Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2017

 XAGGENKE MAAREEKKO GIDDONNI

“Aanannoha Jawa Gambooshshe Assiˈneemmohu Mamooteeti?”

“Aanannoha Jawa Gambooshshe Assiˈneemmohu Mamooteeti?”

YANNA Bocaasa 1932 ballaati. Mitte lamalara albaanni, Meksiko Sitii yinannihu mitte miliyoone saˈˈanno manni heeˈranno katamira korreentetenni loosannoha tiraafiikete caabbicho qansoonni. Xa kayinni mannu konne coye bagino. Katamaho noo gaazeexanyooti tenne lamalara ikkannore illachishshino. Insa kaameera adhite, baaburu xaawira mitto baxxino wosincho agarte no; hakku wosinchi Agarooshshu Shae Maamari pirezidaantichi Jooseefi F. Raazerfordiiti. Qooxeessaho heedhannoti Yihowa Farciˈraasineno Rodoo Raazerfordi haadhara agarte no; isi hakka daanni noohu hakko katamira assinanniha sasu barri gambooshshe beeqqateeti.

Ze Gooldeni Eeji yinanni metseete togo yitino: “Kuni gambooshshi albillitte Meksikote gobbara Halaalu halaˈlanno gede kaaˈlannoti dihuluullissannote.” Konni gambooshshira 150 meddi yaanno manni calla gamba yiino; ikkina konne gambooshshe baxxinoha assannori maati?

Hakkuyira albaanni, Meksikote gobbara halaale macciishshe adhino manni kiiro shiimate. Hatte gobbara 1919nni kayise shiimu manni gamba yee jajjabba gambooshshuwa assiˈrannoha ikkirono, diru kiiro songuwate kiiro ajjanni daggino. Meksiko Sitii yinanni katamira 1929nni sinu biiro minnita, hatte gobbara halaalu halaˈlanno yine hendoonni. Ikkollana, ataawe ikkannori kalaqamino. Daddalu looso sabbakate loosi ledo karsiisa hasiissannokkita kullita, mittu kolporterichi tennera hanqe halaale agure umisita Qullaawu Maxaafi xiinxallo gaamo xintino. Qoleno, sinu biirora aliidi laˈˈaanchi Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokkire assino; konni daafira isi bayicho wole rodoo shoommoonni. Meksikote heedhannori ammanantino roduuwira ayyaanaamittete jawaante hasiissinonsa.

Roduu Raazerfordi awuraajju gambooshshiwa lame kaajja lallawo shiqishino, hattono raadoonetenni onte lallawo shiqishino; tini lallawo ammanamino roduuwa baasa jawaachishshino. Meksikote gobbara nooti raadoonete xaawubba dancha duduwo sayisa hanaffinohu hatte yannaraati. Haarote shoommoonnihu sinu biirora aliidi laˈˈaanchi gambooshshu gedensaanni looso qineessino, hattono ammanamino roduuwi afiˈrino jawaantenninna Yihowa kaaˈlonni diinaggaawe soqqama hanafino.

Meksiko Sitii yinanni katamira 1941nni assinoonniha jawa gambooshshe

Aane noo diro, hatte gobbara lame jajjabba gambooshshe assinoonni; mitto Werakuriizi katamira, wole kayinni Meksiko Sitii yinanni katamira assinoonni. Roduuwu diinaggaabbe soqqamansanni dancha guma afidhino. Hatte gobbara 1931nni 82 halashshaano calla no. Tonnu diri gedensaanni halashshaanote kiiro lexxite tonne ero ikkitino! Meksiko Sitii yinanni katamira 1941nni assinoonnihu jawu gambooshshira 1,000 meddi yaanno manni gamba yiino.

“DOOGGATE KANDE SAˈNANNIWA HOONGOONNI”

Yihowa Farciˈraasine 1943nni badheenna albaanni borreessinoonnita egensiishshu borro suxxite 12 Meksikote katammara assinanniha “Keere Fultino Daga”  yitanno cuˈmo afiˈrino gambooshshe egensiissino. * Yihowa Farciˈraasine 1936nni kayisse tenne hayyo horoonsidhanni keeshshitino.

1944ni attammoonni metseete aaninni murre haa’noonnita Meksiko Sitii katamira assinoonnita egensiishshu salfe leellishshanno misile

La Nasiyooni yinanni metseete roduuwu Meksiko Sitii yinanni katamira albaanna badhee borreessinoonnita egensiishshu borro horoonsiˈransa kaajja hayyo ikkitinota xawissanni togo yitino: “[Gambooshshu hanafi] barra [Farciˈraasine] manna ledde koyissanno gede kulloonninsa. Layinki barra kayinni ofollinanni bayicho hoongoonni.” Roduuwu tenne hayyo horoonsidhe sabbakkinohura Kaatoolikete Cherche dibaxisidhino; konni daafira insa mannu Yihowa Farciˈraasine macciishshannokki gede assate woˈnaaltino. Ikkollana kuri worbuullu roduuwi mannu giwinsarono, dooggate egensiisa diagurtino. La Nasiyooni yinanni metseete ledde togo yitino: “Katamaho noo manni baalu insa daaˈˈatanno . . . Kuri labballinna meenti albaanna badhee borreessinoonnita egensiishshu borro suxxitino.” Misilete woroonni dooggate kande saˈnanniwa hoongoonni yaanno xawishshi no.

‘GUUQQANNOKKITANNA IIBBADO MAˈNA’

Hatte yannara, Yihowa Farciˈraasine jajjabbu gambooshshira Meksiko haˈrate lowore assitanno. Batinyu manni baaburunna injiitanno doogo nookkiwinni gaxaretenni daanno. Mitte songo “Kawira daanno baaburi dino” yite sokka borreessitino. Konni daafira mannu gambooshshunniwa massannonsa baaburiwa iillate, gaangotenni woy lekkatenni lowo barra haˈranno.

Rooriidi roduuwira anga ajjinonsa daafira, gambooshshunniwa hadhanno woxe nafa diafidhanno. Gambooshshe assinanniwa iillitanno wote, qooxeessaho noo roduuwiwa galtanno; kuri roduuwi ayyaanaamittete roduuwansa baxillunni wosinsitanno. Insa giddo mitu Gambooshshu Addaraashera galtanno. Mitte hige, 90 meddi yaanno wosini sinu biirora galino; insa hakko “20 ikkitannota maxaaffa worranni kaartoone kadhite goxxe galtino.” Mittu Diru Maxaafi kuni assinoonninsare naadanno wosini tini “simmintotenni roore guuqqannokkitenna iibbado maˈnaati” yee coyiˈrinota xawisino.

Kuri roduuwi, uminsa horo baala agurte Magano hagiirrunni magansiˈrate mitteenni gamba yaa gaabbissannokkita huwattino. Xaa yannara, Meksikote gobbara nooti Yihowa Farciˈraasine kiiro mitte miliyoone meddi yitanno; kuri roduuwi albiri gede assinoonsare naaddannoreeti. * Meksikote gobbara nooti sinu biiro 1949nni sokkino rippoortera roduuwu daafira kultannoti togo yitanno hedo no: “Roduuwaho iillinonsa fonqoli halaaleho noonsa diinagge qiiddanno gede diassino; korkaatuno jajjabba gambooshshe assini gedensaanni, lowo yanna geeshsha roduuwu hakkonni gambooshshi daafira kayisse hasaabbanno; duucha wote insa ‘Aanannoha jawa gambooshshe assiˈneemmohu maamooteeti?’ yite xaˈmitanno.” Xa yannarano roduuwaho hattoo lao noonsa.—Mereerimi Ameerikira Noote Xaggenke Maareekko Giddonni.

^ GUFO 9 Kuni gambooshshi “Yihowa Farciˈraasine Meksikote gobbara egennantanno gede assinota” 1944nnihu Diru Maxaafira xawinsoonni.

^ GUFO 14 Meksikote gobbara 2016nnihu Qaagooshshu Ayyaanira 2,262,646 manni gamba yiino.