Jaaninna Moriiziwo jaalla ikkitunkunni mito 50 diro ikkannonsa. Ikkollana jaaloomansa hunannori kalaqamino woti no. Moriiziwo tennere kulanni togo yiino: “Mitte qarru yannara, gara ikkinokkire assoommo; tini lamunku godowa baˈneemmo gede assitinonke.” Jaanino togo yiino: “Qullaawa Maxaafa rosiisinoehu Moriiziwooti. Isi ane ayyaanaamittetenni baasa kaaˈlinoe. Hakko daafira isi assinori ammane adhate qarrisinoe. Jaaloominke baˈˈate raaphinota hedummota yeemmori baie. Konnira isi giwinoehu gede asse hedummo.”

DANCHA jaalla afiˈra loworeeti; geedanno jaalooma kalaqiˈrano hawa gede afiˈnannire diˈˈikkino. Jaaloomanke hunannori kalaqamanno wote, jaaloominke baˈˈannokki gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu dancha jaalooma afiˈrino manni, jaaloomansa hunannori kalaqami yannara assinore xiinxallanke tennera kaaˈlitannonke.

JAALINKE GARA IKKINOKKIRE ASSANNO WOTE

Biˈre mootenna allaalaancho ikkinohu Daawitira dancha jaalla noosi. Isira jaalla ikkino mannire hendeemmo wote, Yoonaataani qaangeemmoha ikkara dandaanno. (1 Sam. 18:1) Ikkollana, Daawitira wole jaallano noosi; lawishshaho masaalaanchu Naataani jaalasiiti. Qullaawu Maxaafi Daawitinna Naataani jaaloontinohu mamarootiro bade dikulanno. Ikkirono, Daawiti mitto waro Naataanira hasaawinori lubbote jaalira hasaambannireeti. Daawiti Yihowara mine minate halchino. Moote Daawiti tenne Naataanira kulinohu iso lubbote jaalisi gede asse laˈˈannohuranna Yihowa ayyaana afiˈrino mancho ikkinohura ikkikki digatino.—2 Sam. 7:2, 3.

 Ikkirono, gedensaanni jaaloomansa hunara dandaannori kalaqamino. Moote Daawiti Bersaabehi ledo foorino; hakkuyi gedensaanni minaannase Ooriyo shinanni gede assino. (2 Sam. 11:2-21) Daawiti lowo diro Yihowara ammaname heeˈrinohonna taashsho wirannokkiho. Ikkollana, gedensaanni isi macca gibbanno cubbo loosino! Konne dancha moote togo assisiˈri maati? Assootisi lowo geeshsha busha ikkinota dihuwatino ikka? Isi assinore Yihowawiinni maaxa dandaannohu gede asse hedino ikka?

Tennera Naataani maa assiyya? Isi, Daawiti assinori gara ikkinokkita wolu manni kulasira sammi yee agurinoni? Daawiti Ooriyo shinanni gede assinota wolu manni afe kaino. Hatto ikkiro, Naataani konni coyi giddora eˈˈe, keeshshino jaaloomasi mayira huˈnanno? Isi, kuni coyi gara ikkinokkita kuliro heeshshosi nafa huˈnara dandaanno. Korkaatuno, Daawiti beebbaataamo Ooriyo shinanni gede assa dimararino.

Naataani Magano riqiwe coyiˈrannoho. Masaalaanchu Naataani tenne sammi yee aguriro Daawiti ledo noosi jaaloomi xuˈmannokkitanna tiiˈˈisi bushiishannosita afino. Jaalisi Daawiti Yihowa dadillisannore assino. Konni daafira, isi Yihowa ledo noosi jaalooma seekkiˈranno gede kaaˈlannosihu hasiisino. Ee, Daawitira addu jaali hasiisinosi. Naataani hattoo jaalaati. Naataani, Daawiti assinori gara ikkinokkita kulinosihu masalseeti; isi horoonsiˈrino masalo biˈreera allaalaancho ikkinohu Daawitira wodanaho coˈannote. Naataani Maganu sokka kulinoha ikkirono, hasaawisino gari Daawiti loosino cubbi lowo geeshsha busha ikkinota huwatannonna maaro eate kaˈˈanno gede assannoho.—2 Sam. 12:1-14.

Ati jaalikki horo gara ikkinokkire assiro woy shota ikkinokki cubbo loosiro maa assatto? ‘Assinori gara ikkinokkita kulummosiro jaaloominke baˈˈanno yite’ hedattoha ikkara dandaanno. Woy loosino cubbo ayyaanaamittetenni kaaˈlitannosi cimeeyyera kula, kaadoottosihu gede assite hedattoha ikkara dandaanno. Togoo coyi tuncu yiihero maa assatto?

Aleenni qummi assinihu Jaani togo yiino: “Jaaloominke albi gede ikkinokkita huwatummo. Moriiziwo anera albisi gede ikka agurino. Konnira iso shiqe hasaawisate hedummo; hatto assa kayinni shota diˈˈikkitinoe. Togo yee hedummo: ‘Isira kuleemmori isi afinokkiri mayi no? Coyiˈreemmori hanqisasira dandaanno!’ Ikkollana, isi xiinxallisinoere qaagaˈya, iso coyishiishate jawaante afiˈreemmo gede kaaˈlitinoe. Moriiziwo ani kaaˈlo hasiˈre noommo yannara baasa kaaˈlinoe. Konnira daafira, jaaloominke baˈˈara dihasiˈroommo; qoleno isira hedeemmo daafira kaaˈlammosira hasiˈrummo.”

Moriiziwono togo yiino: “Jaani noore maaxikkinni kulinoe; isi hatto assasi garaho. Doodhoommohu bushu coyi gawajjinoetera iso woy Yihowa bushiisha hasiissannoekkita afoommo. Konnira cimeeyye uyitinoe amaale adhe, galagale ayyaanaamittetenni jawaatummo.”

JAALINKE QARRAMANNO WOTE

Daawitira qarru yannara mulisinni faffinokki jaalla noosi. Insa giddo mittu Kuusiiti; Qullaawu Maxaafi isi Daawiti “jaala” ikkinota kulanno. (2 Sam. 16:16; 1 Dud. 27:33) Kuusi mootete mine loosannoha mootete jaala ikkikki digatino; isi mito wote daheessinanni looso loosannoha ikkara dandaanno.

Daawiti beetti Abeseloomi silxaane giddetenni adhate finqili yannara, lowo manni Abeseloomira haˈlino; Kuusi kayinni hatto diassino. Tennera Daawiti xooqi yannara Kuusi isiwa haˈrino. Daawiti beettisinna addaxxanno manni kaadinositera lowo geeshsha xissiisiˈrino. Kuusi kayinni heeshshosira waajja agure, gannoonni gano hunanno gede sonkoonnisi sokka wonshe ammanaminoha ikkinota leellishino. Kuusi hatto assinohu, mootete mine loosannoha ikkino daafira assa hasiissannosihura calla diˈˈikkino. Isi tenne assinohu mootete ammanaminoha ikkino daafiraati.—2 Sam. 15:13-17, 32-37; 16:15–17:16.

 Yannankerano ammanate roduuwinke mimmitonsa lubbora baxxanno; insa hatto assitannohu assa hasiissannonsahura calla diˈˈikkitino. Insa assitannorinni togo yitinohu gedeeti: “Ani ate jaalaati; tenne asseemmohu mulla woga wonshate geeshshira ikkikkinni baxeemmohe daafiraati.”

Federiko yinanni rodii tenne heeshshosinni laino. Isira Antooniyo yinannihu lubbote jaalisi qarru yannara irko ikkinosi. Federiko togo yiino: “Antooniyo songonke daanni heeˈreennanni jaalla ikkinummo. Lamunku songote soqqamaano ikkine mitteenni loosa hagiirsiissannonke. Isi, gedensaanni mulenni songote cimeessa ikkino. Isi jaalaˈya calla ikkikkinni, lawishsha asse laeemmoho.” Federiko gedensaanni gara ikkinokkire assino. Isi keeshshikkinni ayyaanaamittete kaaˈlo afiˈrinoha ikkirono, suwisaanchonna songote soqqamaancho ikkate qoossosi huˈnino. Tenne yannara Antooniyo maa assiyya?

Federikora qarru iillisi yannara jaalisi Antooniyo isi kuˈlannore macciishshinosi hattono jawaachishinosi

Federiko hakka warita qaage togo yiino: “Antooniyora dadilliˈya leellinosi. Isi ani dadilleemmokki gede kaaˈlate dandaamisire baala assino. Isi ayyaanaamitteˈya woyyeessiˈreemmo gede baasa kaaˈlinoe; qoleno tuge diagurinoe. Isi galagale ayyaanaamittete jawaante afiˈreemmonna hexxo mudheemmokki gede jawaachishinoe.” Antooniyono togo yiino: “Federikowa duucha hige aaneemmo. Isi giddosire, wole agurina dadillisinosi coye nafa anera kula waajjannokki gede assa hasiˈroommo.” Gedensaanni, Federiko galagale ayyaanaamittetenni jawaati; hakkiinnino isi albisinte gede suwisaanchonna songote soqqamaancho ikki. Antooniyo jeefote togo yiino: “Xa soqqammeemmohu addi addi songora ikkirono, jaaloominke albinni roore kaajjado ikkino.”

JAALIKKI KAADINOHEHA LAWANNOHE?

Jaalikki, ati kaaˈlo hasidhe nootto yannara badhe wodhihero maa assatto? Togoo coyi lowo geeshsha xissiisiˈnanni gede assanno. Togoo yannara jaalikkira gatona yaatto? Jaaloomaˈne biˈre gede kaajjado assiˈra dandiitinanni?

Yesuusi iimira haˈrara albaanni noo barruwa giddo iillinosire hanni hedi. Isi ammanantino soqqamaasinesi ledo lowo yanna sayisi no; qoleno mereeronsa danchu jaaloomi no. Konnira, Yesuusi insa jaallaˈya yee woshshasi garankolla. (Yoh. 15:15) Ikkollana, isi amadami hashsha mayi ikkiyya? Soqqamaasinesi iso hunte xooqqino. Pheexiroosi Yesuusa kaadannokkita coyiˈrinoha ikkirono, hakko hashshanni iso diegennoommo yee kaadino!—Mat. 26:31-33, 56, 69-75.

Yesuusi jeefote fonqolu iillisi yannara callisi sharramannota afino. Iillinosiri dadillannonna xissiisiˈranno gede nafa assannoho. Ikkollana, isi reyotenni kaihu gedensaanni rosaanosi ledo hasaawino hasaawi dadillinota, hanqinota woy koˈminota leellishannoha diˈˈikkino. Yesuusi rosaanosi isi amadami hashshi geeshsha assitinoha mitto mittonka coye wodanaho diwodhino.

Yesuusi Pheexiroosinna wole soqqamaasine baxannonsata leellishino. Isi mitto lowo geeshsha hasiisannoha rosiisate looso loossanno gede hajaje, ammanannonsata leellishino. Yesuusi soqqamaanosi jaallasi asse laˈˈa diagurino. Isi insa baxannonsa gari horo habbannokkiho. Insa hakkuyi gedensaanni Mootichansa dadillissannokki gede dandaaminsare baala assitino. Ee, insa Yesuusi harunsaanosira uyino looso danchu garinni loossino.—Soq. 1:8; Qol. 1:23.

Elveera yinanni rodoo Juliyaana yinannita lubbote jaalase koffi assitino yanna techo gede leeltannose; ise togo yitino: “Ise, ani assoommari xissiisidhanno gede assinoseta kultueta lowo geeshsha dadillumma. Assoommari hanqitanno gede assannoho. Ikkollana, ise baalunku coyinni roore anera hedannotanna akatiˈya gale hose abbannori yaachishinoseta afummati dhagge assiˈrumma. Ise, ani isera assoommaha gara ikkinokki coye heda agurte, ikkitoˈya ane umoˈya gawajjitannota hedase ayewoteno baxeemmase gede assitannoe. Umise hedonni roore ane daafira heddanno jaala uyinoehura Yihowa galaxxeemmasi.”

Danchu jaali jaaloomansa hunannori kalaqamanno wote maa assanno? Isi coye tirate shaqillunni hasaawisanno; hattono giddosita dimaaxanno. Hattoo jaali, qarru yannara jaalinsara ammanante heedhinori Naataaninna Kuusi gedeeho; qoleno Yesuusi gede maarate feeffatinoho. Ati hattoo jaalaati?