Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Ammanatenninna Hajajamatenni Nohi, Daanieelinna Iyyoobi Lawishsha Harunse

Ammanatenninna Hajajamatenni Nohi, Daanieelinna Iyyoobi Lawishsha Harunse

“Nohi, Daanieelinna Iyyoobi nafa . . . keeraanchimmansa insa umonsalla gatissanno.”—HIZ. 14:14.

FAARSO: 89, 119

1, 2. (a) Nohi, Daanieelinna Iyyoobi lawishshi jawaachishannonke yineemmohu mayiraati? (b) Hiziqeeli 14:14 te noo hedo borreessinoonnihu hiitte yannaraati?

FAYYIMMATE qarri, angate anje woy dartu iillinohe? Yihowara soqqamatto soqqanshonni hagiirre hoogootto yanna no? Hatto ikkiro, Nohi, Daanieelinna Iyyoobi lawishshi jawaachishannohe. Insa guuntete xeˈne noonsareeti, hattono xaa yannara ninkera iillannonke qarrino iillinonsa; isinni iillinonsa qarri giddo mitu heeshshonsa nafa hunara dandaannoho. Ikkirono insa Maganoho ammanante heedhino; Yihowa insa ammanatenna hajajamate lawishsha ikkitinota coyiˈrino.—Hiziqeeli 14:12-14 nabbawi.

2 Hiziqeeli kuni birxichi xintamino qummeeshsha borreessinohu 612 K.A. Baabiloonete heeˈreeti. * (Hiz. 1:1; 8:1) Balanxe masaalloonni garinni Yerusaalame 607 K.A. baˈanno yanna rakke no. Hatte yannara Nohi, Daanieelinna Iyyoobi gede ammanaminohu gatote malaate malaatinsoonninsahu shiimu manni calla no. (Hiz. 9:1-5) Kuri giddo mitu Ermiyaasi, Baarooki, Ebedimelekiitinna Rekaabi sirchooti.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

 3 Tini alame baˈanno yannarano, gatote malaate malaatinsanninsari Nohi, Daanieelinna Iyyoobi gede Yihowa albaanni minshe noonsakkireeti. (Aju. 7:9, 14) Hanni xa Yihowa konne manna keeraanchimmate lawishsha asse coyiˈrinohu mayiraatiro laˈno. Insa daafira xiinxallineemmo wote, (1) mayi qarri iillinonsaronna (2) ammanatenninna hajajamatenni insa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo.

NOHI 900 SAˈˈANNO DIRO HAJAJAMANNINNA AMMANAME HEEˈRINO

4, 5. Nohira hiikku fonqolo ikkanno coyi iillinosi? Isi kaajje heeˈrasi dhaggete yineemmohu mayiraati?

4 Nohira iillinosi qarra: Nohi awuri Heenooki yannara mannu Magano waajjannokkiha ikkino. Kuni manni Yihowa ‘aana nafa sao coyiˈrino.’ (Yih. 14, 15) Yannate kiiro finqille lexxitanni hadhino. Isinni Nohi diro baatto “barshu [woy, cubbu] woˈminota” ikkitino. Busha sokkaasine mannu biso uddidhe seenne adhite finqila ooso iltino. (Kal. 6:2-4, 11, 12) Nohi kayinni kuri manniwiinni baxxinoho. Isi Yihowa “albaanni ayirrinye [afiˈrino]. . . . Nohi keeraanchoho; bunshe assannokkihonna Maganu ledo qaafanno manchooti.”—Kal. 6:8, 9.

5 Tini yaatto Nohi daafira maa anfeemmo gede kaaˈlitannonke? Nohi Baote Wayi albaanni finqila alame giddo Maganu ledo qaafanni heeˈrinohu xaa yannara mannu heeˈrannoha 70 woy 80 diro calla diˈˈikkino. Isi Baote Wayira albaanni 600 meddi yaanno diro heeˈrino! (Kal. 7:11) Qoleno hatte yannara Nohira ninke gede jawaachishannosihu ayyaanaamittete roduuwi dinosi; wole agurina roduuwisi giddo mittu nafa ayyaanaamittetenni jawaachishannosihu nooha dilawanno. *

6. Nohi worba ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

6 Nohi dancha mancho ikke heeˈraˈya calla ikkitanno yee dihedino. Hatteentenni isi ‘keeraanchimmannire kulino’ yaano, waajjikkinni mannaho Yihowa ammanannota duduwino. (2 Phe. 2:5) Soqqamaasinchu Phaawuloosi Nohi daafira coyiranni, “ammanatenni alamete soˈrose leellishino” yee borreessino. (Ibi. 11:7) Konninni kainohunni mannu mishinosiha, giwinosiha woy wolu garinni gawajjinosiha ikkara dandaanno. Ikkirono isi ‘manna diwaajjino.’ (Law. 29:25) Hatteentenni Nohi worba ikkinota leellishino; ammanantino soqqamaanosira togoo worbimma aannohu Yihowaati.

7. Nohi markaawe seekki yannara mayi fonqoli iillinosi?

7 Nohi onte xibbe saˈˈanno diro Maganu ledo qaafi gedensaanni, Yihowa mannunna saada Baote Wayinni gattanno gede markaawe seekkara hajajinosi. (Kal. 5:32; 6:14) Nohira hattenne markaawe seekka shota diˈˈikkitinosi. Nohi konne looso loosanno wote mannu roore qacifatannositanna giwannosita afino. Ikkirono isi Maganoho hajajame ammanatenni markaawe seekka hanafino. Nohi “Maganu hajajinosire baala assino.”—Kal. 6:22.

8. Nohi Yihowa hasiisannosire wonshannosita addaxxannota leellishinohu hiitte doogganniiti?

8 Nohira maatesira hasiisannore wonshano fonqolo ikkitinosi. Baote Wayi albaanni mannu itanno sagale afiˈrate sharrama hasiissannonsa; Nohino tenne assa hasiissinosi. (Kal. 5:28, 29) Ikkollana isi illachishinohu maalaamittete coyi aana ikkikkinni Yihowara soqqamate aanaati. Isi markaawe seekkinohu 40 woy 50 diri giddono ayyaanaamittesi agadhino. Baote Wayi gedensaannino Yihowa ledo noosi jaaloomi baikkinni 350 diro heeˈrino. (Kal. 9:28) Ee, Nohi ammanatenninna hajajamatenni dancha lawishsha ikkinonke!

9, 10. (a) Ammanatenninna hajajamatenni Nohi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Yihowa seera ayirrisittoro isi maa assannoheta addaxxa dandaatto?

9 Ammanatenninna hajajamatenni Nohi lawishsha  harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Yihowaha xalala seera ayirrinseemmoha, alamete coyiˈra anga wodhineemmokkihanna Maganu Mangiste balaxisiinseemmoha ikkiro Nohi lawishsha harunsinanni heeˈnoommo. (Mat. 6:33; Yoh. 15:19) Togo assineemmo wote alame baxxannonkekkiti egennantinote. Lawishshaho adhanna adhamate daafiranna siimu xaadooshshi daafira, Maganu seera harunsineemmo daafira mite gobbara mannu xaadooshshu buusira suˈmanke hunanno. (Milkiyaasi 3:17, 18 nabbawi.) Ikkirono ninkeno Nohi gede Yihowa waajjineemmo ikkinninna manna diwaajjineemmo. Hegere heeshsho aannonkehu Yihowa callaati.—Luq. 12:4, 5.

10 Ati Nohi lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti? Mannu mishiherono, suˈmakki hunirono woy angate anje amadduherono woˈmanka wote ‘Maganu ledo qaafatto?’ Ammanatenninna hajajamatenni Nohi lawishsha harunsittoro, Yihowa hasiisannohere wonshannohe.—Fil. 4:6, 7.

DAANIEELI BUSHU KATAMIRA HEEˈRE MAGANOHO AMMANAMINONNA HAJAJAMINO

11. Daanieelinna sasu jaallasira Baabiloonete heedheenna mayi fonqoli iillinonsa? (Hanafote noo misile lai.)

11 Daanieelira iillinosi qarra: Daanieeli kaphu magannanna diginte batidhinohu Baabiloonete katamira qafadame heeˈrino. Qoleno Baabiloonete manni Yihudoota woffi asse laˈˈanno, hattono insano ikko Maganonsa Yihowa mishanno. (Far. 137:1, 3) Tini Daanieelinte gede ammanaminoha wole Yihudu manna baasa dadillissinoti egennantinote! Daanieelinna sasu jaallasi yaano Hanaaniya, Mishaeelinna Azaariya mootete soqqamate qajeeltanni noo daafira mannu baalu insa aana illachishanno. Insa ittanno sagale nafa wolu manni doorannonsa. Ikkollana Daanieeli “mootete sagale itatenninna woyinete xajje agatenni battaawannokki gede” qorophino.—Dan. 1:5-8, 14-17.

12. (a) Daanieelira hiitti dancha akatta noosi? (b) Yihowa Daanieeli baxannota leellishinohu hiittoonniiti?

12 Daanieelira woluno fonqolo ikkannori iillinosi; isira baxxitino dandoo noosi daafira lowo qoosso uyinoonnisi. (Dan. 1:19, 20) Daanieeli kayinni tennenni kainohunni naaxxaleessanna booˈnaleessa diˈˈikkino; hatteentenni isi ayirrinyu hasiisannohu Yihowa ikkinota coyire umosi heeshshi assannohanna dhukasi afinoha ikkinota leellishino. (Dan. 2:30) Yihowa Daanieeli Nohinna Iyyoobi gede keeraanchimmate lawishsha ikkinota coyiˈrinohu Daanieeli wedellichu heeˈreennaati. Maganu konni garinni Daanieeli ammanasi garahoni? Ee garankolla! Korkaatuno Daanieeli heeshshosi diro woˈma Maganoho ammanamino, hattono hajajamino. Maganu sokkaasinchi Daanieeli “Maganu lowo geeshsha baxannohe” yiinosihu isira 90 diri balla ikke heeˈreennasi ikkikki digatino.—Dan. 10:11.

13. Yihowa Daanieeli silxaane afiˈranno gede assinohu mayira ikkara dandaanno?

13 Daanieeli Magano hagiirsiisino daafira, Baabiloonete, hattono Meedooninna Faarsi gashshooti giddo lowo silxaane uyinoonnisi. (Dan. 1:21; 6:1, 2) Gibitsete heeˈrinohu Yooseefi, hattono Faarsi gashshooti giddo heeˈrinori Asteerinna Merdookiyoosi gede Daanieeli togoo silxaane afiˈre dagasi kaaˈlanno gede assinohu Yihowa ikkara dandaanno. * (Dan. 2:48) Hiziqeelinna wolu qafadame haˈrinohu Yihudu manni Yihowa konni garinni irkisanni noonsata afansa lowo geeshsha sheshifachishshinonsati egennantinote!

Ammanamino manni Yihowa albaanni muxxete (Gufo 14, 15 lai)

14, 15. (a) Ninke heeˈnoommo yanna Daanieeli heeˈrino yanna labbannohu ma garinniiti? (b) Ooso iltinori Daanieeli anninna ama lawishshinni maa rossanno?

14 Ammanatenninna hajajamatenni Daanieeli lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Heeˈnoommo alame amanyootu maaeellenna kaphu maganna batidhinote; “agaaninte  galtannowa” ikkitinotinna alame woˈmate noota kaphu ammaˈno riqibbannoti Bayira Baabiloone manna soˈrisiissanni no. Tenne hendiro ninke heeˈnoommohu manni gobbaraati yaa dandiinanni. (Aju. 18:2, NW) Konni daafira, mannu qacifatinkerono baxxinoommore ikka hasiissannonke. (Maq. 13:13) Konnira Daanieeli gede ninkeno Maganunniwa shiqa hasiissannonke. Umonke heeshshi assineemmoha, Magano addaxxineemmohanna isira hajajammeemmoha ikkiro, ninkeno Isi albaanni “muxxe” ikkineemmo.—Hag. 2:7, NW.

15 Ooso iltinori, Daanieeli anninna ama lawishsha harunsa dandiitanno. Hiittoonni? Daanieeli qaaqqu noo yannara Yihudu gobbara bunshe batidhinoha ikkirono, isi Magano baxannoha ikke lophino. Ikkollana isi Magano baxannoha ikkinohu iimi uullanni kae diˈˈikkino! Tini annisinna amasi seekke qajeelsinosita leellishshanno. (Law. 22:6) Daanieeli yaanno suˈmi “Yoo Yaannoehu Maganoho” yitanno tiro afiˈrino; tini umise annisinna amasi Magano waajjannoha ikkinota leellishshanno. Konni daafira annuwanna amuuwa, hexxo mudha agurtine oosoˈne cincitine rosiisse. (Efe. 6:4) Qoleno ledonsa huuccatto assidhe, hattono insara huuccensa. Qullaawu Maxaafi halaali wodaninsara qaˈmiranno gede assate sharrantinanni wote, Yihowa maassiˈrannoˈne.—Far. 37:5.

IYYOOBI FAFFOTE YANNARANO IKKO QARRU YANNARA AMMANAMINOHONNA HAJAJAMANNOHO

16, 17. Iyyoobira hiikku fonqoli iillinosi?

16 Iyyoobira iillinosi qarra. Iyyoobira addi addi fonqoli iillinosi. Qarru iillasira albaanni “jirotenninna jawaantetenni isi geeshsha ikkanno manchi soojjaati gobbara dino.” (Iyo. 1:3) Isi hoqino dureessaati, maccahonna ayirrado manchooti. (Iyo. 29:7-16) Iyyoobira kuni baaluri noosiha ikkirono, wole manna baala roorannohu, woy Maganu hasiisannosikkihu gede asse dihedino. Isinni Yihowa iso “soqqamaanchoˈya” yee woshshinosi, hattono ‘isi keeraanchohonna suwashshoho, qoleno bushu coyiwiinni fafe ane ayirrisanno manchooti’ yee farciˈrinosi.—Iyo. 1:8.

17 Ikkollana shiima yanna giddo Iyyoobi heeshsho woˈmunni woˈma soorrantino. Iso angate anje amaddinosi, hattono hexxo mudhino. Ninke Iyyoobira konne qarra baala abbinosihu Sheexaane ikkinota anfoommo; Sheexaanu, Iyyoobi Maganoho soqqamannohu horo afiˈrino daafiraati yee suˈmasi hunino. (Iyyoobi 1:9, 10 nabbawi.) Yihowa tenne lashshi asse diagurino. Hatteentenni Isi Iyyoobi ammaname soqqamannosihu baxillunni kae ikkinota leellishanno faro faninosi.

18. (a) Iyyoobi ammaname heeˈrasi dhagge ikkitannohehu mayiraati? (b) Yihowa Iyyoobira assinori, Isi daafira maa rosiisannonke?

 18 Sheexaanu xagarrotenni Iyyoobira babbaxxinoha buutote qarra iillishe, Iyyoobi qarra abbinoehu Maganoho yee hedanno gede assate woˈnaalino. (Iyo. 1:13-21) Hakkiinni sase jaallasi suˈmira sheshifachinsheemmosi yite marte, Maganu qorichishanni noosihu gede assite coyidhe roore hexxo mudhanno gede assitino. (Iyo. 2:11; 22:1, 5-10) Iyyoobi kayinni ammaname heeˈrino. Isi gara ikkinokkire coyirino woti nooha ikkirono, Yihowa Iyyoobi konni garinni coyiˈrinohu lowo qarri iillinosihura ikkinota huwatino. (Iyo. 6:1-3) Sheexaanu Iyyoobira qarra iillishinoha calla ikkikkinni, busha qaallanni madiissinosi; Yihowa kayinni Iyyoobi hexxo mudhe kaadinosikkita huwatino. Iyyoobira iillinosi qarri goofi gedensaanni, Yihowa alba noosirinni ero asse uyinosi, hattono hakkunni gedensaanni 140 diro heeˈranno gede assinosi. (Yai. 5:11) Tenne yannarano Iyyoobi Maganoho hajajamanni heeˈrino. Tenne mayinni anfeemmo? Hiziqeeli kuni birxichi xintamino qummeeshsha borreessi yannara Iyyoobi reyinku lowo diro ikkino.

19, 20. (a) Ammanatenninna hajajamatenni Iyyoobi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Maganu gede woloota marara dandiineemmohu hiittoonniiti?

19 Ammanatenninna hajajamatenni Iyyoobi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Heeˈnoommo gari baxihano ikkiro, heeshshonke giddo woˈmanka wote Yihowa balaxisiisa, woˈmunni woˈma iso addaxxanna woˈmu wodaninni isira hajajama hasiissannonke. Qoleno Iyyoobinni roore togo assineemmo gede kakkayisannonke korkaati noonke. Hanni hedi: Ninke Sheexaanunna xagarrosi daafira lowore anfoommo. (2 Qor. 2:11) Qullaawa Maxaafa uyinke Magani galatamona, Qaalisi, roorenkanni Iyyoobi maxaafi Isi mannu oosora qarru iillara fajjinohu mayiraatiro anfeemmo gede kaaˈlinonke. Daanieeli masaalino masaalonni, Maganu Mangiste Yesuusi Kiristoosi moohino gashshoote ikkitinota huwantoommo. (Dan. 7:13, 14) Qoleno tini Mangiste muli yanna giddo qarra baala hegerera huntannota anfoommo.

20 Iyyoobi lawishshi buutote qarra cince heeˈranni no roduuwanke marara hasiissannonketa leellishano. Iyyoobinte gede, togoo roduuwi giddo mitu gara ikkinokkire coyidhanno woti heeˈrara dandaanno. (Ros. 7:7) Ikkollana tennera insa bushiisha agurre mararro leellishanna qarransa wodanchate woˈnaala hasiissannonke. Hatto assineemmoha ikkiro, baxillaanchunna maaranno Anninke Yihowa lawishsha harunsineemmo.—Far. 103:8.

YIHOWA “KAAJJISHANNOˈNE”

21. Nohira, Iyyoobiranna Daanieelira iillinonsari 1 Pheexiroosi 5:10 noo hedo gara ikkitinota leellishannohu hiittoonniiti?

21 Nohi, Daanieelinna Iyyoobi babbaxxitino yannara heedhinohanna addi addi fonqoli iillinonsaha ikkirono, iillinonsa qarra qeelte saˈino. Insa xagge soqqamaasinchu Pheexiroosi coyiˈrinore qaangeemmo gede assitannonke; isi togo yiino: “Shiima yanna geeshsha qarra adhitinohu gedensaanni, . . . elto baalate Magani, . . . amadinoˈne qarrinni gatisannoˈne; irkisannoˈne; kaajjishannoˈne; teesiisannoˈne.”—1 Phe. 5:10.

22. Aananno birxichira maa ronseemmo?

22 Pheexiroosi qullaawu ayyaaninni borreessinori, Yihowa soqqamaanosi kaajjitenna ammanante heedhanno gede kaaˈlannonsata ammanannota leellishanno. Tini hedo yannankera noohu Maganu mannirano loossanno. Baalunku Yihowa kaajjishankera hasiˈneemmo, hattono goofimarchu geeshsha iso magansiˈnanni heeˈrate halchineemmo. Konni daafira, ammanatenninna hajajamatenni Nohi, Daanieelinna Iyyoobi lawishsha harunsa hasiissannonke. Aananno birxichira ronseemmonte gede, insa ammanante heedhanno gede kaaˈlinonsahu qaru coyi Yihowa seekkite afansaati. Kuni manni Yihowa insawiinni hasiˈrannore ‘seekke egennino.’ (Law. 28:5) Ninkeno togo assa dandiineemmo.

^ GUFO 2 Hiziqeeli qafadame Baabiloone haˈrinohu 617 K.A. Hiziqeeli 8:1–19:14 aana noo hedo borreessinoonnihu isi qafadame haˈrihunni “leekki diro” yaano 612 K.A.

^ GUFO 5 Magano waajjannohu Nohi anni Laamehi Baote Wayi hanafara mitu ontu diri albaanni reyino. Nohi amanna roduuwisi Baote Wayi yannara lubbote nooha ikkiro, baotenni digattino.

^ GUFO 13 Daanieeliti sase jaallano lowo silxaane afidhanno gede assinohu Yihowa ikkara dandaanno.—Dan. 2:49.