Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Ayyaanaamittetenni Lophaˈne Agurtinoonte!

Ayyaanaamittetenni Lophaˈne Agurtinoonte!

“Ayyaanu garinni heedhe.”—GAL. 5:16.

FAARSO: 22, 75

1, 2. Mittu rodii ayyaanaamittesi daafira maa huwatino? Hakkiinni isi maa assino?

ROOBERTI cuuaminohu wedellichu heeˈre ikkirono, isi rosino halaale seekke dicuˈmirino. Isi togo yiino: “Busha coye asseemmokkiha ikkirono, ayyaanaamittete coye asseemmohu rosichu geeshshira callaati. Gambooshshe hoseemmokkihuranna dirunni mite agannara kaaˈlaancho suwisaancho ikke soqqameemmo daafira, laˈˈannohura kaajjado ammana nooeha laweemmo. Kayinni xeinori nooeta huwatoommo.”

2 Rooberti xeinosiri maatiro huwatinohu seenne adhi gedensaanniiti. Isinna minaamasi yanna afiˈranno wote mimmito Qullaawu Maxaafi xaˈmo xaˈmanno. Minaamasi ayyaanaamittetenni kaajjado ikkitino daafira, xaˈmo qola dihoogganno; Rooberti kayinni duucha xaˈmora dawaro qola hooganno daafira saalanno. Isi togo yiino: “Mittore afoommokkiha lawinoe. ‘Maatete umo ikkoommo daafira, galteˈya ayyaanaamittetenni massagate mitore assa hasiissannoe’ yee hedummo.” Hakkiinni isi ayyaanaamittesi kaajjishiˈrate murciˈrino. Rooberti togo yiino: “Qullaawa Maxaafa seekke xiinxalloommo; hakkiinni Qullaawu Maxaafi isi isiniiwa afiˈrino xaadooshshi leellinoe. Qullaawu Maxaafi sokka xabbe leeltinoe; baalunkunni roore Yihowa ledo nooe jaaloomi kaajjino.”

3. (a) Rooberti lawishshinni maa ronseemmo? (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

3 Rooberti lawishshinni maa ronseemmo? Shiima Qullaawu Maxaafi  egenno noonkeha woy ganyine gambooshshe haˈneemmoha ikkara dandaanno; ikkollana togo assinoommo daafira calla ayyaanaamittenke kaajjadote yaa diˈˈikkino. Woy qole ayyaanaamittenke kaajjishiˈrate sharrammanni keeshshinoommoha ikkara dandaanno; ikkollana ninkeneeto fonqolle laˈneemmo wote ayyaanaamittenke woyyeessiˈrate xaano sharrama hasiissannonkeha ikkara dandaanno. (Fil. 3:16) Ayyaanaamittetenni lopha agurreemmokki gede, konni birxichira sase xaˈmora dawaro afiˈneemmo: (1) Ayyaanaamittenke kaajjadoteronna teˈee afate mayi kaaˈlannonke? (2) Agurrummokkinni ayyaanaamittetenni lophate kaaˈlannonkeri maati? (3) Ayyaanaamittenke kaajjado ikkituro, tini barru barrunkunni kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

NINKENEETO LAYIˈRA

4. Efesooni Sokka 4:23, 24 te no amaale harunsa hasiissannonsari ayeooti?

4 Maganu soqqamaasine ikkinummo wote, heeshshonke soorrine biddi assiˈnoommo. Cuuammummo gedensaannino tenne assa diagurreemmo. Qullaawu Maxaafi “hedoˈne haarooˈmito [“haarooˈmitanni hadho,” NW]” yaanno. (Efe. 4:23, 24) Cubbaataamma ikkinoommo daafira, woˈmanka wote heeshshonke biddi assiˈra hasiissannonke. Yihowara lowo diro soqqantanni keeshshitinori nafa, ayyaanaamittensa baˈannokki gede qoropha hasiissannonsa.—Fil. 3:12, 13.

5. Ayyaanaamittenke kaajjadoteronna teˈee afate ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo?

5 Ayyaanaamittetenni lophatenna ammananke shoshshoggitannokki gede, woˈmanka wote ninkeneeto fonqolle layiˈra hasiissannonke. Dirinke ikki geeshshihano ikkiro, ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Ayyaanaamittetenni lophanni noommo? Kiristoosi faale haˈranni noommo? Kiristaanu gambooshshira nooe laonna gambooshshe haˈreemmo wote nooe amanyooti ayyaanaamitteˈya kaajjado ikkitinota leellishanno? Hasaaweemmo hasaawi maa balaxisiiseemmota leellishanno? Xiinxallote rosichiˈya, uddiˈreemmonna seeseemmo gari, woy amaallannie wote asseemmori, ayyaanaamitteˈya kaajjado ikkitinota leellishanno? Fonqolu iillannoe wote maa asseemmo? Xintu rosiwiinni sae ayyaanaamittetenni gikki yoommo Kiristaanchooti?’ (Efe. 4:13) Tenne xaˈmora qolleemmo dawaro, ayyaanaamittenke kaajjadoteronna teˈee afate kaaˈlitannonke.

6. Ayyaanaamittenke kaajjadoteronna teˈee afate wolere maa assa dandiineemmo?

6 Ayyaanaamittenke kaajjadoteronna teˈee afate, wolootu kaaˈlo xaˈmira dandiineemmo. Soqqamaasinchu Phaawuloosi maalu coye illachishanno manchi Magano dadillisannore assanni noota wodancha dandaannokkita coyiˈrino. Maganu ayyaaninni massagamanno manchi kayinni Maganu hedo afanno, hattono maalu coye illachisha gara ikkitinokkita wodanchanno. (1 Qor. 2:14-16; 3:1-3) Kiristoosi hedo noonsa cimeeyye, mittu manchi maalu coye illachisha hanafinota afa dandiitanno. Insa tenne kulte amaaltannonke wote, amaaltinonke amaale macciishshine loosunni leellinsheemmo? Hatto assineemmoha ikkiro, ayyaanaamittetenni gikki yaa hasiˈneemmota leellinsheemmo.—Ros. 7:5, 9.

AYYAANAAMITTENKE KAAJJISHIˈRA

7. Ayyaanamittetenni lophate Qullaawu Maxaafi egenno afiˈra calla dikaaˈlitanno yineemmohu mayiraati?

7 Mittu manchira Qullaawu Maxaafi egenno noosi daafira calla ayyaanaamittesi kaajjadote yaa diˈˈikkino. Moote Selemooni Yihowa daafira seekke afino. Qoleno Yihowa Selemooni coyiˈrinore Qullaawu Maxaafi giddo borreessinanni gede assino. Ikkollana, yannate gedensaanni Selemooni Yihowara ammanaminokkiha ikkino. (1 Mot. 4:29, 30; 11:4-6) Ikkina, Qullaawu Maxaafi egennono agurranna, woluri mayi hasiisannonke? Woˈmanka wote ayyaanaamittetenni lopha hasiissannonke. (Qol. 2:6, 7) Ikkina togo assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

8, 9. (a) Kaajjado ammana heedhannonke gede kaaˈlannonkeri maati? (b) Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmohunna hiincineemmohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

 8 Phaawuloosi umi xibbi diri Kiristaana ‘woˈma ikkino rosiwa saˈe’ yee amaalino. (Ibi. 6:1) Yannankera Phaawuloosi uyino amaale harunsate maa assa dandiineemmo? Tenne assa dandiineemmo doogga giddo mitte, Maganu Baxillinni Fultinikki Heedheyaanno maxaafa xiinxallate. Konne maxaafa xiinxallite gudakki, Qullaawu Maxaafi giddo nooha xintu seera heeshshokki giddo harunsa dandaatto gara afate kaaˈlitannohe. Konne maxaafa xiinxallite gudoottoha ikkiro, ammanakki kaajjishiˈrate kaaˈlitannoheta wole maxaaffa xiinxalla dandaatto. (Qol. 1:23) Xiinxalloottore heeshshokki giddo loosunni leellisha dandaatto gara huuccatto assidhe hiinci.

9 Xiinxallineemmohunna hiincineemmohu Magano hagiirsiisatenna seerasi agadhate hasatto heedhannonke gede ikkinota deˈooti. (Far. 40:8; 119:97) Qoleno ayyaanaamittetenni lophineemmokki gede assannonke coyiwiinni xeertiˈra hasiissannonke.—Tit. 2:11, 12.

10. Wedellu ayyaanaamittensa kaajjishiˈrate maa assa dandiitanno?

10 Ati wedellichahoro, ayyaanaamittete mixo fushshiˈrootto? Mittu Beeteelete soqqamanno rodii, duucha wote woradu gambooshshiwa gambooshshu hanafara albaanni cuuamate qixxaabbinore hasaawisanno. Insa giddo rooru wedellaho. Kuni rodii mixonsa maatiro xaˈmannonsa. Insa giddo rooru qoltino dawaro ayyaanaamittete mixo fushshidhinota leellishshanno; insa woˈma yanna soqqansho woy sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqamate mixo fushshidhinota coyidhino. Insa giddo mitu wedelli kayinni sammi yitanno. Insa sammi yitinohu ayyaanaamittete mixo fushshiˈra hasiissannonsaha lawa hooginonsa daafira ikkara dandaanno. Ati wedellichahoro ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Ayyaanaamittete coye asseemmohu anniˈyanna amaˈya togo assammora hasiˈranno daafira callaati? Maganu ledo jaalooma kalaqiˈratenna isiwa albinni roore shiqate sharramanni noommo?’ Kayinni ayyaanaamittete mixo fushshiˈra hasiissannonsari wedella calla diˈˈikkitino. Baalunku Yihowa soqqamaano ayyaanaamittete mixo fushshiˈranke, ammananke kaajjitanno gede assitano.—Ros. 12:1, 13.

11. (a) Ayyaanaamittetenni gikki yaate maa assa hasiissannonke? (b) Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniha aye lawishsha harunsa dandiineemmo?

11 Biddi assiˈra hasiissannonke coyi noota anfummoro, ranke hakko coye biddi assiˈra hasiissannonke. Maganu ayyaaninni massagama lowo geeshsha hasiissannote! Heeshsho afiˈra hasiˈnummoro tenne assa hasiissannonke! (Rom. 8:6-8) Ikkollana, ayyaanaamittetenni gikki yaate yaa, guuta ikkate yaa diˈˈikkino. Yihowa ayyaani biddi assiˈra hasiissannonkere biddi assiˈneemmo gede kaaˈlannonke. Ikkirono, ninkeno sharrama hasiissannonke. Aliidi Bisi miila ikke soqqaminohu Roduu Jooni Baari Luqaasi 13:24 xawisanni togo yiino: “Batinyu manni ruukkashsho waalcho ea hoogannohu ayyaanaamittetenni lophate sharramannokki daafiraati.” Yaiqoobi lawishshinni dancha roso ronseemmo; isi sokkaasinchu maassiˈrannosi gede hexxo mudhikkinni sharramino. (Kal. 32:26-28) Qullaawa Maxaafa xiinxalla hagiirsiissannoha ikkirono, qalote borro gede Qullaawa Maxaafa nabbambeemmohu boohaarate yine diˈˈikkino. Kaaˈlitannonketa ayyaanaamittete jiro afiˈrate sharrama hasiissannonke.

12, 13. (a) Roomu Sokka 15:5 harunsate kaaˈlannonkeri maati? (b) Soqqamaasinchu Pheexiroosi lawishshinna amaale kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? (c) Ayyaanaamittekki kaajjishiˈrate maa assa dandaatto? (“ Ayyaanaamittetenni Gikki Yaate Kaaˈlannohere” yitanno saaxine lai.)

12 Ayyaanaamittenke kaajjishiˈrate sharrammeemmoha ikkiro, qullaawu ayyaani hedonke biddi assiˈneemmo gede wolqa aannonke. Maganu ayyaani, albinni roore Kiristoosira noosi gedee hedo heedhannonke gede kaaˈlannonke. (Rom. 15:5) Qoleno, maalu yorto fushshine hunne, Magano hagiirsiissanno akatta lossiˈneemmo gede kaaˈlannonke. (Gal. 5:16, 22, 23) Maalaamittete coye  balaxisiinseemmoha woy maalu yorto illachinsheemmoha ikkiro hexxo mudha dihasiissannonke. Yihowa gara ikkino coye illachisha dandiitinanni gede kaaˈlannoˈneha qullaawa ayyaana aannoˈne gede ganyitine huuccidhe. (Luq. 11:13) Soqqamaasinchu Pheexiroosi lawishsha qaagge. Isi duucha hige ayyaanaamittetenni gikki yiino manchi assannokkire assino. (Mat. 16:22, 23; Luq. 22:34, 54-62; Gal. 2:11-14) Ikkollana isi hexxo dimudhino. Pheexiroosi Yihowa kaaˈlonni sunu sununni Kiristoosira noosi gedee hedo heedhannosi gede assiˈrino. Ninkeno hatto assiˈra dandiineemmo.

13 Yannate gedensaanni Pheexiroosi ninke lossiˈra hasiissannonke akatta xawisino. (2 Pheexiroosi 1:5-8 nabbawi.) Ninkeneeto qeeˈlineemmoha, cincineemmoha, roduuwu gede ikkine baxammeemmohanna wole togoo akatta heedhannonke gede ‘jawaante’ sharrammeemmoha ikkiro ayyaanaamittetenni lopha dandiineemmo. Barru baala ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Ayyaanaamitteˈya kaajjishiˈrate techo ma assa dandeemmo?’

BARRU BAALA QULLAAWU MAXAAFIHA XINTU SEERA HARUNSA

14. Maganu ayyaaninni massagama barru barrunku kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

14 Kiristoosira noosi gedee hedo heedhunkero coyiˈneemmorinni, rosu minenna loosu bayicho noonke amanyootinni, hattono doodhineemmo doorshinni isi lawishsha harunsineemmo. Doodhineemmo doorshi Kiristoosi harunsaano ikkate sharrammeemmota leellishannoha ikka hasiissannosi. Maganu ayyaaninni massagantannori, mitturino iimi Anninsa Yihowa ledo noonsa jaalooma hunansara diwodhitanno. Kiristoosira noosite gedee hedo heedhunkero, fonqolu iillannonke wote iillannonke fonqolo qeelle saˈneemmo. Mitto doorsha doodhinammora albaanni ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Dancha doorsha doodhate kaaˈlannoehu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hiikkonneeti? Kiristoosa ikkoommero maa assanno? Yihowa hagiidhannohu hiittoo doorsha doodhummorooti?’ Mitto doorsha doodhineemmo wote kuri xaˈmuwa heda roso assiˈra hasiissannonke. Hanni mito lawishsha laˈno. Mitto mittonka lawishsha laˈneemmo wote dancha doorsha doodhate kaaˈlannonkeha Qullaawu Maxaafiha xintu seera ronseemmo.

15, 16. Kiristoosira noosi gedee hedo heedhannonke gede assiˈra, (a) galte doodhineemmo wote (b) jaalla doodhineemmo wote kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

15 Galte dhoodhineemmo wote. Tenne daafira kulannoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera 2 Qorontoosi 6:14, 15 te aana afiˈra dandiineemmo. (Qummeeshsha nabbawi.) Phaawuloosi coyiˈrinori, Maganu ayyaaninni massagamanno manchi maalaamittete coye illachishanno manchi ledo jaalooma hasiissannosikkita leellishanno. Galte doodhineemmo wote tenne amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

16 Jaala. Umi Qorontoosi 15:33 aana nooha Qullaawu Maxaafiha xintu seera lai. (Qummeeshsha nabbawi.) Magano waajjanno manchi ayyaanaamittesi gawajjantanno gede assitannosiri ledo dijaaloomanno. Hanni tenne amaale harunsa dandiineemmo gara hedi. Lawishshaho, dagoomittete webisayite horoonsiˈneemmo wote tenne amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Woy mittu afoottokki manchi interneetete widoonni geeme godoˈlatto gede koyisihero ma assatto?

Doodheemmo doorshi ayyaanaamittetenni lopheemmo gede kaaˈlannoeho? (Gufo 17 lai)

17-19. Maganu ayyaaninni massagamanke, (a) ayyaanaamittetenni lophineemmokki gede guficho ikkannore hooˈlate, (b) dancha mixo fushshiˈrate, (c) kawa kaˈaa higino coye tirate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

 17 Ayyaanaamittetenni lophineemmokki gede guficho ikkannonke coye. Phaawuloosi ammanate roduuwasi qorowisiisino qorowishshi ninkerano kaaˈlannonke. (Ibiraawoota 6:1 nabbawi.) Xeertiˈra hasiissannonkehu ‘tidhinokki loosi’ maati? Ayyaanaamittenkera guficho ikkannonkehu haafu coyi baalu tidhinokkiho. Kuni xintu seeri ninkeneeto togo yine xaˈmineemmo gede assannonke: ‘Kuni assooti maalu loosira karsameemmo gede assannoe? Shiima yanna giddo lowo woxe afiˈnanni gede assanno yinanni looso loosa hasiissannoe? Gashshoote soorrate sharrantannori ledo karsama hasiissannoekkihu mayiraati?’

Doodheemmo doorshi ayyaanaamittete mixo fushshiˈreemmo gede kaaˈlannoeho? (Gufo 18 lai)

18 Ayyaanaamittete mixo fushshiˈra: Yesuusi Ilaalu Sibikatesi yannara coyiˈrinori, ma gari mixo fushshiˈra hasissannonkero xawisanno. (Mat. 6:33) Maganu ayyaaninni massagamanno manchi ayyaanaamittete mixo fushshiˈranno. Kuni xintu seeri ninkeneeto togo yine xaˈmineemmo gede assannonke: ‘Kaffi yiino roso rosate mixo fushshiˈra hasiissannoe? Konne looso loosa hasiissannoe?’

Doodheemmo doorshi ‘keere kalaqeemmo’ gede kaaˈlannoeho? (Gufo 19 lai)

19 Kawa kaˈaa higino coye tira: Phaawuloosi Roomaho noo songo amaalino amaale kawa kaˈaa higino coye tirate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? (Rom. 12:18) Yesuusi harunsaano ikkinoommo daafira “mannu baalu ledo keere” heeˈrate sharrama hasiissannonke. Coyi kawa kaˈaa higannonke wote maa assa hasiissannonke? Wolootu coyidhannore macciishsha gimbeemmonso, ‘keere banxeemmore’ ikkate sharrammeemmo?—Yai. 3:18.

20. Ayyaanaamittetenni lophate murciˈroottohu mayiraati?

20 Qullaawu Maxaafiha xintu seera hiincanke Maganu ayyaaninni massagammeemmota leellishshanno mixo fushshineemmo gede kaaˈlitannonke gara leellishanno lawishshuwa laˈnoommo. Maganu ayyaaninni massagamanke hagiirru noo heeshsho heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke? Konni birxichi hanafora kullihu Rooberti togo yiino: “Yihowa ledo nooe jaaloomi kaajjado ikkita, dancha minaannanna dancha anna ikkoommo. Xa hagiirru noo heeshsho heeˈranni noommo.” Ninkeno ayyaanaamittetenni lophate sharrammeemmoha ikkiro hattoo atoote afiˈneemmo. Maganu ayyaaninni massagamanke xaa yannara hagiirru noo heeshsho, albillitte qole, “halaalaancho heeshsho” heeˈrate kaaˈlitannonke.—1 Xim. 6:19.