

ABIRAHAAMI MAGANU LEDO NOOSI JAALOOMA AGADHE HEEˈRINO GARA

9, 10. (a) Jaaloomu jawaate heeˈranno gede mayi hasiisanno? (b) Abirahaamira Yihowa ledo noosi jaaloomi lowore ikkinotanna isi hakkonne jaalooma agadhe heeˈrinota leellishannori maati?

9 Jaaloomu muxxe jirooti yaa dandiinanni. (Lawishsha 17:17 nabbawi. [3]) Ikkollana, jaaloomu hidhine kaˈne mitto bayicho worre agurranni uduunnichi gede diˈˈikkino. Jaaloomu seye heeˈranno gede towaanyonna agarooshshu hasiisannosi; hakko daafira heeshsho afiˈrinori gedeeti yaate. Abirahaamira Yihowa ledo noosi jaaloomi loworeeti; qoleno konne jaaloomasi baˈannokki gede agadhe heeˈrino. Isi konne assinohu hiittoonniiti?

10 Abirahaami, alba Magano waajjenna hajajame heeˈroommo heeshsho ikkitino yee dihedino. Isi halaˈlado maatesi ledo Kanaani gobba haˈri yannara, shiimaaddano jajjabba coyeno assanno wote Yihowa biddishsha harunsa diagurino. Yisaaqi ilamara mittu diri albaanni, Abirahaami 99 dirihu noo waro, Yihowa Abirahaami mine noo labballi woˈmunku barcimanno gede hajajino. Hakkawote Abirahaami hattee hajajo huluullaminoni? Woy Hajajamikki saˈˈanno faro hasiˈrinoni? Deeˈni; isi Magano addaxxe hattee hajajo “hakko barranni” wonshino.—Kalaqo 17:10-14, 23.

11. Abirahaami Soddoomunna Gomooru katamma daafira yaadinohu mayiraati? Yihowa iso kaaˈlinohu hiittoonniiti?

11 Abirahaami shiimare lawanno coyira nafa Yihowara hajajamate rosichi noosi daafira, Maganu ledo noosi jaaloomi seyenna suˈnee heeˈrino. Isi  wodanisira noo hedo Yihowara fushshe hasaapha diwaajjino; qoleno Magano huluullite dhibbinosi xaˈmuwa xaˈmino. Lawishshaho, Maganu Soddoomunna Gomooru katamma hunara kainota afi wote, keeraanono bushuullu ledo baˈakka yee yaadino. Abirahaami miteekke hatte yannara Soddoomu katamira noohura rodiisi beettira Looxi daafira yaadinoha ikkara dandaanno. Abirahaami noosi xaˈmo xaˈminohu lowo shooshanqenninna “uulla woˈmate Daanya” ikkino Magano addaxxannota leellishanno garinniiti. Yihowa yoote yannara nafa maaranno Maganonna keeraano ikkitinore gatisate mannu baalunku wodana laˈˈannoha ikkinota Abirahaamira cince rosiisinosi.—Kal. 18:22-33.

12, 13. (a) Abirahaami afiˈrino egennonna woˈnaalshi gedensoonni kaaˈlinosihu hiittoonniiti? (b) Abirahaami Yihowa addaxxinota leellishannori maati?

12 Abirahaami afiˈrino egennonna woˈnaalshi baalunku Yihowa ledo noosiha muli jaalooma agadhe heeˈranno gede kaaˈlinositi egennantinote. Hakko daafira gedensoonni kabbaade fonqoli tuncu yiisi wote yaano, Yihowa beettosi kakkalo asse shiqishanno gede xaˈmisi yannara, iima noo Jaalisi akatta hiinca dandaanno. Hanni tenne kuni ammanamino manchi Mooriyaho ilaala gooddiˈri yannara ikkino coyiwa hingo. Hakkawote Abirahaami Yihowa hedeweelcho soorrame godowa kaajjado ikkino yee hedinoni? Isi horonta hatto asse dihedino! Tenne mayinni anfeemmo?

13 Abirahaami ledosi noo soqqamaanosiwiinni baxxi wote togo yiinonsa: “Kiˈne harrichu ledo kowiicho agarre; qaaqqunna ani kayinni kaaira haˈne magansiˈne hingeemmo.” (Kal. 22:5) Abirahaami hatto yaasi mayyaate? Yisaaqi kakkalo ikkannota afanni heeˈrenni higanno yee soqqamaanosi doganni no yaateni? Deeˈni. Qullaawu Maxaafi Abirahaami hakkawote maa hedinoro huwatate kaaˈlannonkere kulannonke. (Ibiraawuyaani 11:19 nabbawi. [4]) Abirahaami “beettosi Maganu reyotenni nafa kayisara dandaannota wodanchino.” Ee, Abirahaami kao noota ammanino. Isi Yihowa isinna Saara geedhi gedensaanni nafa ila dandaanno gede kaaˈlinonsata afino. (Ibi. 11:11, 12, 18) Abirahaami Yihowara hoogamannosiri mitturino nookkita huwatino. Hakko daafira, hakkoye kabbaade barra ikkiri ikkirono, Yihowa eino qaali baalunku woˈmanno gede baxanno beettisi galagale heeshsho afiˈrannota Abirahaami dihuluullamino. Ee, Abirahaami “ammana noonsarira baalaho [annaho]” yaamamasi garankolla!

14. Yihowara soqqamatto wote qarra ikkannoheri maati? Abirahaami lawishshi kaaˈlahera dandaannohu hiittoonniiti?

14 Ninkena? Xaa yannara, Maganu Abirahaami assi yiire asse yaannonkekkiti egennantinote. Ikkirono, isi hajajosi wonshate shota ikkitannonkekki woteno woy mitto coye mayira asse yiinonkero anfeemmokki woteno hajajammammora hasiˈranno. Maganu hajajo giddo wonshate qarrissinoheti no? Mitu roduuwira, sabbaka qarrissansara dandiitanno. Togoo roduuwi miteekkite manna ille qasse laˈˈa waajjitannohura affinokki manna coyishiishshe dancha duduwo kula  kabbaade ikkitansara dandiitanno. Wolu roduuwi kayinni rosu mine woy loosu bayicho wolootuwiinni baxxite leella qarra ikkitansara dandiitanno. (Wol. 23:2; 1 Tes. 2:2) Aterano Abirahaami gede Mooriyaho ilaala gooddidhanni noottoha woy wolqakkira aleenni ikkinore assate woˈnaaltanni noottoha lawannohe woti no? Hatto ikkiro, Abirahaaminna ammanasi hedde jawaati. Ammanamino manni lawishsha hiincanke insa faale haˈneemmo gedenna Yihowa Jaalanke assiˈne isiwa shinqeemmo gede kaaˈlitannonke.―Ibi. 12:1, 2.

ATOOTE ABBANNO JAALOOMA

15. Abirahaami Yihowara hajajamanni heeˈrasinni horonta gaabbinokkita mayinni anfeemmo?

15 Abirahaami Yihowara hajajamanni heeˈrino daafira gedenoonni gaabbinoha lawannohe? Hanni Qullaawu Maxaafi heeshshosi jeefore kulanni yaannore lai: “Abirahaamira foolisi qocci yii; isi geedhe, dancha heeshsho heeˈre, lowo diro ikkeennasi reyi.” (Kal. 25:8) Abirahaami 175 diro ikkisita daafurino; ikkirono, isi heeˈrino heeshsho hedanno wote hagiidha dandaanno. Isi heeshshosi giddo Maganu Yihowa ledo noosi jaalooma balaxisiisino. Ikkollana, Abirahaami “geedhe, dancha heeshsho heeˈre” reyino yaa, heeshsho duuwe reyino daafira galagale heeˈra dihasiˈranno yaate yine heda dihasiissannonke.

16. Abirahaami Gannatete mayi hagiirre afiˈranno?

16 Qullaawu Maxaafi Abirahaamire kulanni togo yaanno: “Isi Maganu xintinonna kalaqinoha addu xinta afiˈrino katama agadhino.” (Ibi. 11:10) Abirahaami barrunni mitto barra hakkonne katama yaano uulla gashshitannota Maganu Mangiste laeemmo yee hexxanni heeˈrino; qoleno laˈˈasi digattanno! Abirahaami Gannate ikkitino uullara galagale heeˈranno wotenna Yihowa ledo noosi jaalooma lede kaajjishiˈranno wote hagiidhanno gara heda dandaatto? Isi ammanasi lowo kume diro Yihowa soqqamaanora jawaante ikkitino gara afanno wote mageeshshi geeshsha hagiidhannoro hanni hedi! Qoleno, isi Gannatete heeˈranno wote Yisaaqi galagale isiwa higino gari hakkiinni roorino coyira “lawishsha” ikkinota huwatanno. (Ibi. 11:19) Hakkiinni saeno, isi Yisaaqi kakkalo assara kai wote xissiisiˈrino xisso lowo miliyoone ikkannohu ammanamino manni Yihowa Beettosi Yesuusi Kiristoosi wodo asse uyinke wote macciishshantinosi xisso hedanno gede kaaˈlitinota afanno. (Yoh. 3:16) Abirahaami lawishshi wodote kakkalo roore naandeemmo gede kaaˈlinonke; tini kakkalo taalle nookki baxille leellishshannote!

17. Maa assate murcidhe kaootto? Aananno birxichira maa laˈneemmo?

17 Ninke baalunku ammanatenni Abirahaami lawate murciˈne kaˈno. Isi gede ninkerano egennonna woˈnaalshu hasiisannonke. Yihowa albinni roore anfanni haˈneemmo wotenna isira hajajammeemmo wote, isi maassiˈrannonkenna agarannonke gara laˈneemmo. (Ibiraawuyaani 6:10-12 nabbawi. [5]) Yihowa hegerera Jaalanke assiˈno! Aananno birxichira, Maganoho muli jaala ikkinohu wolu sasu manni lawishsha laˈneemmo.

^ [1] (gufo 2) Yaaqoobi 2:23: “Togo yaannohu Qullaawa Borro qaali woˈmi: ‘Abirahaami Yihowa ammani; qoleno tini keeraanchimmate gede ikkite kiirantusi’; isino Yihowa jaala yaamamino.”

^ [2] (gufo 3) Alba konni manchi suˈmi Abiraamiiti; minaamasi suˈmi qole Sooraati; konni birxichira kayinni Yihowa gedensaanni fushshinonsaha Abirahaaminna Saara yinanni suˈma horoonsiˈneemmo.

^ [3] (gufo 9) Lawishsha 17:17: “Halaalaanchu jaali ayewoteno baxillaanchoho. Isi qarru barrira ilamanno rodooti.”

^ [4] (gufo 13) Ibiraawuyaani 11:19: “Isi kayinni beettosi Maganu reyotenni nafa kayisara dandaannota wodanchino; qoleno lawishsha ikkanno garinni beettosi reyote afiinni qole adhino.”

^ [5] (gufo 17) Ibiraawuyaani 6:10-12: “Maganu keeraancho ikkino daafira, loosoˈnenna xaano ikko albillitte qullaawootaho soqqantine suˈmisira leellishshinanni baxille dihawanno. Huluullissannokki hexxo jeefote geeshsha seekkitine cuˈmira dandiitinanni gede kiˈne mittu mittunku hakko garinni diinaggaabbinara halchineemmo; hakkuno, Maganu hexxo uyino coye ammanatenninna cincatenni ragidhannore labbinara ikkinnina ceeˈmaleeyye ikkitinara diˈˈikkino.”