Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Badheessa 2017

Aasa, Iyosaafiixi, Hiziqiyaasi, Iyosiyaasi

Yihowara Woˈmu Wodaninni Soqqamme!

Yihowara Woˈmu Wodaninni Soqqamme!

“Kaaliiqaˈya, atera ammaname woˈmu wodaninni soqqamoommoheta . . . qaagie.”—2 MOT. 20:2-3b.

FAARSO: 36, 54

1-3. Yihowara “woˈmu wodaninni” soqqama yaa mayyaate? Xawisi.

GUUNTETE xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, soˈro loosa rakkannonke. Ikkollana, Yihowa “cubbinke deerrinni diqorochishannonke”; isi cubbinkera maaro eˈnummoronna Yesuusite wodote kakkalo widoonni ammanatenni shinqummoro maarannonke. (Far. 103:10) Ikkirono, Daawiti Selemoonira kulinonte gede, Yihowa hagiirsiisanno garinni magansiˈrate isira “woˈmu wodaninni . . . soqqama” hasiissannonke. (1 Dud. 28:9) Ninke guuntete xeˈne noonkere mannu ooso ikkinoommo daafira, tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

2 Tenne xaˈmo dawaro afate, Moote Aasanna Moote Amesiyaasi xagge heewisiinse laˈno. Lamunku Yihudu moote Yihowa hagiirsiisannore assitino; Aasa kayinni hatto assinohu woˈmu wodaninniiti. (2 Dud. 15:16, 17; 25:1, 2; Law. 17:3) Lamunku moote guuntete xeˈne noonsareeti; qoleno soˈro loossino woti no. Ikkirono, Aasa Maganoho galino woy “woˈmu wodaninni” soqqamino daafira, Maganu doogonni fulannokki gede sharramino. (1 Dud. 28:9) Amesiyaasi kayinni, Yihowara woˈmu wodaninni disoqqamino. Isi mitte hige Maganu diinna qeeli yannara,  magannansa abbe magansiˈrino.—2 Dud. 25:11-16.

3 Yihowara “woˈmu wodaninni” soqqamate, iso lubbora baxanna iso magansiˈnanni heeˈra hasiissanno. Qullaawu Maxaafi giddo batinye basera “wodana” yaanno qaale, mittu manchita giddoyidi ayimmasi kulate horoonsiˈnoonni. Kuni qaali hakko manchi hasatto, hedo, dooˈˈo, lao, dandoo, mitto coye assate kakkaˈˈanno gede assannosirenna mixosi leellishanno. Konni daafira, Yihowara woˈmu wodaninni soqqamanno manchi, isira godowinta soqqamanno. Togoo manchi Yihowa magansiˈrannohu, magansiˈra hasiissannosihura woy woga wonshate geeshshira calla yee diˈˈikkino. Ninkena? Guuntete xeˈne noonkere ikkinummorono, Magano banxeemmohanna iso magansiˈneemmoha ikkiro, Isira woˈmu wodaninni soqqama dandiineemmo.—2 Dud. 19:9.

4. Aanchine mayinnire ronseemmo?

4 Yihowara woˈmu wodaninni soqqama mayyaatero huwatate, Aasatanna Maganoho woˈmu wodaninni soqqantinote wole Yihudu moote, yaano Iyosaafiixi, Hiziqiyaasinna Iyosiyaasi xagge laˈno. Insa shoolunku soˈro loossino woti no; ikkirono, insa Yihowa hagiirsiisannore assitino. Yihowa insa woˈmu wodaninsanni soqqantinosihu gede asse lainohu mayiraati? Ninke insa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

AASA YIHOWARA WOˈMU WODANINNI SOQQAMINO

5. Aasa moote ikkiti maa assino?

5 Tonne gaˈre amadinohu aliyyehu Israeelete gashshooti baxxihu gedensaanni, Yihudaho sayikki moote ikkinohu Aasaati. Isi gashshino gobba giddo kaphu magannanna magansiˈnanni darga foortannore gudino. Qoleno, Aasa ahaahesi Maaka “tiyyiˈnanni misile seekkisiisidhino daafira mootimmatenni hoolino.” (1 Mot. 15:11-13) Hakkiinni saeno, isi mannisi Yihowa hasiˈranno woy Isi “hedo wonshanno gedenna seerasinna hajajosi agadhanno gede” jawaachishino. Ee, Aasa addu magansiˈra halaˈlitanno gede assino.—2 Dud. 14:4.

6. Aasa Itiyophiyu olanto qassansara daggu yannara maa assino?

6 Aasa moote ikkihunni kayise tonnu diri geeshsha, Yihudu manni Yihowa maassiˈreennansa salaametenni heeˈrino. Gedensaanni, Zaara yinanni Itiyophiyichi 1,000,000 olantonna 300 faradi-gaare woy saragalla adhe Yihuda qasara marino. (2 Dud. 14:1, 6, 9, 10) Tenne quuxxote yannara Aasa maa assiyya? Isi woˈmu wodaninni Yihowa addaxxannota leellishino. (2 Duduwo 14:11 nabbawi.) Yihowa Aasa Itiyophiyu olanto qeelannonna shakki asse gudanno gede asse isi huucciˈrino huuccattora dawaro qolino. (2 Dud. 14:12, 13) Yihowa mannasi gashshitino moote, Isira ammanantukki gattu yannara nafa, Yihowa suˈmisi daafira yee mannisi diinna qeelanno gede kaaˈlino woti no. (1 Mot. 20:13, 26-30) Aasa kayinni Yihowa addaxxino; konnira Yihowa huuccattosira dawaro qolinosi. Aasa gara ikkinokkire assino woti no. Lawishshaho, isi mitto waro kaaˈlo hasiˈri yannara Yihowa agure Sooriyu moote xaˈmiˈrino. (1 Mot. 15:16-22) Ikkollana, xaphoomunni laˈniro Aasa Yihowa albaanni “coˈo yiino wodaninni” soqqamino. Ninke Aasa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?—1 Mot. 15:14.

7, 8. Yihowara soqqamatto wote Aasa lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

7 Mittu mittunku Kiristaanchi Yihowara woˈmu wodanisinni soqqamanni nooronna teˈee layiˈra hasiissannosi. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Yihowa hagiirsiisate, addu ammaˈnora gaaramatenna mannasi  daafannore hoolate murciˈroommo?’ Aasa, mootitte Maaka mootimmatenni hoolate waajjannokkiha ikka hasiissinosita hedi. Ati Ise gedee manninni xaadde egennoottokkiha ikkara dandaanno; ikkirono Aasa gede diinaggaabbe sharrama hasiissannohe coyi tuncu yaahera dandaanno. Lawishshaho, maatekki miili woy lubbora baxatto jaalikki cubbo loose maaro ea giwella bohami? Bohamihu ledo xaada giwate murciˈratto? Wodanikki assi yaannoheri maati?

8 Mannu effire giwannohe wote, Aasa lawishsha harunsate woˈmu wodanikkinni Yihowa addaxxa dandaatto. Rosu mine ledokki rossannori Yihowa Farciˈraasincho ikkootto daafira, haariintannoheha woy qacifattannoheha ikkara dandaanno. Woy loosu basera ledokki loosanno manni, ayyaanaamittete coye assate fooliishsho wonshittoro woy roore woxe afiˈrate lowo saate loosa giwittoro mishahera dandaanno. Hattoo coyi tuncu yaannohe wote, Aasa assinte gede Magano huucciˈri. Waajjittokkinni Yihowa addaxxite, garanna dancha ikkinota afootto coye assi. Yihowa Aasa jawaachishinotanna kaaˈlinota qaagi; Isi ateno jawaachishannohe.

9. Sabbankeemmo wote Yihowara woˈmu wodaninni soqqammeemmota leellinsheemmohu hiittoonniiti?

9 Maganu soqqamaasine uminsara calla ikkikkinni wolu mannirano heddanno. Aasa addu ammaˈno halashshino. Ninkeno mannu Yihowara “soqqamanno” gede kaaˈla dandiineemmo. Yihowa banxeemmosihuranna mannu hegere heeshsho hexxo afiˈrara giddonkenni hasiˈneemmo daafira, isire sabbankanna laˈˈanno wote lowo geeshsha hagiidhanno!

IYOSAAFIIXI YIHOWARA SOQQAMINO

10, 11. Iyosaafiixi lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

10 Aasa beetti Iyosaafiixi “annisi Aasa harino doogo” haˈrino. (2 Dud. 20:31, 32) Isi tenne assinohu hiittoonniiti? Annisi gede, Iyosaafiixi mannu Yihowara soqqamanno gede jawaachishino. Isi Yihowaha “Seeru Maxaafa” rosiinsanni gede assino. (2 Dud. 17:7-10) Isi manna Yihowawa qolate Israeelennite aliyye mangisteha yaano Efireemi gobbaha ilaalaamo qooxeessa haˈrino. (2 Dud. 19:4) Moote Iyosaafiixi woˈmu wodanisinni Yihowara “soqqamino.”—2 Dud. 22:9.

11 Ninkeno, yannankera manna rosiinsanni gede Yihowa qixxeessinoha rosiisate looso loosa dandiineemmo. Aganu kiiro Maganu Qaale manna rosiisatenna isira soqqantannore ikkitanno gede assate sharrantanni nootto? Dandiittore assittoro Maganu maassiˈrannohe daafira Qullaawa Maxaafa xiinxallisatto manna afiˈra dandaatto. Tenne hajo daafira huucciˈratto? Fooliishshiˈratto yanna mararittokkinni mannaho Qullaawa Maxaafa rosiisatto? Iyosaafiixi manna addu magansiˈrawa qolate Efireemi qooxeessa haˈrinte gede, ninkeno Yihowara soqqama agurino manna kaaˈla dandiineemmo. Songote cimeeyye bohamino Kiristaancho kaaˈla dandiitanno; hakku Kiristaanchi cubbo loosa agure nooha ikkara dandaanno.

12, 13. (a) Iyosaafiixi waajjishanno coyi tuncu yiisi yannara maa assino? (b) Wolqanke shiima ikkitinota kulle Iyosaafiixi lawishsha harunsa hasiissannonkehu mayiraati?

12 Iyosaafiixi annisi Aasa gede, wolqansara aleenni ikkitino olanto waajjishiishshusi yannara nafa Yihowa addaxxannota leellishino. (2 Duduwo 20:2-4 nabbawi.) Isi waajjate wote waajjino! Ikkirono isi Yihowa ‘huucciˈrate’ kaino. Iyosaafiixi huuccatto assiˈri yannara mannisi “batiˈra olanto hooˈlate wolqa” afiˈrinokkita, hattono isirano mannisirano assitannori bainonsata coyiˈrino. Isi, “atewa hinge raarreemmo”  yee woˈmunni woˈma Yihowa addaxxannota leellishino.—2 Dud. 20:12.

13 Ninkeno mito wote, Iyosaafiixi gede assineemmori baˈˈankera woy waajjinammora dandiineemmo. (2 Qor. 4:8, 9) Iyosaafiixi mannu albaanni huucciˈri wote isinna mannisi waajjinota coyiˈrinota qaagi. (2 Dud. 20:5) Maatete umo ikkitinori, biddishsha afiˈratenna maatensa giddo qarru tuncu yaannonsa wote dandiite heeˈrate Yihowa addaxxite, Iyosaafiixi lawishsha harunsa dandiitanno. Maatekki ledo huuccatto assiˈratto wote yaachishinohere qummi assa saalfattooti. Hatto assittoro insa ati Yihowa addaxxattota huwattanno. Maganu Iyosaafiixi kaaˈlinonte gede ateno kaaˈlannohe.

HIZIQIYAASI GARA IKKINORE ASSINO

14, 15. Hiziqiyaasi Yihowa addaxxannota leellishinohu hiittoonniiti?

14 Hiziqiyaasi Yihowara ‘ammanaminoha’ ikkate, kaphu maganna magansiˈrannohu annisi faale haˈrannokki gede sharrama hasiissinosi; Iyosaafiixira kayinni hattoo qarri tuncu diyiinosi. Hiziqiyaasi “kaphu maganna magansiˈnanni darguwa diigino; sooddiyyeno hiiqqaqqino”; magansiˈnanni “mokkollono cancanino.” Hattono, mannu magansiˈra hanafinota, albaanni “Muse camotenni seekkinota” hamashshu misile cancanino. Hiziqiyaasi Yihowa “Muse widoonni qole uyino hajajo” agadhe heeˈrino daafira, Yihowa woˈmunni woˈma addaxxino.—2 Mot. 18:1-6.

15 Hiziqiyaasi hatte yannara wolqaataame ikkite nooti Asooru Mangiste Yihuda qassunna Yerusaalame diigate mixidhu yannara, woˈmu wodanisinni Yihowa addaxxino. Asoorootu Moote Senaakireemi Yihowa mishe coyiˈrino hattono Hiziqiyaasi waajje qeelamanno gede assate woˈnaalino. Ikkollana, Hiziqiyaasi huuccatto assiˈri yannara Yihowa gatisannonsata horo huluullamannokkita coyiˈrino. (Isayaasi 37:15-20 nabbawi.) Yihowa mitto sokkaasincho soye 185,000 Asoorootu olanto gudanno gede asse, huuccattosira dawaro qolinosi.—Isa. 37:36, 37.

16, 17. Hiziqiyaasi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

16 Gedensaanni Hiziqiyaasi dhiwame reyara kaino. Hatte yannara, isi hakkuyira albaanni assinore Yihowa qaagannosi gede eeggifatino. (2 Mootoolla 20:1-3 nabbawi.) Ninke heeˈnoommohu Maganu maalale loose hursanno woy heeˈnanni diro seedisanno yannara ikkinokkita anfoommo. Ikkirono, Hiziqiyaasi gede Yihowa “Atera ammaname woˈmu wodaninni soqqamoommohetanna ati baxattore assoommota qaagie” yine huucciˈra dandiineemmo. Yihowa lowo geeshsha dhiwamatto yannara nafa towaatannoheta ammanatto?—Far. 41:3.

17 Hiziqiyaasi lawishsha hiinca kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Mitu coyi Yihowa ledo noonke jaalooma hunara woy magansiˈrankera guficho ikkankera dandaanno. Dagoomittete aante kalaqiˈnanni webisayite widoonni mannaho hasiissannokki ayirrinye aannohu alamete manni faale haˈra dihasiˈneemmo. Mitu Kiristaani maatensa miilla woy jaallansa ledo hasaawate togoore horoonsiˈranno. Ikkollana, alamete aana lowo manni togooha xaadooshshu buusa quwa sae horoonsiˈranno; insa egenninokki manni faale nafa haˈranno. Qoleno, insa hakko worroonni fotta laˈˈanni woy hakko manni daafira nabbawanni lowo yanna sayisanno. Togoohu lowo geeshsha hasiissannokki coyi yannanke gudannoho. Mitu Kiristaani insa hakko worino foto lowo manni baxinohura  naaxxara woy wolu manni hatto assa hoogiro koffi yaara dandaanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi woy Aqiilanna Phirisqilla yannankera heeˈroommero, barru baala hattoo webisayitera foto abbe woranni hosannoha woy roduuwinsa insa assita assara hasiˈrannoha lawannohe? Qullaawu Maxaafi Phaawuloosi Maganu Qaale ‘rosiisanni hosannota’ kulannonke. Aqiilanna Phirisqillano yannansa “Maganu doogore” mannaho ‘garunni kulate’ horoonsiˈrino. (Soq. 18:4, 5, 26) Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Mannu assire asseemmokki gedenna yannaˈya gumiweelu coyiˈra huˈneemmokki gede qoropheemmo?’—Efesooni Sokka 5:15, 16 nabbawi.

IYOSIYAASI YIHOWA HAJAJO AGADHINO

18, 19. Iyosiyaasi lawishsha harunsa hasiˈrattohu hiitte doogganniiti?

18 Hiziqiyaasi awura ikkannohu Moote Iyosiyaasino Yihowa hajajo “woˈmu wodanisinni” wonshino. (2 Dud. 34:31) Isi anje heeˈrenni, “annisiha moote Daawiti Magano” hasiˈrino woy magansiˈra hanafino;” Iyosiyaasi 20 dirihu heeˈre Yihudu gobbanni kaphu maganna hunate kaino. (2 Duduwo 34:1-3 nabbawi.) Yihudaho mookkinote wole moote baalatenni roore Iyosiyaasi, Magano hagiirsiisanno coye assino. Qoleno, Iyosiyaasi Muse Higge noota hundi borro nabbambisi yannara, Maganu fajjo assate alba assinorinni sainore assa hasiissannosita huwatino. Hakkiinni saeno wolu mannino Yihowara soqqamanno gede jawaachishino. Tini, Iyosiyaasi yannara mannu Yihowawiinni ‘fafikki’ heeˈranno gede assitino.—2 Dud. 34:27, 33.

19 Iyosiyaasi gede, wedellu Yihowara soqqama anjensanni hanafa hasiissannonsa. Maaro einohu Moote Minaase, Iyosiyaasira Maganu maarore rosiisikkinni digatino. Wedella, maateˈnenna songoˈne giddo noohu Yihowara ammaname keeshshinohu jajjabbu manniwa shiqqi yitine, Yihowa kaaˈlinonsa gara rosse. Qoleno, Iyosiyaasi Qullaawa Borro nabbambanna macciishshasi, gara ikkinore assate kaˈˈanno gede assitinosita qaagge. Maganu Qaale nabbawaˈne, Yihowara soqqamate murcidhinanninna isi ledo albinni roore jaalooˈmitinanni gede assitaˈnera dandiitanno; tini hagiirriˈne lexxanno gedenna wole manna kaaˈlitinanni gede assitannoˈne. (2 Duduwo 34:18, 19 nabbawi.) Qullaawa Maxaafa xiinxallaˈne, Yihowara soqqantinanni gara woyyeessidhinanni doogga huwattinanni gede assitaˈnera dandiitanno. Xiinxallitinanni wote, Iyosiyaasi gede loosoho kakkayisannoˈne garinni nabbabbe.

YIHOWARA WOˈMU WODANINNI SOQQAMME

20, 21. (a) Xaggensa ronsummori shoolenta moote mitto assannonsari maati? (b) Aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

20 Yihowara woˈmu wodaninsanni soqqantinote shoole Yihudu moote xagge xiinxallanke kaaˈlitinoheha lawannohe? Insa Magano hagiirsiisannore assatenna iso magansiˈrate diinaggaabbe soqqantino. Qoleno, Maganu fajjo assitino. Insa waajjishshanno diinna ledo gaarantu yannara nafa hatto assitino. Baalunku coyinni roore, insa Yihowara soqqamate kaˈinohu iso baxxannohuraati.

21 Aananno birxichira ronseemmonte gede, kuri shoolenti moote gara ikkinokkire assitino woti no. Ikkirono, wodanita afano Magani, insa woˈmu wodaninni soqqantinosihu gede asse laino. Ninkeno guuntete xeˈne noonkereeti. Yihowa ninke laˈˈanno wote, woˈmu wodaninkenni soqqammoommosihu gede asse kiiranke ikka? Aananno birxichira tenne hajore ronseemmo.