Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Badheessa 2017

Ayirrisa Hasiissannoha Ayirrisse

Ayirrisa Hasiissannoha Ayirrisse

“Galatu, ayirrinyu, gaamaarrenna wolqa, hegerenni hegere geeshsha, ayirradu barcimira ofolle noohuranna, Geˈrechoho iillito.”—AJU. 5:13.

FAARSO: 10, 16

1. Mito manna ayirrinsanni gede assannori maati? Aanchine mayinnire ronseemmo?

MITTO mancho ayirrisate yaa hakko mancho baxxino garinni laˈˈate woy naadate. Ayirrinsannisi gede assannore assinoha woy silxaane noosi mancho ayirrinsanniti egennantinote. Hakko daafira ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannote: ‘Ayirrisa hasiissannonkehu ayeti? Ayirrinseemmohu mayiraati?’

2, 3. (a) Yihowara baxxino ayirrinyi hasiisannosihu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.) (b) Yohaannisi Ajuuja 5:13 giddo kulli Geˈrechi ayeti? Iso ayirrisa hasiissannohu mayiraati?

2 Yohaannisi Ajuuja 5:13 giddo kulloonninte gede, “ayirradu barcimira ofolle noohuranna Geˈrechoho” ayirrinyu hasiissannonsati egennantinote. Yohaannisi Ajuuja fooliishsho 4 giddono, Yihowa ayirrinsanni gede assannoha mitto korkaata kulloonni. Iima heedhannoti ayyaanaame kalaqo, “hegerenni hegere geeshsha” heeˈrannoha Yihowa guwisidhanno. Togo yitanno: “Mootichankenna Maganonke! Baalanka kalaqoottona, kalaqamanno gede assoottona, heeshsho oottohu ateetina, atera ayirrinyu, guweenyunna wolqa ikkitohe!”—Aju. 4:9-11.

 3 Geˈrecho yinihu, ‘alamete cubbo haaˈre hoolannoho Maganu’ Geˈrecho ikkinoho Yesuusa Kiristoosaati. (Yoh. 1:29) Qullaawu Maxaafi Yesuusi konni albaanni moote ikkino mannano xa moote ikke noo mannano roore ikkinota kulanno. Togo yaanno: “[Isi] mootoollate moote, mootoollete Mootichaati. . . . Reyannokkihu iso callaati; ayino gamba yaa dandaannokki xawaabbi giddo heeˈranno. Iso ayino illetenni dilaino; laˈˈano didandaanno.” (1 Xim. 6:14-16) Yesuusa agurranna ninke cubbunni wodankera reyinonke moote nooni? Iima heedhannoti kiirre gundannikkiti ayyaanaame kalaqo togo yite faarsitanno: ‘Gorramino Geˈrechi, wolqa, jiro, hayyo, jawaante, ayirrinye, guweenyanna galata adha maltinosiho.’ Atino hatto assa hasiissannoheha dilawannohe?—Aju. 5:12.

4. Yihowanna Yesuusa ayirrisa banxiro calla assinannire diˈˈikkino yineemmohu mayiraati?

4 Yihowanna Yesuusa ayirrisa banxiro calla assinannire diˈˈikkino. Hegere heeshsho afiˈneemmohu insa ayirrinseemmoha ikkiro callaati. Yesuusi Yohaannisi 5:22, 23 giddo coyiˈrinori hatto assa hasiissannonketa huwanteemmo gede kaaˈlannonke; isi togo yiino: “Annu aye aanano yoo diyaanno; ikkollana yoote roorre gudise Beettoho uyino. Hatto assinohu mannu baalu Anna ayirrisannonte gede, Beettono ayirrisanno gedeeti. Beetto ayirrisannokkihu Beetto soyinoha Annano diayirrisanno.”—Faarso 2:7, 11 nabbawi.

5. Manna baala jilbunni ayirrisa hasiissannohu mayiraati?

5 Mannu ooso “Maganu daninni” kalaqantino. (Kal. 1:27) Konni daafira, woˈmunni woma ikka hoogirono, insa giddo rooriidi mite Maganunnite gedee akatta leellishshanno. Mannu ooso mimmitonsa baxa, hattono mimmitinsara shaqqaddanna shooshaqoota ikka dandiitanno. Maganu mannu oosora tiia oye kalaqinonsa; hakko daafira tiiˈˈinsa mito wote soˈrannoha ikkirono bushanna dancha, ayirradonna shollado coye, hattono gara ikkinorenna gara ikkinokkire bade afate dandoo noonsa. (Rom. 2:14, 15) Lowo manni xurinokkirenna biifadore baxanno. Qoleno, xaphoomunni laˈniro wolu manni ledo salaametenni heeˈra hasiˈranno. Insa afirono afa hoogirono, mito geeshsha Yihowa ayirrinye leellishanno; konni daafira insa jilbunni ayirrisa hasiissanno.—Far. 8:5.

MANNA JILBUNNI AYIRRISA

6, 7. Yihowa Farciˈraasine manna ayirrisate daafira noonsa lao lowo mannira noonsa laonni baxxitannohu hiittoonniiti?

6 Manna ayirrinseemmo wote garunni ayirrisa, hattono quwa saˈˈa hooga hasiissannonke. Lowo manni guuntete xeˈne noonsaha ikkino daafira, manna ayirrisannohu tenne Sheexaanu moohino alame giddo rosamino garinniiti. Mannu maccaha ikkino manna garunni ayirrisa agure, kashiˈi yee magansiˈrate geeshsha iillannohu iseraati. Insa ammaˈnote woy poletiku sooreeyye, hattono ispoortete, boohaarshaho woy wolu coyinni maccaha ikkino manna jajanno. Hakko daafira, aju akkali hattoo manni coyiˈrannonna uddiˈranno gara harunsate, hattono insa gede ikkate woˈnaalanno.

7 Addu Kiristaani manna hakko garinni ayirrisannokki gede qorophanno. Guutu garinni lawishsha assine harunsineemmohu, mancho ikke heeˈrinoho Kiristoosa callaati. (1 Phe. 2:21) Manna jilba saˈne ayirrinseemmoha ikkiro, Maganu dihagiidhanno. Togo yaannoha Qullaawu Maxaafi halaale qaaga hasiissannonke: “Mannu baalu cubbo loosino; Maganu uyino ayirrinyeno hoogino.” (Rom. 3:23) Hakko daafira, manna Maganu gede assine ayirrisate geeshsha massannori dino.

8, 9. (a) Yihowa Farciˈraasine gashshaanote noonsa lao hiittoote? (b) Gashshaanote hajajama gara ikkitannokkihu mamooteeti?

8 Mitu manni ayirrinsanninsa gede assitanno silxaane afiˈrino. Mangistete sooreeyye  mannu higge ayirrisannonna seeru heeˈranno gede assitanno; hattono qansootinsara hasiisannore shiqishshanno. Tini baalanka kaaˈlitanno. Konni daafira, soqqamaasinchu Phaawuloosi Kiristaanu “aleenni noo gashshaanora” yaano silxaane afiˈrino mannira maahoyye yee galanno gede amaalino. Isi insa togo yee hajajino: “Baalunkura aate hasiisannore uuyye. Giwiru hasiisannohura giwire, . . . uuyye. Ayirrisa hasiissannoˈneha ayirrisse.”—Rom. 13:1, 7.

9 Yihowa Farciˈraasine ikkinoommo daafira silxaane afiˈrino manna ayirrinseemmota leellinsheemmo. Babbaxxitino gobbara babbaxxino budi heeˈranno daafira, silxaane noonsare ayirrisate assinanniri gobba gobbate garinni babbaxxanno. Ikkirono, gashshaanote hajajammeemmo. Ikkollana, insa ayirrinseemmohunna insara hajajammeemmohu Qullaawa Borro giddo worroonni danna saˈnummokkinniiti. Insa ayirrisate yine Maganoho hajajammeemmokki gede assannore diassineemmo woy poletiku hajora anga diwodhineemmo.—1 Pheexiroosi 2:13-17 nabbawi.

10. Hundi yannati Maganoho soqqantino soqqamaano, silxaane noonsa manna ayirrissannota leellishshinohu hiittoonniiti?

10 Hundi yannara heeˈrinohu Yihowara soqqamino manni, silxaane noonsare ayirrisate dancha lawishsha ikkannonke. Roomu Gashshooti, gashshino gobbuwa giddo heeˈranno manna kiirate hajajo fushshi yannara Maariyaaminna Yooseefi hajajamino. Hatte yannara Maariyaami bayira beettose ila rakke nooha ikkirono, insa Beeteliheme haˈrino. (Luq. 2:1-5) Gedensaanni, Phaawuloosi yekkeerrisi yannara umosi gargadhinohu silxaane noonsa manna ayirrisannota leellishanno garinniiti; isi, Moote Heeroodisi Agiriphanna Roomu gashshooti hunda noota Yihudu gobba gashshaancho Fisxoosi ayirrisannota leellishino.—Soq. 25:1-12; 26:1-3.

11, 12. (a) Ammaˈnote sooreeyye baxxino garinni ayirrinseemmokkihu mayiraati? (b) Awustiraaliyaho ilaminohu mittu rodii poletiku looso loosannoha mitto mancho ayirrisasi dancha guma abbitinohu hiittoonniiti?

11 Ikkollana, Yihowa Farciˈraasine ammaˈnote sooreeyye quwa saˈe diayirrissanno; tini sooreeyye ayirrinsansara hasidhuro nafa insa hatto diassitanno. Kaphu ammaˈno Maganu suˈma huntanno; qoleno, Qaalesi shokkishshanno. Ammaˈnote sooreeyye wole manna ayirrinseemmo deerrinni ayirrinseemmoha ikkirono, insa baxxino garinni diayirrinseemmo. Yesuusi yannasira heeˈrinoha hattoo manna, ‘lawisiisaanonna illiweelo massagaano’ yee rufinota anfoommo. (Mat. 23:23, 24) Gashshaano baxxino garinni ayirrisa kayinni soˈro diafidhino; tini ninkera kaaˈlitanno.

12 Awustiraaliyu gobbara ilaminoha Leepoolti Engilayitineeri yinanniha diinaggaawe soqqamanno rodoo, Naatsi yinanni mangiste amadde Bukeniwoolti yinannita usuranyu heeˈranno kaampe baaburunni sokkino. Higgete egennaami Dokiteri Heniriki Gilaasineerino hakko baaburi giddo no. Isi Awustiraaliyaho poletiku looso loosannoho. Ikkollana, iso Naatsi yinanni mangiste amaddino. Usuranyu heeˈranno kaampe hadhanna Roduu Leepoolti Engilayitineeri, Heniriiki Gilaasineerira ammanasi daafira ayirrinyunni kulisi; kuni manchi macca wore macciishshinosi. Layinkihu alamete oli gedensaanni, Heniriiki Gilaasineeri Awustiraaliyaho heedhanno roduuwa duucha hige kaaˈlino. Atino, Yihowa Farciˈraasine Qullaawu Maxaafi Kiristaana hajajanno garinni silxaane afiˈrino manna ayirrissannohura afidhinoha dancha guma kultannota wole xagge qaagattoha ikkara dandaanno.

AYIRRISA HASIISSANNONKEHA WOLE MANNA

13. Ayeoo ayirrisa hasiissannonke? Mayira?

13 Ammanate roduuwanke ayirrisa hasiissannonketi egennantinote. Roorenkanni,  songote giddo albisa ikkitino cimeeyye ayirrisa hasiissannonke. (1 Ximootewoosi 5:17 nabbawi.) Kore roduuwa gobbansa, rosu deerransanna qiniitensa laˈnummokki ayirrinseemmo. Qullaawu maxaafi insa Maganu “elto” asse uyinore ikkitinota kulanno; kuri roduuwi Maganu manna towaatate lowore assitanno. (Efe. 4:8) Hanni songote cimeeyyere, woradu aliidi laˈˈaanore, Sinu Biiro Komitenna Aliidi Bisi miillare hedde. Umi xibbi diro heedhino roduuwinke, mereeronsa albisa ikkite shoomantinore ayirrissino; ninkeno hatto assineemmo. Songote giddo egennantinore togoo roduuwa quwa saˈne diayirrinseemmo woy insa ledonke heedhuro, ledonke sokkaasine uurrite noohu gede assine dihendeemmo. Ikkollana, insa diinaggaabbe soqqantannohuranna umonsa heeshshi assitannore ikkitinohura ayirrinseemmonsa.—2 Qorontoosi 1:24; Yohaannisi Ajuuja 19:10 nabbawi.

14, 15. Addu Kiristaani giddo noo allaalaasinenna wole ammaˈno sooreeyye mereero noo badooshshe kuli.

14 Kuri cimeeyye umonsa heeshshi assite laˈanno allaalaasineeti. Insa umonsa heeshshi assitannore ikkitino daafira, macca manni gede assine laˈnansara dihasidhanno. Insa yannankera nootenna Yesuusi yannara heedhinote ammaˈnote sooreeyye gedeere ikkitinokkireeti; Yesuusi yannasira noota ammaˈnote sooreeyye daafira togo yiino: “Jilu mine ayirrinyu darga, xaadu mine umi barcimira ofolla baxxanno. Gudumaaleho mannu baalu keere haaˈransara . . . hasidhanno.”—Mat. 23:6, 7.

15 Addu Kiristaani songo giddo soqqantanno allaalaasine kayinni Yesuusi amaalino amaale harunsitanno; isi togo yiino: “Rosiisaanchiˈne mitto calla ikkinohuranna kiˈneno roduuwa ikkitinoonni daafira, ‘Rosiisaancho’ yine woshshinoonkeˈne. Gordoho mittu Anni callu nooˈne daafira baattote aana mittono, ‘Annanke’ yitine woshshitinoonte. Rosiisaanchiˈne [‘Massagaanchiˈne’, NW] Kiristoosa calla ikkino daafira, ‘Rosiisaancho’ [‘Massagaancho,’ NW] yine woshshinoonkeˈne. Kiˈne giddo rooriidiha ikka hasiˈrannohu, soqqamaanchoˈne ikko. Umosi gotti assannohu shollanno; umosi heeshshi assannohu kayinni ayirranno.” (Mat. 23:8-12) Alamete qooxeessira heedhanno cimeeyye umonsa heeshshi assitannore ikkituronna Yesuusi uyino amaale harunsitannoha ikkiro, ayyaanaamittete roduuwinsa insa baxanno hattono ayirrisanno.

Cimeeyye umonsa heeshshi assite soqqamansa banxanninsanna ayirrinsanninsa gede assitanno (Gufo 13-15 lai)

16. Qullaawu Maxaafi manna ayirrisate daafira aanno amaale huwatatenna harunsate sharrama hasiissannohehu mayiraati?

16 Noore coyiˈniro, manna ayirrinseemmo garanna aye ayirrisa hasiissannonkero afate  sharrama hasiissannonke. Hundi Kiristaanino hatto assa hasiissinonsa. (Soq. 10:22-26; 3 Yoh. 9, 10) Qullaawu Maxaafi manna ayirrisate daafira aanno amaale harunsa kayinni tennera baasa kaaˈlitannonke. Manna quwa saˈnikkinni ayirrisa lowo horo afidhino.

MANNA JILBUNNI AYIRRISA AFIDHINO HORO

17. Silxaane noonsare ayirrinsummoro mayi horo afiˈneemmo?

17 Silxaane noonsare ayirrisanke, ataawe ikkannonkeri nookkiha dancha duduwo duduwate qoosso afiˈneemmo gede assitara dandiitanno. Qoleno, insa sabbakate loosonke danchu garinni laˈanno gede assitanno. Mitto waro Birgiti yinanniti Jarmanete gobbara heedhanno suwisaancho, beettose maassantanna rosu minira hadhino. Rosiisaano Birgitira rosu mine Yihowa Farciˈraasine ooso nootera hagiidhitinota kultinose. Insa rosu mine Yihowa Farciˈraasine ooso heeˈransa rosu mini dancha ikkanno gede assitinota coyidhino. Birgiti togo yitinonsa: “Oosonke Maganu fushshinota amanyootu higge ayirrissanno gara rossanno; togo assitanno doogga giddo mitte rosiisaanonsa ayirrisate.” Tennera mitte rosiisaancho, “Baalanti ooso kiˈne ooso gedeere ikkitoommero, rosiisa lowo geeshsha baxissanno” yitino. Boode lamala gedensaanni hakkuri rosiisaano giddonni mitte Leeppiziigi katamira assinoonniha jawa gambooshshe daggino.

18, 19. Cimeeyye ayirrinseemmo wote dea hasiissannonkekki coyi maati?

18 Qullaawu Maxaafi giddo noo biddishshi songote cimeeyye magarinni ayirrisa hasiissannonkero huwanteemmo gede kaaˈlannonke. (Ibiraawoota 13:7, 17 nabbawi.) Insa jawaatte loossanno daafira galanteemmonsa; hattono uyitannonke amaale harunsineemmo. Togo assanke insa hagiirrunni soqqantanno gede kaaˈlitansara dandiitanno. Togo yaa kayinni, mittu gikki yiino cimeessi uddiˈrannonna seesanno gara, hattono isi lallawo shiqishanno woy hasaawanno gara harunsa hasiissannonke yaa diˈˈikkino. Hatto assa mannu gara ikkinokkire hedanno gede assitara dandiitanno. Hakku cimeessino guuntete xeˈne noosiha ikkinota dea dihasiissannonke. Ninke harunsa hasiissannonkehu Kiristoosaati.

19 Cimeeyye macca manni gede assine laˈˈa hoogankenna quwa saˈnummokki ayirrisanke kaaˈlitannonsa. Hatto assanke, insa wolu mannira aliidire ikkitinohunna assitannori ayewoteno gara ikkinohu gede assite hedde naaxxitannokki gede kaaˈlitannonsa.

20. Woloota ayirrisa kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

20 Manna quwa saˈnummokki ayirrisa uminkera calla hendeemmore ikkineemmokki gede kaaˈlitannonke. Hatto assanke wolu manni ayirrisannonke wote saˈne baˈneemmokki gede kaaˈlitannonke. Qoleno, Yihowa farciˈraasincho ikkinohano ikkinokkihano deerra saˈe ayirrissannokkite Yihowa dirijjite giddo heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Hakkiinni saeno, togo assanke hayyote; korkaatuno quwa saˈne ayirrinseemmokki manchi dadillineemmo gede assannore assiro digufiˈneemmo.

21. Manna quwa saˈnummokki ayirrisa abbitannoti baalanta roortino horo maati?

21 Manna quwa saˈnummokkinni ayirrisa Maganu hagiidhanno gede assitanno; tini afiˈneemmo horo baalantenni roortinote. Isi assinammora hasiˈrannore assa hasiissannonke; hatto assanke isira ammanamme heeˈneemmo gede assitannonke. Tini, Maganu xonannosihura dawaro qolanno gede assitanno. (Law. 27:11) Alamete aana heeˈrannohu lowo mannira manna ayirrisate daafira noonsa lao digaraho. Manna Yihowa hasiˈranno garinni ayirrisa dandiineemmo gara afanke lowo geeshsha hagiirsiissannote.