Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Badheessa 2017

 HEESHSHOTE XAGGE

Hayyootu Ledo Haˈraˈya Kaaˈlitinoe

Hayyootu Ledo Haˈraˈya Kaaˈlitinoe

HEEˈNOOMMOHU Ameerikaho Saawuzi Dakoota giddo Biruukingisi yinanniwaati; hatte soodo ayyare qorrite qiidde no. Tini, gobbate qiidu uwanno wogga mulenni dagganni noota leellishshannote. Ikkollana, hakko barra ane ledo shiimu manni lalu galanno mine qiidiˈne qece yinanni heeˈnoommota kulummoˈnero dhagge assidhinanniha ikkara dandaanno. Uurrine heeˈnoommohu saadate waa toonkannihu qiidado waa worroonni gandi muleeti! Hakkiira marroommohu mayiraatiro affinanni gede xaggeˈya kuleemmoˈne.

MAATEˈYA HEESHSHO

Wosiilaˈya Alfireedinna annaˈya

Ilamoommohu Badheessa 7, 1936nniiti; ani shoole oosonke giddo maaˈniidiho. Heeˈneemmohu Saawuzi Dakootara soojjaatoonni manaadu gibirinnu looso loosiˈneeti. Gibirinnu loosi maatenkera loworeeti; ikkirono maatenke gibirinnunni roorsite laˈanno coyi no. Anniˈyanna amaˈya cuuame Yihowa Farciˈraasine ikkinohu 1934nniiti. Insa umonsa iimi Anninke Yihowara sayise uyino daafira, heeshshonsa giddo balaxisiisanno coyi fajjosi assate. Anniˈya Kilaarensinna gedensaanni wosiiliˈya Alfireedi, Saawuzi Dakoota noote Kaandii yinannite shiima songora gaamote soqqamaano (xa cimeeyyete bisi qineessaancho yinanni) ikkite soqqantino.

Gambooshshe haˈranna minunni mine haˈne Qullaawu Maxaafi albillittete yanna daafira kulannota dhagge ikkitanno hexxo mannaho kula, maatenke ganyite assitannoreeti. Anniˈyanna amaˈya lawishshi, hattono insa qajeelsinonke qajeelshi lowore kaaˈlinonke. Rodooˈya Dorotinna Ani halashshaano ikkinoommohu lewu lewu diriri heeˈneeti. Ani Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine borreessamoommohu 1943nniiti; hakka waro kuni rosu mini xaalla hanafe no.

Biˈre 1952 suwisaancho ikkummo waro

Jajjabba gambooshshuwa heeshshonke giddo baasa naandeemmo. Suu Foolsi yinanniwa 1949 assinoonnihu mittu jawu gambooshshira Roduu Giraanti Suuteri lallawo shiqishino. Isi shiqishinota, “Goofimarchu Yanna Kiˈne Heddinannihunni Roore Gambissino” yitanno lallawo dihaweemmo. Isi, insaneeto Maganoho sayise uyino Kiristaani baalu Maganu Mangisteha dancha duduwo diinaggaawe duduwanno gede luphi asse coyiˈrino. Tini aneneeto Yihowara sayise oyeemmo gede kakkayissinoe. Wona yuummoˈnente gede, aanchine Biruukingisi assinoonnihu  woradu gambooshshira qorre qiidinohu lalu galanno mine cuuamummo. Shoolunku cuuammoommohu saadate waa toonkannihu siwiilu gandi giddo Bocaasa 12, 1949nniiti.

Hakkiinni suwisaancho ikke soqqamate mixo fushshiˈrummo. Gedensaanni Arfaasa 1, 1952nni 15 dirihu heeˈre suwisaancho ikkummo. Qullaawu Maxaafi, “egennaammu [‘hayyootu,’ NW] ledo hosannohu egennaamo [‘hayyicha,’ NW] ikkanno yaanno; hatteente gede, suwisaancho ikkeemmo gede irkisinoehu maatenke giddo haammatu hayyootu manni no. (Law. 13:20) Hakka waro 60 diro ikke noosihu wosiiliˈya Juliyeesi soqqanshote jaala ikkinoe. Dirinke lowo geeshsha babbaxxinoha ikkirono, lamunku soqqammanni dancha yanna sayinsoommo. Ani isiwiinni dancha roso rosoommo. Dorotino mulenni suwisaancho ikkitu.

WORADU ALIIDI LAˈˈAANO KAAˈLITINOE

Wedellichu noommo yannara, anniˈyanna amaˈya woradu aliidi laˈˈaanonna minaamuwansa minenke galanno gede ganye koyisanno. Woradu aliidi laˈˈaancho ikkinohu Jesi Kantiweelinna minaamasi Liini Kantiweeli baasa kaaˈlitinoe. Suwisaancho ikkeemmo gede insano jawaachishshinoe. Insa haja asse kaaˈlinoe kaaˈlo ayyaanaamittete mixo fushshiˈreemmo gede assitinoe. Insa qooxeessinkera noo songuwa towaatanno yannara, mito wote ledonsa soqqameemmo gede koyisannoe. Tini hagiirsiissinoe; hattono baasa jawaachishshinoe!

Gedensaanni, Beedi Milerinna galtesi Joyana songonke towaati. Hakka waro anera 18 diro ikke nooe; qoleno wottaaddara ikkanno manna doortanno komite albira shiqa hasiissinoe. Tini komite, Yesuusi harunsaanosi poletiku hajora anga wodhitannokki gede uyino hajajo ledo sumuu yaannokkire asseemmo gede hajajjue. Ani kayinni Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwa hasiˈroommo. (Yoh. 15:19) Konnira hatti wottaaddara doortanno komite ammaˈnote soqqamaanchooti yite agurtaera xaˈmiˈrummo.

Tenne komite albira shiqummo yannara, Roduu Beedi Mileri umisinni ledoˈya haˈrate kainotera lowo geeshsha hagiidhoommo. Isi kalaqamunni mannu wosiˈnannosikkihonna bashshi assannokkiho. Togooha ayyaanaamittetenni gikki yiinohanna worba mancho ledo afiˈraˈya maseemmokki gede kaaˈlitinoe! Konni garinni hatti komite 1954 hawadu goofara rahe heeˈreenna ammaˈnote soqqamaancho assite gaantue. Tini wole ayyaanaamittete mixo fushshiˈreemmo faro fantinoe.

Beeteele eummo waro gibirinnu looso loosiˈnanni kaameeliwa

 Boode yanna gedensaanni Beeteele koyinseennae, Niwu Yorkete Isteeteni Ayilaandi giddo Agarooshshu Shae Gate yinanniwa loosa hanafummo. Ani hakko sasu diri geeshsha soqqamate qoosso afiˈroommo. Hakko batinyu hayyootu manni ledo loosaˈya lowore roseemmo gede assitinoe.

BEETEELETE SOQQANSHO

WBBR yinannihu raadoonete xaawira Roduu Firaanzi ledo

Isteeteni Ayilaandi yinanniwa noo gati giddo WBBR yinannihu raadoonete xaawi no. Konne xaawa 1924 kayise 1957 geeshsha Yihowa Farciˈraasine horoonsidhino. Agarooshshu Shae Gate loossannori 15 kayise 20 geeshsha calla ikkitannote Beeteelete maate miillaati. Hakko loonseemmori giddo rooriidi wedellahonna hakkeeshshi geeshsha gikki yinoommokkireeti. Ikkollana, ledonke Eldeni Wuudiwoorzi yinannihu buuramino rodii loosanno; isi ninke diro rooranno. Isi addinta hayyicha rodooti. Isi ninkera annu gede ikkanno; tini ayyaanaamittetenni jawaante heeˈneemmo gede assitinonke. Guuntete xeˈnenni kainohunni afoo hunannori kalaqamanno wote, Roduu Wuudiwoorzi togo yaannonke: “Mootichu guuntete xeˈne noonsa manni widoonni loosanni noo loosi dhaggenniho.”

Harii Piteriseni diinaggaawe soqqamanno

Qoleno, Roduu Ferediriki W. Firaanzi ledo loosate qoosso afiˈnoommo. Isi hayyichahonna Qullaawa Borro seekke afino rodooti; tini ninkera lowore kaaˈlitinonke; isi ninke mitto mittonka kaaˈla hasiˈranno. Hakka waro sagale qixxeessannonkehu Harii Piteriseniiti; iso waannu suˈmisinni Papargiropoolosi yine woshshantenni Harii Piteriseniiti yine woshsha rakkannonke. Isino qullaawu ayyaaninni buuraminohonna diinaggaawe soqqamannoho. Roduu Piteriseni Beeteelete looso seekke loosannoha ikkirono, soqqansho fula horo dideanno. Isi aganu kiiro lowo xibbe ikkitanno metseettanke elanno. Qoleno isira lowoti Qullaawa Borro egenno noosi; konni daafira batinye xaˈmonkera dawaro qolannonke.

HAYYOOTU MEYA RODUUWIWIINNI ROSA

Agarooshshu Shae Gate loonseenna iillitanno sagale, hakkonni maashinetenni ashshanganni. Dirunni 42,600 litire ikkitanno laalonna akaakilte ashshange Beeteelete maate woˈmate shiqinshanni. Kuni loosi, Eta Huuti yinannite mitte hayyitte rodoo ledo loosate faro faninoe. Sagale ashshagate loosira lowore assitannoti iseeti. Ashshanganni woggara qooxeessaho heeˈrannohu meyaa roduuwi daye kaaˈlanno; konne looso qineessitannoti Etaati. Ashshagate loosira lowore assitannoti ise ikkiturono, ise Agarooshshu Shae Gatira aliidi laˈˈaasine ikkitino roduuwa ayirrisate dancha lawishsha ikkitinonke. Maganu  worinote umimmate silxaane ayirrisate daafira ise dancha lawishsha asse laeemmo.

Anjeelanna ani Eta Huuti ledo

Looso kaaˈlate daannohu meya roduuwi giddo mitte, Anjeela Romaano yinannite wedellitte rodooti. Isera Qullaawu Maxaafi halaale rosiissinoseti Etaati. Konni garinni, Beeteelete soqqamanni heeˈre xaa geeshsha ledose 58 diro haˈroommote wole hayyite rodoo ledo xaadummo. Anjeelanna Ani Dotteessa 1958 adhammummo; qoleno lowo diro addi addita soqqanshote qoosso afiˈnoommo. Mitteenni heeˈnummo diro baala, Anjeela Yihowara ammanante heeˈrase adhamanke kaajjado ikkitanno gede assitino. Konnira, heeshshonke giddo baxi fonqoli iillinkerono ise irko assiˈreemmo.

MISIYOONE IKKATENNA SONGUWA TOWAATATE SOQQANSHO

Isteeteni Ayilaandira nooha WBBR yinanniha raadoonete xaawa 1957 hirrita, boode yanna geeshsha Birukiliini noo Beeteelera soqqamoommo. Gedensaanni Anjeelanna Ani adhammummo; hakkiinnino Beeteeletenni fulle sasu diri geeshsha Isteeteni Ayilaandi giddo suwisaano ikkine soqqammummo. Ani boode yanna geeshsha raadoonete xaawa hidhiturira nafa loosoommo; hatte dirijjite haransine WPOW yinanni.

Anjeelanna Ani sonkinkewa haˈne soqqama dandiineemmo gede bikku heeshsho heeˈrate murciˈnoommo. Konni garinni, 1961 hanafi balla baxxitino suwisaano ikkine Nebiraasikaho Foolsi Sitii yinanniwa soqqama hananfummo. Tenne soqqansho hananfummohunni keeshshitinokki yanna giddo Mangistete Soqqansho Rosi Minira koyinsinke; hakka waro konne rosu mine Niwu Yorkete, Saawuzi Laansingi yinanniwa mitto agana rosiinsanni. Hakko ronsoommore baasa banxoommo; hakko daafira konne qajeelsha Nebiraasika hinge horoonsiˈneemmo yine hendoommo. Ikkollana, Kamboodiyaho misiyoone ikkine soqqammeemmo gede sonkinketa dhagge assiˈnummo! Hattee Wodiidi-soojjaati Iisiyira noote baxissanno gobba haranke, hakkuyi albaanni laˈne, macciishshinenna suˈniissiˈne egenninoommokkire anfeemmo gede assitinonke. Hakko danchu duduwi halaˈlanno gede assate baasa halchinoommo.

Ikkollana, hatte gobbara poletiku gari soorramino daafira Wodiidi Vetinaami haˈra gidde ikkitunke. Hakkiinni, lamu diri gedensaanni buutote xibbi amadinoehura ilamoommo gobba ranke higa hasiissunke. Konnira, jawaante afiˈrammo geeshsha fooliishshiˈra hasiissinoe; woyyimma afiˈrummo gedensaanni kayinni galagalle woˈma yanna soqqanshonke hananfummo.

Anjeela ledo 1975nni mittu televizhiinete xaawira qaalu xaˈmo xaˈminankera albaanni

Badheessa 1965 hananfe songuwa towaatate qoosso afiˈnummo. Anjeelanna Ani 33 diri geeshsha woradunna awuraajju looso, hattono jajjabba gambooshshe qineessate looso loonsoommo. Jajjabba gambooshshuwa baasa baxeemmo; hakko daafira togoo pirogiraame qineessa baxisannoe. Boodu diri geeshsha Niwu Yorki Sitii qooxeessira soqqammoommo; hakko qooxeessira roore wote gambooshshe assinannihu Yankii Istaadiyeemeraati.

BEETEELE HIGANNA TIOKIRAASETE ROSI MINNARA ROSIISA

Woˈma yanna soqqamannohu wolu roduuwinte gede, Anjeelanna Anino hagiirsiisannonna loosate shota ikkinokki looso loonsoommo. Lawishshaho, ani 1995 Soqqamaanote Qajeelshi Rosi Mine rosiiseemmo gede koyinsoonnie. Sasu diri gedensaanni Beeteelete soqqammeemmo gede woshshininke. Konni garinni, 40 diri albaanni baxxitino woˈma yan na soqqansho hanafummowa galagale higaˈya lowo geeshsha hagiirsiissinoe. Beeteele higummo kawa boode yanna geeshsha Soqqanshote Gaamora soqqamoommo; hakkuyi gedensaanni babbaxxitinote rosu minnara rosiisaancho ikke rosiisoommo. Aliidi Bisi, Beeteelete rosiinsanni rosi minna 2007 kayise Tiokiraasete Rosi Minna Gaamo yinanniti haaro gaamo qineessitanno gede assino; Ani tenne gaamora boodu diri geeshsha aliidi laˈˈaancho ikke soqqamoommo.

Muli barri kawa, tiokiraasete rosi minna babbaxxino garinni biddi assinoonni. Songote Cimeeyyera Qixxeessinoonni Rosi Mine hananfoonnihu 2008nniiti. Rosu mine fannihunni lame diro saˈanno yanna giddo Paaterseninna Birukiliini 12,000 saˈanno cimeeyye rossino. Qajeeltino rosiisaano konne rosu mine addi addi darga rosiissanno gede assinoonni. Soqqamaanote Qajeelshi Rosi Mine 2010nnunni soorrine, Seenne Adhitinokki Roduuwira Qixxaawinoha Qullaawu Maxaafi Rosi Mine yine suˈminoonni; hattono Adhamino Kiristaanira Qixxaawinoha Qullaawu Maxaafi Rosi Mine yinannihu haaru rosu mini qixxaawino.

Konne lamenka rosu mine 2015 soqqanshote diro gamba assine, Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine yine suˈminoonni. Konni rosi mine, adhitinorino, adhitinokkirino, hattono mine assiˈrinokkiri eˈˈe rosa dandaanno. Alamete qooxeessira heeˈrannohu lowo roduuwi konne rosu mine batinye sinu biirora rosiinsannita afi yannara baasa hagiidhino. Tiokiraasete rosi mini halaˈlanna laˈˈa lowo geeshsha hagiirsiissannote; rosu mine qajeelsha adhate dayinohu lowo roduuwi ledo egennamaˈya hagiidheemmo gede assitannoe.

Biˈre saadate waa toonkanni gandira cuuamammora albaanni noo yannanni kayise heeˈroommo heeshsho qaageemmo wote, halaalu doogo aana haˈreemmo gede kaaˈlinoehu hayyootu manni daafira Yihowa galaxxeemmo. Konni manni giddo mitu ane darawo ikkinokkihonna ani lophoommo budinni baxxino bude afiˈrinoho. Ikkirono, insa ayyaanaamittetenni gikki yiino mannaati. Insa assannorinna noonsa lao Yihowa lubbora baxannota leellishshanno. Yihowa dirijjite giddo ledonsa haˈra dandiinannihu lowohu hayyo afiˈrino manni no. Ani togoo manni ledo haˈroommo; tini lowo horo afiˈreemmo gede assitinoe.

Alamete qooxeessinni dagganno rosaano ledo xaada hagiirsiissannoe