Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2016

 Heeshshote Xagge

Yihowa Isira Soqqamoommo Soqqansho Maassiˈrinoe

Yihowa Isira Soqqamoommo Soqqansho Maassiˈrinoe

Albano ola olameemmokki daafira usurame fuloommota wottaaddaru roorrichira kulummo. Hakkiinni, “Xaano usursiisattoeraati?” yee xaˈmummo. Hatto yoommohu Ameeriku Olanto giddora eˈˈe olamammora layinkimeeshsho woshshinie woteeti.

ILAMOOMMOHU 1926nni Ohayo, Ameerikaho, Kiruukiswili yinanni qachiraati. Anninkenna amanke ammaˈninore diˈˈikkino; ikkirono, ninke sette oosonsa beetekiristaane hadhe yaannonke. Ani Metodistete Beetekiristaane haˈreemmo. Tonaa shoolu dirihu heeˈre, mitto diro woˈma Sambatu barra hosummokki beetekiristaane haˈroommo daafira qeesichu baraarsha uyinoe.

Margareeti Wokeri (guraanni layinki rodoo) halaale afeemmo gede kaaˈlitinoe

Hatte taaera, qachinkera heedhannoti Margareeti Wokeri yinanniti Yihowa Farciˈraasincho dagge amaˈya hasaawisanna isera Qullaawu Maxaafire kula hanaffu. Mitto barra, ofolle macciishshate hedummo. Amaˈya kayinni xiinxallitannota hooleemmoseha laweennase, gobbara fuli yitue. Ikkirono, insa hasaawanno wote macciishshate woˈnaala diaguroommo. Margareeti lame sase higge daggu gedensaanni mitto barra, “Maganu suˈmi ayetiro afootto?” yite xaˈmitue. Ani qole, “Tenne afinokkihu ayi no? Suˈmisi Maganoho” yuummo. Ise qolte “Hanni Qullaawa Maxaafakki fante Faarso 83:18 lai” yitue. Fane laummoti, Maganu suˈmi Yihowa ikkinota huwatummo. Hakkiinni dodanni jaallaˈyawa mare togo yuummo: “Hawarro minira martiniro, Qullaawu Maxaafi giddo Faarso 83:18 fantine Maganu suˈmi ayetiro laˈe.” Mannaho farciˈra hanafoommohu bayichonkooti yaa dandiinanni.

 Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafummo gedensaanni 1941nni cuuamummo. Hakkiinni bayichonko, songonnita maxaafu xiinxallo massageemmo gede worrie. Amaˈyanna roduuwiˈya gambooshshe daara jawaachishummo; insano gudisame ani xiinxallo massageemmowa daa hanafi. Anniˈyara kayinni hasatto dinosi.

MINE IILLINOE QARRA

Songote giddo wole loosono lende uyinie; qoleno umiˈyata tiokiraasete layibirere (maxaaffate mine) seekkiˈrummo. Mitto barra anniˈya maxaaffaˈya noowa qole leellishanni togo yiie: “Kooˈˈo duunoottore mininni fushshie. Atino hasiˈrittoro ledo fula dandaatto.” Hakko daafira, mininni fule qooxeessaho Zeniswili, Ohayo yinanniwa heeˈra hanafummo; ikkirono maatenke jawaachishate duucha wote minira haˈre higeemmo.

Anniˈya, amaˈya gambooshshe hadhannota hoolate lowo geeshsha woˈnaalino. Mito wote, ise hadhanni noota doogonni hordofe minira qolanno. Ise kayinni wole xullo widoonni higge xooqqe gambooshshe hadhanno. Amaˈya togo yuummose: “Bashshi yitooti. Atera hoode haˈra daafursitusiro agurannona.” Gedensoonni, anniˈya amaˈya gambooshshe hadhannota hoola agureenna ise qarru nookkiha haˈra dandiitino.

Songonkera 1943nni Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mini hanafita, rosaanote kifile shiqisha hanafummo. Kifile shiqishummo gedensaanni uyinannie amaale coyiˈrate dandooˈya woyyeessiˈrate kaaˈlitinoe.

OLU YANNARA ANGA WODHA HOOGA

Hatte yannara, mangistubba Layinkiha Alamete Ola olantanni no. Hakko daafira 1944nni, wottaaddara ikkammora woshshinie. Kolembesi, Ohayo giddo Forti Heezi yinannite olantote uurrinsha mare coyishiishummo, fayyimma laisiisiˈrummo, hattono uyinoonnie forme wonshummo. Qoleno, wottaaddara ikkeemmokkita olantote roorrootira kulummo. Hakkiinni insa haˈrammora fajjitue. Shiimu barri gedensaanni, mittu polisichi mini geeshsha daye, “Korwini Roobiseni, usurammohera hajanjeennae dayoommo” yiie.

Lame lamala gedensaanni yoote minira massinie; hakkiicho daanyu togo yiie: “Ane ikkoommoro, heeshshokki diro woˈma usuramatto gede asseemmohe. Coyiˈra hasiˈrattori no?” Ani togo yee qolummo: “Ayirrado daanya, ane soqqamaanote gede assine laˈˈa hasiissanno. * Mittu mittunku manchi xullichi madirakeˈyaati; Mangistenniha dancha duduwo batinyu mannira sabbakoommo.” Daanyu yoo yitara dagoomu giddonni doorantinore togo yii: “Kawira dagginoonnihu kuni beetti ammaˈnote soqqamaanchootironna teˈee bade kulate diˈˈikkino. Kawira dagginoonnihu isi wottaaddara ikkate maahoyye yiinoronna teˈee badateeti.” Hakkuri doorantino mannooti sajjoo daqiiqa ikkitannokki yanna giddo, ane hunino yite yoo sayissu. Hakkiinni daanyu Ashilandi, Kentaakii yinanniwa onte diro usurameemmo gede yoo yii.

YIHOWA USURU MINE AGARINOE

Umita lame lamala Kolembesi, Ohayo usuru mine keeshshoommo; qoleno umi barra kifiletenni fulummokki hosummo. Hakko daafira togo yee Yihowa huucciˈrummo: “Onte diro mitte kifilera cufame heeˈre diafeemmo. Hiitto ikkeemmoro diafoommo.”

Layinki soodo, agartannori gobbara fulammora fajjitue. Milli yaanni mittu qote halaˈlinohu hojjaameessu usuranyiwa marummo; hakkiinni lamunku maskootete mule uurrine gobbara hinge laˈˈa hananfummo. Isi, “Haranchicho, kawira ma assiteenna  abbinoonnihe?” yee xaˈmie. “Ani Yihowa Farciˈraasinchooti” yee qolummo. Hakkiinni isi, “Adda yaattonso? Mayira usuramoottoyya?” yiie. Ani qole, “Yihowa Farciˈraasine olaho digaaddanno, hattono manna dishitanno” yuummo. Hakkiinni isi togo yii: “Kiˈne manna shitinannikki daafira usurtannoˈne. Woloota kayinni manna shitanno daafira usurtanno. Kuni gurcheessanno coye diˈˈikkino?” Ani qole, “Halaale yootto” yuummo.

Hakkiinni isi togo yii: “Alba wolewa 15 diro usuramummo yannara mite borroˈne nabbawoommo.” Hakkiinni, “Yihowa, konne mancho anera haˈlanno gede kaaˈlie” yee huucciˈrummo. Hakkawote Pooli (hakko manchi suˈmaati) togo yiie: “Konni manni giddo kisannohehu heeˈriro, raari. Asseemmonsata ani afoommona.” Kayinni hakko noohu 50 usuranyi giddo mittuno diqarrisinoe.

Olaho ea gibbino daafira Ashilaandi, Kentaakii yinanniwa usurantino roduuwi ledo noommo

Usuru mini gashshaano Ashilaandi yinanniwa haadhe hadhueta, hakkiicho ayyaanaamittetenni gikki yitinori batinyu roduuwi ledo xaadummo. Insa ledo gamba yine heeˈranke aneno woloota roduuwano ayyaanaamittetenni daafurreemmokki gede kaaˈlitinonke. Kuri roduuwi lamalate giddo Qullaawu Maxaafi niwaawe heedhanno gedenna gamba yine hasaambeemmo xaˈmuwanna dawaro qixxeessineemmo gede assitu. Qoleno, qoqqowu soqqamaancho ikke loosara shoomamino rodii no. Ninke heeˈnoommote lowo kifilera girgiddu mule dirantino daallassa no. Qoqqowu soqqamaanchi togo yaannoe: “Roobiseni, tini daallassa ate qeechaati. Konni daallasira goxara gaamamino manchi ate qoqqowooti. Fulara albaanni isira sabbaki.” Hatto assine qinaawino garinni sabbaka dandiinoommo.

USURU MININNI FULE AFIˈROOMMORE

Layinkihu Alamete Oli 1945nni uurri; ikkirono, usuru mininni fulummokki mito geeshsha keeshshummo. Anniˈya alba, “Atella fooliishshiˈrummoro, kuˈuri asseemmota afoommona” yiinoe daafira mininke manni daafira yaadummo. Usuru mininni fulummo gedensaanni, danchuri tuncu yiinoe. Anniˈya qarrisa agurinokkiha ikkirono, mininke manni giddo lamalu gambooshshe haˈranno; hattono mitte rodooˈya cuuantino.

Yihowara 1913nni soqqama hanafinohu Dimeetiriyesi Paappajoorji yinannihu buuramino rodii ledo soqqansho fule noommo

Hakkiinni 1950nni Ameeriku mangiste karsantinohu Kooriyu Oli kaita, wottaaddara ikkate Forti Heezi yinanni uurrinsha mareemmo gede layinkimeeshsho woshshinie. Ikkado ikkoommota buuxate fonqolo uyiniehu gedensaanni wottaaddaru roorrichi, “Gaamoˈne giddo dancha guma abbitinori mereero mittu ateeti” yiie. Ani qole, “Hatti danchate, kayinni ani olaho dihaˈreemmo” yuummo. Layinki Ximootewosi 2:3 yitannore qummi asse, “Ani Kiristoosi wottaaddarchooti” yuummo. Hakkiinni isi lowo yanna sammi yee keeshshi gedensaanni, “Haˈrixa” yiie.

Hakkiinni bayichonko Sinsinaati, Ohayo yinanniwa lowo gambooshshiwa Beeteelete forme  wonshitannorira qixxaawino gambooshshe beeqqummo. Hakko gambooshshiwa, Roduu Milteni Hensheeli mittu rodii Maganu Mangistera diinaggaawe loosa hasiˈrannoha ikkiro dirijjite Beeteelete soqqamanno gede assitara dandiitanno yiinke. Beeteele eate forme wonshummo, hakkiinni woshshinie; Woxawaajje 1954nni Birukiliini Beeteele eummo. Hakkuyinku Beeteelete noommo.

Beeteelete looseemmore hooge diegennoommo. Lowo diro, borro attammanni maashinewanna biirote gimbe giddo noote waa iibbinshanni maashine ledo xaado afiˈrino looso loosoommo; qoleno maashinenna qulfuwa seekkeemmo. Niwu Yoorki Sitiira noote Jajjabbu Gambooshshi Addaraasherano loosoommo.

Birukiliini Beeteelera biirote gimbe giddo waa iibbinshanni maashine biddi assanni noommo

Beeteelete nooti ayyaanaamittete qixxaawo hagiirsiissannoe; kuri giddo soodo magansiˈra, maatennita Agarooshshu Shae Xiinxallo, hattono songote ledo soqqansho fula qummi assa dandeemmo. Heeshshi gotti assine hendeemmo wote, tini ayyaanaamittete coyibba mitte mittente Yihowa Farciˈraasine maatera hasiissannote; qoleno kuni assa dandiinannireeti. Annuwanna amuuwu oosonsa ledo barru qummeeshsha nabbabbannoha, Maatete Magansiˈra agurtukki assidhannoha, hattono songote gambooshshiranna dancha duduwo duduwate loosira diinaggaabbannoha ikkiro, maatete giddo baalunku ayyaanaamittetenni jawaattannoti egennantinote.

Beeteeleteno songote giddono batinye jaalla kalaqiˈroommo. Insa giddo gamu buurantinoreeti; kuri iimira hadhe baraarshansa adhitino. Wolootu kayinni buurantinore diˈˈikkitino. Beeteelete noorino gattukki, Yihowa soqqamaano baalanti guuntete xeˈne noonsareeti. Mittu rodii ledo kawa kaˈaa higinonke coyi heeˈranno wote, ayewoteno salaame kalaqate woˈnaaleemmo. Maatewoosi 5:23, 24 yitannorenna mimmitoho koffi yineemmo wote ma assa hasiissannonkero hedeemmo. Maaro xaˈmiˈra shota diˈˈikkitino; ikkirono, maarie yuummo gedensaanni kayinni duucha wote, jaaliˈya ledo xaada giwinonke coyi tidhamanno.

SOQQANSHOˈYANNI AFIˈROOMMOHA DANCHA GUMA

Geedhimma daggino daafira, xa minunni mine haˈre soqqama shota diˈˈikkitinoe; ikkirono hexxo mudhe diaguroommo. Mandariini yinanniha boode Chayinu afoo rosoommo daafira doogote Chayinu manna coyishiisha baxeemmo. Mite soodo hasatto noo mannira 30 woy 40 metseete eleemmo.

Birukiliini, Niwu Yoorkete Chayinu mannira sabbakanni noommo

 Wole agurina Chayinu gobbara noo manna galagale hasaawisoommo woti no! Mitto barra, mitte faasiiqa wedellitte laalo hirranni uduunnicho egensiisate doogote woraqata beekkanni heedhe anewa higge muushshi yitu. Anino muushshi yee Chayinu afiinni qixxaabbinota Agarooshshu Shaenna Baqqi Yiiyye! yinanni metseetta uummose. Ise metseetta adhite kaˈe suˈmise Keeti ikkinota kultue. Hakkuyi gedensaanni, Keeti ane affanno wote shiqqe coyishiishshannoe. Anino isera addi addi laalonna akaakilte suˈma Ingilizete afiinni mayinanniro rosiiseemmose; ise qolte ani yuummota yitanni rosiisidhanno. Qoleno Qullaawu Maxaafi qummeeshshuwa afidhino tiro xawise kuleemmose; hakkiinni Qullaawu Maxaafi Roso yinanni maxaafa uummose. Mite lamala gedensaanni kayinni Keeti higguwa afa hoogummo.

Mitu agani gedensaanni wole wedellitte beetto hattonni woraqata beekkanna afe metseetta uummo. Layinki lamalara hatti beetto, “Chayinu gobbanni bilbilinohe manni noona hiiˈˈi coyishiishi” yite silkese uyitue. Ani qole, “Chayinu gobbara afoommo manni dinowe” yuummo. Ise kayinni hiiˈˈilla yite gibbuta, silke haare “Halo, ani Roobiseniiti” yuummo. Bilbiltino beetto qoltannoti, “Roobi, ani Keetiiti. Agure Chayina haˈroomma” yitue. Ani qole, “Chayina?” yuummo. Hakkiinni Keeti togo yitue: “Ee. Roobi, hatti silke uyituhe beetto rodooˈyaati. Anera lowoha dancha coye rosiisoottoe. Iseno ballo ane rosiisittoe gede assite rosiisise.” Hakkiinni ani, “Keeti, danduummo geeshsha rosiiseemmose. Noottawa kuloottae daafira galateemmohe” yuummo. Hakkiinni Keeti rodoo hasaawisummo; kayinni iseno hakkunni gedensaanni higguwa hoogummo. Kuri lamenti seenni heeˈriwano heeˈriro, Yihowa daafira lede rosanno faro afiˈranno yee hexxeemmo.

Yihowara 73 diro qullaawa soqqansho soqqamanni keeshshoommo. Isi usuru mine poletikaho anga wodheemmokki gedenna ammanamoommoha ikkeemmo gede kaaˈlinoehura galaxxeemmosi. Qoleno, roduuwiˈya alba anniˈya qarrisannoe waro hexxo mudhummokki kaajje saˈˈaˈya jawaante ikkitinonsata kultannoe. Gedensaanni amaˈyanna lewu roduuwiˈya cuuamino. Anniˈyano bashsho gede qarrisa agurino; isinni mito gambooshshe haˈra nafa hanafe heeˈre reyino.

Maganu fajjo ikkiro, reyino fiixiˈyanna jaallaˈya haaro alamera kaˈanno. Hatte yannara banxeemmo manni ledo hegerera Yihowa magansiˈneemmo wote afiˈneemmo hagiirre hanni hedde! *

^ GUFO 14 Hakkawaro Ameerikaho, ammaˈnote soqqamaano wottaaddara ikkitara dixaˈminanni.

^ GUFO 32 Roduu Korwini Roobiseni konne birxicho attamate qixxeessinanni heeˈneenna, Yihowara ammaname fooliishshiˈrino.