Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Afoo doodhi Sidaamu Afoo

Ammanantinori Yihowa Soqqamaano Lawishsha Harunse

Ammanantinori Yihowa Soqqamaano Lawishsha Harunse

“Yihowa ati ma assattora hasiˈranno? Taashsho noore assattora, ammanama baxattora, hattono Maganikki ledo dhukakki affe heeˈrattoraati.”MIK. 6:8.

FAARSO: 63, 43

1, 2. Daawiti Maganoho ammanaminoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

DAAWITINNA Abisa hashsha takkinaateho 3,000 ikkitanno olanto goxxinowa yaassanni martu. Hakko kaampete mereero lamunku Nugusu Saaooli natare goxe noowa iillitu. Saaooli hakkira Yihudu halalla marinohu Daawiti hase shaaraati. Abisa hashaashe Daawiti togo yii: “Urdetenni [Saaooli] mitte hige calla qase uullate ledo xaadiseemmo; layinki nafa assa dihasiissannoe.” Daawiti qolino dawaro dhagge ikkitannote! Togo yiino: “Aguri kissooti; Yihowa buurinoha kise keeraaˈmannohu ayi no? . . . Ane wote Yihowa buurinoha kisa Yihowa albaanni horonta asseemmokkireeti!”—1 Sam. 26:8-12.

2 Daawiti Maganoho ammanamate yaa mayyaatero seekke afino. Isi Saaooli gawajja horonta dihasiˈrino. Mayira? Korkaatuno Saaooli Maganu buurinoho Isiraeelete nugusaati. Ammanantinori Yihowa soqqamaano isi shoominore ayirrissanno. Ee, Yihowa soqqamaanosi baalanti ‘ammanama baxxara’ hasiˈranno.—Mikkiyaasi 6:8 nabbawi. [1]

3. Abisa Daawitira ammanaminohu hiittoonniiti?

 3 Abisa Daawiti ayirrisannota leellishino. Lawishshaho, Daawiti Bersaabe ledo foorihu gedensaanni konne assootesi maaxate yee minaannise Ooriyo olu bayicho reyanno gede coye biddi assara Abisa rodiira Iyyoaabira sokka soyino. (2 Sam. 11:2-4, 14, 15; 1 Zee. 2:16) Abisa tenne haja daafira afikki digatino; ikkirono Daawiti ayirrisa diagurino. Qoleno, Abisa olantote roorricha ikkasinni noosi silxaane horoonsiˈre Isiraeelete nugusa ikkate diwoˈnaalino. Hatteentenni, isi Daawitira kaaˈlino hattono iso diinnasiwiinni agarino.—2 Sam. 10:10; 20:6; 21:15-17.

4. (a) Daawiti Maganoho ammanamate lawishsha ikkannonkehu hiittoonniiti? (b) Aanchine maa ronseemmo?

4 Daawiti Nugusa Saaooli gawajjate kaˈˈa hoogasi isi ammanantinori Yihowa soqqamaano wido ikkinota leellishshanno. Daawiti wedellimmasinni, ‘heeshshote Magani olanto xoninohu’ Filisxeemete jigeessi Goliyaadi ledo gaaramino! (1 Sam. 17:23, 26, 48-51) Daawiti nugusa ikkihu gedensaanni kabbaade cubbo loosi yannara yaano soorrinna lubbo shiishiishi wote, masaalaanchu Naataani uyinosi seejjo adhe maaro eino. (2 Sam. 12:1-5, 13) Daawiti geedhihu gedensaannino Maganoho ammanamasi diagurino. Lawishshaho, isi Yihowa beetemeqidese minate hasiisannore shaqqillunni uyino. (1 Zee. 29:1-5) Ee, Daawiti kabbaade soˈro loosinoha ikkirono, Maganoho ammanaminoho. (Far. 51:4, 10; 86:2) Aanchine Daawitinna isi waro heeˈrino mannire kultannota wole xagge laˈneemmo wote aantino xaˈmuwara dawaro afiˈrate woˈnaallo: Roorenka ammanama hasiissannonkehu ayeraati? Ammanammoommore ikkate kaaˈlitannonke akatta hiikkuriiti?

ROORENKA AMMANAMA HASIISSANNONKEHU AYERAATI?

5. Abisa loosino soˈronni maa ronseemmo?

5 Abisa Saaooli noo kaampe yaasanni mari yannara, roorenka ammanama hasiissannosihu ayeraatiro dihuwatino. Isi Daawitira ammanama hasiˈrino daafira, Nugusa Saaooli shaate beellamino; ikkirono Daawiti “Yihowa buurinoha” kisa soˈro ikkitinota afino daafira shaannota hoolino. (1 Sam. 26:8-11) Tenne xaggenni ronseemmo rosi no: Roorsine woy balanxe ayera ammanama hasiissannonkero doodha hasiissannonke wote, Qullaawu Maxaafita xintu seerubba heda hasiissannonke.

6. Jaalinkera woy fiixinkera ammanama hasiˈranke noore ikkiturono qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

6 Ammanama hanaffannohu wodanu giddooti; manchu wodani kayinni hantaalaamoho. (Erm. 17:9) Hakko daafira mittu Maganoho ammanamino manchi muli jaalisi woy fiixisi gara ikkinokkire assanni nooha ikkiro nafa, hakko manchira ammanama hasiissannosihu gede asse hedara dandaanno. Roorenkanni muli jaalinke woy fiixinke halaale aguranno wote ayewoteno roorsine ammanama hasiissannonkehu Yihowara ikkinota dea dihasiissannonke.—Maatewoosi 22:37 nabbawi. [2]

7. Mitte rodoo qarrisanno coyi tuncu yiise yannara Maganoho ammanantinohu hiittoonniiti?

7 Muli fiixinke songotenni bohamanno wote hiikkunnira ammanama hasiissannonkero doodha qarra ikkitankera dandiitanno. Lawishshaho, Ani [3] yinanni rodoora amase songotenni bohantino. Ise mitto barra silke bilbilte, maatensa gambo gibbinosetera xissiisidhino daafira isewa daa hasidhinota kultuse. Amase huuccidhino gari Anira godowa corinosehura sokka borreesse qoleemmahe yituse. Ise sokka borreessitara albaanni Qullaawu Maxaafita xintu seerubba seekkite heddino. (1 Qor. 5:11; 2 Yoh. 9-11) Ani amasera sokka borreessite, gara ikkinokkire assitenna maaro ea gibbe maatese ledo noose aante huˈnitinoti ise umose ikkitinota shaqqillunni kultuse. Ani amasera, “Xissiisiˈra agurattahu Yihowawa higittaro callaati” yite borreessitinose.—Yaq. 4:8.

8. Maganoho ammanamate kaaˈlitannonke akatta hiikkuriiti?

8 Daawiti diro heeˈrinohu ammanamino manni xagge, Maganoho ammanamate kaaˈlitannonketa sase akatta huwachishshannonke. Insano shooshanqe, shaqqillehonna waajja hoogate. Hanni mitto mittonka akata babbande laˈno.

 MAGANOHO AMMANAMATE SHOOSHANQE HASIISSANNO

9. Abeneeri Daawiti shaara kainohu mayiraati?

9 Daawiti Goliyaadi umo anga haaˈre Nugusu Saaooli ledo hasaawi wote ajayi ajeenna lamu manni laˈˈanni no. Hakkuri giddo mittu Saaooli beetto Yoonaataaniiti; isi Daawitira jaala ikkate gondooro eino. Wolu kayinni olantote roorricha Abeneeriiti. (1 Sam. 17: 57–18:3) Abeneeri gedensaanni, Saaooli Daawiti shaara hasiˈri yannara Saaoolira kaaˈlino. Daawiti, “Kaajjadu manni shaaera hasinoe” yee borreessino. (Far. 54:3; 1 Sam. 26:1-5) Yoonaataaninna Abeneeri Daawiti laˈanno gari lowo geeshsha babbaxxinohu mayiraati? Yoonaataani gede Abeneerino Maganu Daawiti Isiraaeelete nugusa ikkara doorinota afino. Saaooli reyihu gedensaanni, Abeneeri Saaooli beettira Iyyaabustera kaaˈla agure Daawitira kaaˈle shooshaqanna Maganoho ammanaminoha ikkinota leellisha dandaanno. Yannate gedensaanni, Abeneeri Nugusu Saaooli meenti giddo mittete ledo foori yannara isi umisi mooha hasiˈrinoha ikkara dandaanno.—2 Sam. 2:8-10; 3:6-11.

10. Abeseloomi Maganoho ammanaminokkihu mayiraati?

10 Daawiti beetti Abeseloomi shooshaqa ikka hoogasi Maganoho ammanamannokki gede assitinosi. “Abeseloomi saragalla, faradonna albasiinni dodannoha 50 manna qixxeessiˈrino”! (2 Sam. 15:1) Qoleno Isiraeelete manni isira ammanamanno gede assino. Abeneeri gede, Abeseloomi Yihowa Daawiti Isiraeelete nugusa asse shoominota afinoha ikkirono Daawiti shaa hasiˈrino.—2 Sam. 15:13, 14; 17:1-4.

11. Abeneeri, Abeseloominna Baarookire kultannote Qullaawu Maxaafi xaggenni maa ronseemmo?

11 Abeneerinna Abeseloomi xagge, mittu manchi quwa sae silxaane hasiˈrannoha ikkiro Maganoho ammanama qarra ikkitannosita leellishshanno. Ammanantinori Yihowa soqqamaano uminsara roorsidhe togooha busha coye assitannokkiti egennantinote. Ikkollana, tenne alame aana durooˈmanna mannu naadanno looso afiˈra hasiˈneemmoha ikkiro, ayyaanaamittenke daafantara dandiitanno. Masaalaanchu Ermiyaasi borreessaanchi Baarookira mito geeshshano ikkiro hedosi billaallitino. Yihowa Baarookira togo yee sokka soyino: “Kuneeti! Minoommoha diigeemmo; hattono kaasoommoha goggoshe huneemmo; uulla baalantano huneemmo. Ati kayinni umikkira bayira coye hasidhanni nootto. Togoo coye hasiˈra aguri.” (Erm. 45:4, 5) Baarooki uyinoonnisi seejjo adhino. Tini busha alame baˈanno yanna agadhinanni heeˈnoommote tenne yannara, Maganu coyiˈrinoha konne qaale hawa hooganke hayyote!

12. Uminkera roorsiˈneemmoha ikkiro Maganoho ammanama dandiineemmokkihu mayiraatiro xawisi.

 12 Meksikote heeˈrannohu Taanieeli yinanni rodiira Maganoho ammanamatenna umisi hasatto wonshiˈrate giddo mitte doodha hasiissinosi. Isi Yihowa Farciˈraasincho ikkitinokki beetto adha hasiˈrino. Taanieeli togo yiino: “Suwisaancho ikkummo gedensaanni nafa isera sokka borreessa diaguroommo. Gedensoonni kayinni aneneeto heeshshi asse, ayyaanaamittetenni gikki yiinohura mittu cimeessira ayera ammanameemmoro doodha qarra ikkitinoeta kulummo. Isi Maganoho ammanama hasiˈrummoro isera sokka borreessa agura hasiissannoeta huwateemmo gede kaaˈlie. Duucha hige huuccatto assiˈrummohunna lowo geeshsha wiˈlummohu gedensaanni isi yiinoere assummo. Mulenni, soqqame afiˈreemmo hagiirri lexxie.” Yannate gedensaanni Taanieeli mitte dancha Kiristaancho adhino; xa isi woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamanni no.

MAGANOHO AMMANAMA SHAQQADDA IKKINEEMMO GEDE KAAˈLITANNONKE

Mittu Kiristaanchi kabbaade cubbo loosinota afittoro, isi ayyaanaamittete kaaˈlo afiˈranno gede assite ammanamoottoha ikkoottota leellishatto? (Gufo 14 lai)

13. Naataani, Daawiti cubbo loosi yannara Yihowarano Daawitirano ammanaminoha ikkinohu hiittoonniiti?

13 Maganoho ammanama mannahono ammanammeemmo gede kaaˈlitannonke. Masaalaanchu Naataani Maganoho ammaname heeˈrenni Daawitirano ammanaminoha ikka dandiino. Naataani, Daawiti Bersaabe ledo foorinotanna minaannise olu bayicho reyanno gede coye biddi assinota afino. Yihowa Naataani Daawiti seejjara soyi yannara isi Daawitira ammanaminoha ikkirono waajjikkinni hajajame assi yinoonnisire assino. Naataani Daawiti seejjinohu hayyotenninna shaqqillunniiti. Daawiti loosino cubbi mageeshshi geeshsha lowoha ikkinoro huwatanno gede assate, Naataani mittu buxichu manchi wiliiˈlicho adhe taashsho xeˈinore assinoha mitto dureessa mancho lawishsha asse kulino. Daawiti hakku dureessu manchi assinorira hanqe kaita Naataani, “Hakku manchi ateeti!” yiinosi. Konni garinni Daawiti Yihowa baddalinota huwatino!—2 Sam. 12:1-7, 13.

14. Yihowarano jaalikkira woy fiixikkirano ammanama dandaattohu hiittoonniiti?

14 Hiikkunnira ammanammeemmoro doodha qarra ikkitannonke yannara shaqqillu kaaˈlankera dandaanno. Lawishshaho, mittu rodii kabbaade cubbo loosinota seekkite afoottoha ikkara dandaanno. Hakko iso isi muli jaalakki woy fiixakki ikkiro isira ammanama hasiissannohehu gede assite hedattora dandaatto. Ikkollana loosino cubbo maaxxe saˈˈattoha ikkiro, Yihowara ammanama didandaatto. Roorenka ammanama hasiissannohehu Yihowara ikkinoti egennantinote. Konni daafira, Naataani gede shaqqadono waajjattokkihano ikka hasiissannohe. Cubbo  loosino jaalakki woy fiixakki songote cimeeyye kaaˈlo xaˈmiˈranno gede jawaachishi. Hatto assa giwe keeshshiro kayinni, Maganoho ammanamoottoha ikkate tenne hajo songote cimeeyyera kula hasiissannohe. Hatto assattoha ikkiro, Yihowara ammanamoottoha ikkatto, hattono cubbo loosino jaalikkira woy fiixikkira shaqqado ikkoottota leellishatto; korkaatuno songote cimeeyye hakku rodii raga higanno gede shaqqillunni kaaˈlate woˈnaaltanno.—Zelewaawuyaani 5:1 [4]; Galaatiya 6:1 nabbawi. [5]

MAGANOHO AMMANAMATE WAAJJA HOOGA HASIISSANNO

15, 16. Kusira Maganoho ammanaminoha ikkate worbimma hasiissinosihu mayiraati?

15 Kusi yinanni manchira Maganoho ammanamate waajja hooga woy worbimma hasiissinosi. Kusi Nugusu Daawitira ammanamino jaalaati. Ikkollana, Daawiti beetti Abeseloomi batinye manna isiwa qoˈle Yerusaalamete katamanna zuufaane adha hasiˈri yannara ammanamasi fonqolantino. (2 Sam. 15:13; 16:15) Daawiti katamunni fule xooqino; ikkina Kusi maa assiyya? Isi Daawiti agure Abeseloomira kaaˈlara higinso, lubbosi gatisiˈrate xooqanni nooha geedhino nugusa Daawiti harunsino? Kusi Maganu shoomino nugusira ammanamate murciˈrino daafira Daawiti noowa Ejedhete Ilaala haˈrino.—2 Sam. 15:30, 32.

16 Daawiti Kusi Yerusaalame hige Abeseloomira jaala lawe Akixofeeli amaale qinaabbannokki gede assara soqqino. Kusi heeshshosi hoogara dandaannoha ikkirono, Daawiti yiinosire asse Yihowara ammanaminoha ikkinota leellishino. Daawiti Yihowa huucciˈrinonte gede, worbu manchi Kusi uyino amaale Akixofeeli amaale qinaabbannokki gede assitino.—2 Sam. 15:31; 17:14.

17. Ammanammoommore ikkate waajja hooga hasiissannonkehu mayiraati?

17 Ninkeno Yihowara ammanamate waajjineemmokkire ikka hasiissannonke. Ninke giddo batinyu roduuwi maatensa miilla, ledonsa loossannori woy uullate gashshaano yitinonsare assa agurte Maganoho ammanantenna isira hajajante worbuulle ikkansa leellishshino. Lawishshaho, Jaappaanete heeˈrannohu Taaro anjesinni kayise annisiranna amasira lowo geeshsha ammanaminohonna hajajamannoho. Isi konne assannohu assa hasiissannosi daafira calla ikkikkinni annasinna amasi baxannohuraati. Konnira annisinna amasi Yihowa Farciˈraasine ledo xaadannota gibbu yannara isi Kiristaanu gambooshshe haˈrate murciˈrinota kula lowo geeshsha qarra ikkitinosi. Taaro togo yiino: “Insa lowo geeshsha hanqinohura ayiddira marreemmota hoolie. Doodhoommo doorshinni kaajje heeˈrate worbimma afiˈreemmo gede huuccatto assiˈrummo. Xa insa albi gede diqarrisannoe, hattono minira ganye haˈra dandeemmo.”—Lawishsha 29:25 nabbawi. [6]

18. Tenne xiinxallonni maa rosootto?

18 Ninkeno Daawiti, Yoonaataani, Naataaninna Kusi gede Yihowara ammanamme afiˈnanni harshammo afiˈno. Qoleno, ammanama xeˈinonsari Abeneerinna Abeseloomi ikkitonni roso ikkannore adhino. Ninkeno Daawiti gede Yihowa ledo quraanyama hasiˈneemmoti egennantinote. Guuntete xeˈne noonkehura soˈro loonsammora dandiineemmo. Ikkirono, baalunkurinni roorsine Yihowara ammanammeemmota leellisha dandiineemmo.

^ [1] (gufo 2) Mikkiyaasi 6:8: “Mancho, isi dancha ikkinore kulinohe. Yihowa ati ma assattora hasiˈranno? Taashsho noore assattora, ammanama baxattora, hattono Maganikki ledo dhukakki affe heeˈrattoraati.”

^ [2] (gufo 6) Maatewoosi 22:37: “Maganokki Yihowa woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinninna woˈma surrekkinni baxi.”

^ [3] (gufo 7) Mite suˈmuwa soorrinoonni.

^ [4] (gufo 14) Zelewaawuyaani 5:1: “Mittu manchi manna afinore coyiˈrara woshshine heeˈnoonnita afironna isi farciˈra dandee heeˈre woy ikkinore lae woy afe heeˈre afinore kulikki gatiro, loosino soˈrora xaˈmamanno.”

^ [5] (gufo 14) Galaatiya 6:1: “Roduuwa, mittu manchi afikki gara ikkitinokki doogo haˈriro, ayyaanaamittetenni ikkadda ikkitinoonniri kiˈne konne mancho joongillunni raga qolate woˈnaalle. Kayinni kiˈneno fonqolu giddora eˈinannikki gede qorophe.”

^ [6] (gufo 17) Lawishsha 29:25: “Manna waajja woshshaadote; Yihowa addaxxannohu kayinni agarooshshe afiˈranno.”