‘Konne coye borreessinoonnihu diru goofimarchira heeˈnoommorira ninkera seejjo ikkankeraati.’—1 QOR. 10:11.

FAARSO: 49, 127

1, 2. Yihudaho moote ikkinohu shoolu manni xagge xiinxalla maaho kaaˈlitannonke?

MITTU manchi shalaqe uwanna laittoro, ati hakkaanni higge saˈˈatto wote qorophattoti egennantinote. Hatteente gede, wolu manni loosino soˈrore kultanno xagge xiinxallanke ninkeno hattoo soˈro loonseemmokki gede kaaˈlitannonke. Hegere heeshsho doogora haˈneemmo woteno coyi hattooti. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni manni loosino soˈronni lowore ronseemmo.

2 Sai birxichira xaggensa ronsummoti shoole Yihudu moote, Yihowara woˈmu wodaninni soqqantino. Ikkirono, insa soˈro loossino woti no. Ninke insa loossino soˈronni maa ronseemmo? Hattoo soˈro loonseemmokki gede kaaˈlannonkeri maati? Insa xagge hiincanke, hunda borreessinoonnirinni roso afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke.—Roomu Sokka 15:4 nabbawi.

MANNU HAYYO ADDAXXA QARRU GIDDORA EESSITANNO

3-5. (a) Aasa Yihowara woˈmu wodaninni soqqaminoha ikkirono, mayi soˈro loosino? (b) Aasa, moote Baasha Yihuda qasate dayi yannara manna addaxxanno gede assinosiri maa ikkara dandaanno?

3 Hanni umo Aasa xagge hasaambo; togo assanke Maganu Qaali heeshshonke giddo danchare assate kaaˈlannonke gara huwatate  kaaˈlitannonke. Aasa, Itiyophiyu mitte miliyoone olanto adhe Yihuda qasara dayi yannara Yihowa addaxxinoha ikkirono, moote Baasha isi moohino qooxeessi mule Raama daye qiisho qiishiˈri yannara hatto diassino. (2 Dud. 16:1-3) Aasa umisi hayyo addaxxino; hattono Sooriyu Moote Benihadaadi Baasha qasanno gede afansha soyino. Aasa hedinori qiniiyya? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Baasha konne coye macciishshe Raama qiishiˈranni noo qiisho aguri.” (2 Dud. 16:5) Konni daafira, Aasa hedinori mito geeshsha qiniino!

4 Ikkollana, Yihowa Aasa assinore lainohu hiittoonniiti? Yihowa, Aasa iso addaxxa hooginotera masaalaancho Hanaani soye boroorino. (2 Duduwo 16:7-9 nabbawi.) Konnira Hanaani togo yiinosi: “Kunni kaˈa olu atewiinni dibaxxanno.” Baasha assannore agurinoha ikkirono, Aasanna mannisi Aasa moohino diro baala olamanni heeˈrino.

5 Sai birxichira laˈnummonte gede Maganu Aasa wodana lae, isi woˈmu wodanisinni soqqaminosihu gede asse kiirino. (1 Mot. 15:14) Maganu, Aasa isira soqqamate assinore naadino. Ikkirono Aasa soˈro loosasi abbitino qarra adha hasiissinosi. Aasa, Baasha hedinore assannota hoolate Yihowa addaxxa agure manna, yaano Benihadaadinna umosi addaxxanno gede assinosiri maati? Isi Magano addaxxantenni, wole gobba moote ledo namooma woy olu hayyo horoonsiˈra kaaˈlitanno yee hedino ikka? Isi bushu manni amaale adhino ikka?

6. Aasa loosino soˈronni maa ronseemmo? Xawisi.

6 Aasa xagge ninkeneeto layiˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Wolqankera aleenni ikkino coyi tuncu yaannonke wote, Yihowa addaxxineemmoti egennantinote. Ikkollana, shiimmaadda lawanno coyi barru baala tuncu yaannonke wote hatto assineemmo? Tuncu yiinonkere ninkera lawinonke garinni tirate mannu hedo harunsineemmo? Qullaawu Maxaafiha xintu seera xiinxallinenna hakko seera harunsine, Yihowa addaxxineemmota leellinsheemmo? Lawishshaho, mito wote maateˈne songotenna jajjabba gambooshshe hadhinannikki gede assate woˈnaaltannoha ikkara dandaanno. Hattoo yannara, Yihowa biddishsha aaheranna togoo coye hayyotenni amadatto gede kaaˈlahera huucciˈratto? Miteekke loosu basenni fushshine hunneennahe wole looso afiˈralla hoogitto? Loosaasine qaxadhanno manchira, lamalate giddo assiˈnanni gambooshshe ganyite haˈrattota hasaawatto? Tuncu yaannonke coyi baxiha ikkirono, Faarsaasinchu coyiˈrino amaale harunsa kaaˈlitannonke: “Doogokki Kaaliiqira eeggo uyiˈri; iso addaxxi; isino towatannohe.”—Far. 37:5.

BUSHU JAALOOMI GAWAJJANNOHU HIITTOONNIITI?

7, 8. Iyosaafiixi loosino soˈro maati? Tini gawajjitinosihu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

7 Xa hanni Aasa Beetti Iyosaafiixire hasaambo. Isira haammata dancha akatta noosi. Iyosaafiixi Magano addaxxe batinye dancha coye assino. Ikkollana, isino gara ikkinokkire assino woti no. Lawishshaho, isi beettisira aliyyehu Israeelete gashshootihu bushu Moote Akiaabi beetto haaˈrino. Qoleno, Iyosaafiixi masaalaanchu Mikaya qorophanno gede kulinosiha ikkirono, Akiaabira haˈle Sooriya qasate haˈrino. Iyosaafiixi olunniwa reye hooge gatino. Hakkiinni, Yerusaalame higino. (2 Dud. 18:1-32) Tennera masaalaanchu Iyu togo yee xaˈminosi: “Bushuulle kaaˈlanna Kaaliiqa gibbannorira haˈla danchateni?”—2 Duduwo 19:1-3 nabbawi.

8 Iyosaafiixi tennenni bangaginoha lawannohe? Isi Yihowara diinaggaawe soqqama agurinokkiha ikkirono, Akiaabi ledo jaalooma kalaqiˈreenna iillinosirinni roso afiˈrinohanna Iyu seejjo adhinoha dilawanno. Iyosaafiixi xaano gara ikkitinokki aante kalaqiˈrino. Isi Maganu diina ikkinohu Akiaabi  beetti yaano bushu Moote Akaaziyaasi ledo jaalooˈmino. Iyosaafiixi Akaaziyaasi mitteenni markabba seekkidhino; hatti markabba heddino hajara horoonsidhukkinni hiiqqaqqante baˈino.—2 Dud. 20:35-37.

9. Busha jaalooma kalaqiˈra heeshshonke woˈma gawajjitannohu hiittoonniiti?

9 Iyosaafiixi xagge xiinxallanke ninkeneeto layiˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Hiittoonni? Xaphoomunni laˈniro, Iyosaafiixi dancha mooteeti. Isi gara ikkinore assino; hattono “wolqasi uyitu geeshsha” yaano woˈmu wodanisinni Yihowara soqqamino. (2 Dud. 22:9) Ikkollana, isi busha jaalooma kalaqiˈrasi gawajjitinosi. Tini, qullaawu ayyaaninni borreessinoonnita mitte yaatto qaangeemmo gede assitannonke: “Egennaamu ledo hosannohu egennaamo ikkanno; hawanyootu jaali kayinni qarru aana uwanno.” (Law. 13:20) Togoo manni halaale afanno gede rosiisa hasiˈneemmo. Ikkollana, Iyosaafiixi Akiaabi ledo hasiisannokki jaalooma kalaqiˈrasi heeshshosi huˈnanno gede assite hoogginosi. Hatteente gede, ninkeno Yihowara soqqamannokkihu ledo jaaloommeemmoha ikkiro, qarru giddora eˈnammora dandiineemmo.

10. (a) Seenne adhate woy mine assiˈrate daafira hendeemmori Iyosaafiixi lawishshinni mayi roso afiˈneemmo? (b) Bushu manni ledo jaaloommummoro mayi qarri tuncu yaannonketa dea dihasiissannonke?

10 Iyosaafiixi xaggenni maa ronseemmo? Mittu Kiristaanchi Yihowara soqqamanno manni giddonni hasiˈroommo gedee galte diafiˈreemmo yee hede, Yihowara soqqamannokkihu ledo jaalooma kalaqiˈrara dandaanno. Woy mitte Kiristaancho Yihowara soqqamannokki fiixise, ‘yanna saˈe baˈuhekkinni mine assiˈri’ yee xixxiiwasera dandaanno. Mitu roduuwi, mitte rodoo yitinore hedannoha ikkara dandaanno; ise togo yitino: “Baxanna baxama, hattono jaalooma kalaqiˈra nooreeti.” Togoo Kiristaana kaaˈlannonsari maati? Iyosaafiixira iillinosire hiincansa kaaˈlitansara dandiitanno. Isi biddishsha afiˈrate duucha hige Yihowawa shiqino. (2 Dud. 18:4-6) Ikkirono, Iyosaafiixi Yihowa baxannokkihu Akiaabi ledo jaalooma kalaqiˈri yanna ikkinori maati? Woleteemmero, Iyosaafiixi Yihowa ille woˈmu wodaninsanni isira soqqantannore laˈˈate uulla woˈmate millissannota dea dihasiissinosi. Yannankerano, Maganu  ille “baatto baala illaallissanno”; Isi ninke jawaachishate feeffatinoho. (2 Dud. 16:9) Isi heeˈnoommo gara afanno, hattono baxannonke. Seenne adhate woy mine assiˈra hasidhiniro, Yihowa tenne hasattoˈne afannotanna kaaˈlannoˈneta ammantinanni? Isi barrunni mitto barra tenne hasattoˈne wonshannoˈneta huluullantinoonte!

Maganoho soqqamannokki manni ledo busha jaalooma kalaqidhinannikki gede qorophe (Gufo 10 lai)

WODANIˈNE NAAXXARA WODHITINOONTE

11, 12. (a) Hiziqiyaasi wodani giddo noori xawo fulinohu hiittoonniiti? (b) Hiziqiyaasi Maganu hanqinni gatanno gede assinori maati?

11 Hiziqiyaasi lawishshinni ma ronseemmo? Wodanita afanno Magani, mitte yannara Hiziqiyaasi wodani giddo noori xawo fulanno gede assino. (2 Duduwo 32:31 nabbawi.) Hiziqiyaasi buuto dhiwami yannara, Maganu isi hurannota xawisanno malaate leellishino yaano caalu badhera higanno gede assino. Gedensaanni Baabiloonete gashshaasine Hiziqiyaasiwa manna sokku; insa manna sokkinohu konni malaati daafira afa hasidhinohura ikkikki digatino. (2 Mot. 20:8-13; 2 Dud. 32:24) Hiziqiyaasi, Maganu wodanisira noore ‘fonqole afara yee facci asse agurisi’ yannara, Baabiloonete mannira “mootete mine noo jajja baala” leellishino. Hiziqiyaasi assinohu kuni gowwimmate loosi, ‘wodanisi giddo noori’ xawo fulanno gede assino.

12 Qullaawu Maxaafi Hiziqiyaasi naaxxanno gede assinosiri maatiro dikulanno. Isi naaxxinohu Asooru manna qeelinohura woy Maganu dhagge ikkanno garinni hursinosihuraati ikka? Isi naaxxinohu ‘lowo geeshsha durooˈminohuranna’ ‘mannu baalu ayirrisinosihuraati’ ikka? Hiziqiyaasi naaxxanno gede assinosi korkaati baxiha ikkirono, isi Yihowa “assinosi danchummara galata diqolino.” Tini dadillissannote! Isi, hakkuyira albaanni Yihowa woˈmu wodanisinni soqqaminota kule eeggifate huucciˈrinoha ikkirono, assinori Yihowa dadillisino. Ikkirono, ‘Hiziqiyaasi umosi shollishino’ daafira, isinna mannisi Maganu hanqinni gatino.—2 Dud. 32:25-27; Far. 138:6.

13, 14. (a) Yihowa wodaninke giddo noore ‘fonqole afara yee facci asse agurannonkehu’ mamoote ikkara dandaanno? (b) Assinoommo coyiˈra mannu naadannonke wote naaxxineemmokki gede kaaˈlannonkeri maati?

13 Hiziqiyaasi xagge nabbawanna hiinca kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Hiziqiyaasi naaxxinohu Yihowa Senaakireemi qeelanno gede kaaˈlisihunna buuto dhiwami yannara dhagge ikkanno garinni hursisihu gedensaanni ikkinota qaagi. Mitto dancha coye assineenna qinaannonke wote, Yihowa ‘wodaninke giddo noori’ xawo fulanno gede ‘fonqole afara yee facci asse agurinonkeha’ ikkakka? Lawishshaho, mittu rodii lallawo seekke qixxaawe lowo manni albaanni shiqishino yino. Lowo manni tennera baasa naadisi. Isi mannu konni garinni galatinositera naaxxannoha ikkara dandaanno.

14 Wolu manni naadannonke wote, Yesuusi coyiˈrino qaale qaaga hasiissannonke: “Hajanjoonniˈnere . . . wonshitinanni woyite, ‘Ninke tidhinoommokki soqqamaanooti; assa hasiissannonke daafiralla assinoommo’ yiiyye.” (Luq. 17:10) Hiziqiyaasi lawishshi togoo woteno kaaˈlannonke. Naaxxasi xawo fultinohu Maganu “assinosi danchummara galata” qolikki gati yannaraati. Yihowa assinonkere heeshshi gotti assine hedanke Isi giwanno akatta hooˈlate kaaˈlitannonke. Yihoware naande coyiˈra dandiineemmo. Isi Qullaawa Borronna qullaawu ayyaanisi widoonni mannasi kaaˈlanno.

DOODHITINANNI WOTE QOROPHE

15, 16. Iyosiyaasi Maganu agarooshshe hooginohunna reyinohu mayiraati?

15 Danchu Moote Iyosiyaasi assinorinni, qoropha hasiissannonkeha mayi roso afiˈneemmo? Isi qeelamannonna reyanno gede assinosiri maatiro hedi. (2 Duduwo 35:20-22 nabbawi.) Iyosiyaasi, Gibitsete Moo te Nikau lamenka giwanshiishannori nookkita kulinosiha ikkirono, isi ledo ‘gaaramara’ fulino. Qullaawu Maxaafi Nikau coyiˈrino qaali “Maganu afiinni dayinoha ikkinota kulanno.” Ikkina Iyosiyaasi Nikau ledo gaaramara fulinohu mayiraatiyya? Qullaawu Maxaafi tennera tenne teˈee diyaanno.

16 Iyosiyaasi, Nikau coyiˈrino qaali Yihowawiinni dayinoha ikkinota buuxa dandaannohu hiittoonniiti? Woleteemmero, isi ammanantino masaalaano giddonni Ermiyaasi xaˈma dandaanno. (2 Dud. 35:23, 25) Isi hatto assinota kulannori kayinni dino. Qoleno, Nikau haˈranni noohu Karkemiishi yinanni bayichooti. Isi hakkira haˈranni noohu Israeele qasara ikkikkinni, ‘diinasi qasaraati.’ Hakkiinni saeno, Nikau Yihowa suˈma woy mannasi xoninokki daafira, Iyosiyaasi isi ledo qasamanno gede assannosiri dino. Konni daafira, Iyosiyaasi Nikau qasate doogimale kaino. Tenne xaggenni maa ronseemmo? Mittu qarri tuncu yaannonke wote, Yihowa hattee hajo daafira hiittoo lao noosiro heda hasiissannonke.

17. Mittu coyi tuncu yaannonke wote, Iyosiyaasi loosino gedee soˈro loonseemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

17 Mittu qarri iillannonke wote, hakko qarra tiˈrate kaaˈlannoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera qaaganna quwa saˈnummokki harunsa hasiissannonke. Qoleno, cimeeyye amaaˈla hasiissannonke. Tenne yannara kullanninke coyi anfoommoha ikkara woy borronke giddo xiinxallinoommo coye ikkara dandaanno. Ikkirono, cimeeyye hattoo hajo ledo xaado afiˈrinoha wole Qullaawu Maxaafiha xintu seera huwanteemmo gede kaaˈlitankera dandiitanno. Lawishshaho, mitte rodoo dancha duduwo duduwa hasiissannoseta affino. (Soq. 4:20) Ikkollana, ise mitto barra soqqansho fulate heddinoha ikkirono, Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki minaannise soqqansho haˈra hossanno gede hasiˈrino. Minaannise hatto yiinohu, muli barri kawa ise ledo hose egenninokkihura lamunku mitteenni milli yaara yee ikkara dandaanno. Ise tenne yannara Qullaawu Maxaafi qummeeshshuwa lawishshaho, Maganoho hajajammanni gedenna manna rosaano assinanni gede kultanno hajajo qaaggannoha ikkara dandaanno. (Mat. 28:19, 20; Soq. 5:29) Ikkirono, Qullaawu Maxaafi ise minaannisera maahoyye yite galtanno gedenna quwa saˈannokkita ikkitanno gede kulannota dea dihasiissannose. (Efe. 5:22-24; Fil. 4:5) Minaannise soqqansho horo fultannokki gede assinosenso, mitto barra calla soqqanshote haˈra agurte ledosi hossanno gede xaˈminose? Maganu fajjo assate sharrammeemmo wote, quwa saˈˈa hooganna danchu tiiˈˈi heeˈrannonke gede assiˈra hasiissannonke.

WOˈMU WODANINNI SOQQANTINE HAGIIDHE

18. Konni birxichira ronsummoti shoole moote xagge kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

18 Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, xaggensa ronsummoti shoole moote loossinote gedee soˈro loonseemmo woti heeˈrara dandaanno. Miteekkine (1) anfummokkinni uminke hayyo addaxxineemmoha, (2) busha jaalooma kalaqiˈneemmoha, (3) naaxxineemmoha, woy (4) Maganu fajjo maatiro balanxe anfummokkinni mitto doorsha doodhineemmoha ikkara dandaanno. Ikkollana, Yihowa shaqqadoho! Isi shoolente moote giddo nooha dancha coye lainte gede, ninke giddo noohano dancha coye laˈˈanno. Qoleno, Yihowa lowo geeshsha banxeemmositanna woˈma giddonkenni isira soqqama hasiˈneemmota laˈˈanno. Isi, ninke soˈro loonseemmokki gede kaaˈlate, hunda isira soqqamino manni xagge borreessiisinonke. Konni daafira, tenne Qullaawu Maxaafi giddo borreessinoonni xagge hiincino; qoleno Yihowa tini xagge borreessantanno gede assinohura galantosi!