Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2017

Cincatenni Quqquxantine Agadhitinanni?

Cincatenni Quqquxantine Agadhitinanni?

“Kiˈneno . . . cince.”—YAI. 5:8.

FAARSO: 114, 79

1, 2. (a) “Mamooti geeshsha?” yine xaˈmineemmo gede assannonkeri maa ikkara dandaanno? (b) Hunda Yihowara ammaname soqqamino manni lawishshi jawaachishannonke yineemmohu mayiraati?

‘MAMOOTI geeshsha?’ Togo yite xaˈmitinori ammanantino masaalaano Isayaasinna Imbaaqoomiiti. (Isa. 6:11; Imb. 1:2) Moote Daawitino Faarso 13 borreessi yannara, “mamooti geeshsha?” yitanno xaˈmo shoole hige xaˈmino. (Far. 13:1, 2, NW) Mootichinke Yesuusi Kiristoosino ammana nookki manni qarrisisi yannara tenne xaˈmo xaˈmino. (Mat. 17:17) Hakko daafira, ninkeno hatto yine xaˈmineemmo yanna heedhara dandiitanno.

2 Ninke “Mamooti geeshsha?” yine xaˈmineemmo gede assankera dandaannori maati? Taashsho xeˈino coyi iillankera dandaanno. Qoleno, geedhimma woy fayyimmate hoonge qarrissankera dandiitanno; woy ‘goofimarchu barrite qarrissanno yanna’ giddo heeˈra qarra ikkitinonkeha ikkara dandaanno. (2 Xim. 3:1) Woy qooxeessinkera heeˈranno manni gara ikkitinokki lao noonsare ikkansa, hexxo mudhineemmo gede assitankera dandiitanno. Ninkera qarra ikkinonke coyi ikkiha ikkirono, hundi yannara Yihowara ammaname soqqamino mannino ninke xaˈmineemmo gedee  xaˈmo xaˈminotanna tennera Yihowa boroorinonsakkita afa jawaachishshannote.

3. Fonqolu iillannonke wote mayi kaaˈlankera dandaanno?

3 Fonqolu iillannonke wote kaaˈlannonkeri maati? Rosaanchu Yaiqoobi qullaawu ayyaaninni togo yee borreessino: “Roduuwaˈya! . . . Mootichu daa [“bayicho amada,” NW] geeshsha cincatenni agadhe!” (Yai. 5:7) Ee, ninke baalunku cinca hasiissannonke. Ikkina, cincate yaa mayyaate? Cinca dandiineemmohu hiittoonniiti?

CINCATE YAA MAYYAATE?

4, 5. (a) Cincate yaa mayyaate? Cinca dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Rosaanchu Yaiqoobi cinca hasiissannonketa mitte doogo lawishshunni xawisinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

4 Qullaawu Maxaafi cinca qullaawu ayyaaninni afiˈnanni akata ikkinota kulanno; guuntete xeˈne noonsa manni Maganu kaaˈlo nookkiha woˈmunni woˈma cinca didandaanno. Cinca Maganu aanno eltooti; iso banxeemmota leellinsheemmote qara qara doogga giddo mitte cincate. Cinca manna banxeemmota leellishateno kaaˈlitannonke. Cinca hooga kuni baxilli baˈˈanno gede assitanno; cinca kayinni jawaachishshanno. (1 Qor. 13:4; Gal. 5:22) Cinca wole Maganu baxanno akatta ledono xaado afidhino. Lawishshaho, cinca qarru yannara danchare hendanni gede assannohu kaajje heeˈrate akatiwiinni bande laˈnannire diafidhino. (Qol. 1:11; Yai. 1:3, 4) Qoleno, cinca gawajjannori iillannonke yannara bado qola agurre dandiine heeˈratenna baxi qarri iillinkerono ammanamme heeˈrate ledo xaado afidhino. Qullaawu Maxaafi mitto coye agadha hasiissannonketa ammanne adha hasiissannonketa xawisanno. Yaiqoobi 5:7, 8 giddo konni garinni cinca hasiissannota xawinsooni. (Qummeeshsha nabbawi.)

5 Yihowa qaale einore wonshanno yanna cincine agadha hasiissannonketa ammana hasiissannonke. Mayira? Yaiqoobi ninke gara gibirinnu looso loosiˈranno manchi ledo heewisiisino. Gibirinnu looso loosiˈranno manchi daafure loosiˈrannoha ikkirono, arrishsho fultanno gede woy xeena gananno gede assa didandaanno, hattono wixiˈrinori rahe lophanno gede asse diafanno. Woy wixiˈrinore mixxanno yanna rakke dagganno gede assa didandaanno. Kuni manchi baatto laashshitannoha “dancha guma” afiˈrate cince agadha hasiissannosita ammane adha hasiissannosi. Hatteente gede, ninkeno Yihowa eino qaale wonshanno yanna agadhineemmo wote assine anfeemmokkihu haammatu coyi no. (Maq. 13:32, 33; Soq. 1:7) Gibirinnu looso loosiˈranno manchi gede ninkeno cinca hasiissannonke.

6. Masaalaanchu Mikiyaasi lawishshinni maa ronseemmo?

6 Ninkerano masaalaanchu Mikiyaasi yannara noo gedee coyi iillannonke. Isi heeˈrinohu bushu Moote Akaazi moohe noo yannaraati; hattee yannara addi addi bunshe batidhino. Isinni, hatte yannara noo manni “bushino coye assate addintanni busuloota” ikkinota kulloonni. (Mikiyaasi 7:1-3 nabbawi.) Mikiyaasi konne coye umisinni soorra dandaannokkita afino. Isi assa dandaannori maati? Isi togo yiino: “Ani kayinni Kaaliiqa agadheemmo. Gatisaanchoˈya Magano hexxeemmo. Isino macciishshannoe.” (Mik. 7:7) Ninkeno Mikiyaasi gede ‘Magano hexxa’ woy iso agadha hasiissannonke.

7. Yihowa eino qaale agadha hasiissannonkehu hiittoonniiti?

7 Mikiyaasite gedee ammana heedhunkero cincine agadhineemmo. Yihowa eino qaale wonshanno yanna quqquxamme agadhineemmo. Ninke gari, shinannisi barra agadhe noo usuranyi gedeeha diˈˈikkino. Kuni usuranyi konne barra agadhannohu baxe diˈˈikkino; qoleno reyosi quqquxame diagadhanno. Ninke gari kayinni horo baxxinoho! Ninke Yihowa  eino qaale wonshanno yanna quqquxamme agadhineemmohu, isi hegere heeshsho aankera eino qaale murino yannara wonshannota anfoommo daafiraati. Konni daafira, “cincatenni baalanka coye dandaate hagiirrunni” qixxaambeemmo. (Qol. 1:11, 12) Yihowa coye rahe biddi diassino yine gungummanni agarreemmoha ikkiro kayinni, isi dihagiidhanno.—Qol. 3:12.

CINCATE LAWISHSHA IKKITANNONKERE

8. Ammaname heeˈrinohu hundi labballinna meenti lawishsha hiincineemmo wote maa heda hasiissannonke?

8 Yihowa eino qale wonshanno yanna cince agadhinohu hundi labballinna meenti lawishsha qaaganke quqquxamme agadhate kaaˈlitannonke. (Rom. 15:4) Insa lawishsha hiincanke, insa mageeshshi yanna cinca hasiissinonsaronna cince agadhinohu mayiraatiro, hattono tini mayi atoote afiˈranno gede assitinonsaro qaagate kaaˈlitannonke.

Abirihaami beettisi Yisihaaqi Eesawunna Yaiqoobi yinanni ooso ila geeshsha lowo yanna agara hasiissinosi (Gufo 9, 10 lai)

9, 10. Abirihaaminna Saara Yihowa eino qaale wonsha geeshsha mageeshshi yanna agarino?

9 Hanni Abirihaaminna Saara lawishsha laˈno. Insa, ‘ammanatenninna cincatenni kaajje Maganu hedinonsa coye ragiˈranno’ manni wodooti. Qullaawa Borro “Abirihaamino cince agadhihu gedensaanni,” Yihowa iso maassiˈratenna sirchosi batisate qaale einosita kultanno. (Ibi. 6:12, 15) Abirihaami cinca hasiissinosihu mayiraati? Isi cinca hasiissinosihu, Yihowa einosi qaali woˈmate yanna hasiissanno daafiraati. Yihowa Abirihaami ledo eino gondoori woˈma hanafinohu, Niisaani 14, 1943 K.A. Hatte yannara Abirihaaminna Saara, mininsa manni ledo Efiraaxisi Laga tayise sae Hexxote Gobba eino. Abirihaami hakkuyi gedensaanni, 1918 K.A. Yisihaaqi  ilama geeshsha 25 diro agara hasiissinosi; hakkiinnino 1858 K.A. beettisi ooso Eesawunna Yaiqoobi ilanta geeshsha 60 diro agara hasiissinosi.—Ibi. 11:9.

10 Abirihaami Hexxote Gobbara mageeshshi baatto ragiˈrino? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “[Yihowa Abirihaamira] kaxxe uurranno darga nafa diuyinosi. Ikkollana hattenne gobba isiranna sirchisira iqqa asse aara xaarino. Xaarinohu Abirihaami ooso ilikkinniiti.” (Soq. 7:5) Yihowa Abirihaamira eino qaali, Abirihaami Efiraaxisi Laga tayise saihunni kayise sirchisi daga ikke hexxote gobba ragiˈra geeshsha, yaano 430 diri saˈˈa geeshsha diwoˈmino.—Ful. 12:40-42; Gal. 3:17.

11. Abirihaami Yihowa qaale eino coye quqquxame agadhinohu mayiraati? Isi cince agadhasi albillitte mayi atoote afiˈranno gede assitannosi?

11 Abirihaami cince agadhinohu Yihowa yiinore wonshannota ammananno daafiraati. (Ibiraawoota 11:8-12 nabbawi.) Abirihaami Yihowa einosi qaali gudisame woˈmanna lainokkiha ikkirono, hagiirrunni agadhino. Isi gannate ikkitino uullara reyotenni kaˈˈanno wote mageeshshi geeshsha hagiidhannoro hanni hedde. Abirihaami Qullaawu Maxaafi giddo isinna sirchisire kultannota lowo xagge borreessinoonnita afanno wote lowo geeshsha dhagge assiˈrannoti dihuluullissannote. * Qoleno, Abirihaami Yihowa Mesihichu ilamanno gede assinohu isi sirchi widoonni ikkinota mite yee macciishshanno wote mageeshshi geeshsha hagiidhannoro hanni hedde! Isi lowo yanna cince agadhasinni horo digaabbanno.

12, 13. Yooseefi cinca hasiissinohu mayiraati? Isira hiitti dancha lao noosi?

12 Abirihaami awura ikkannohu Yooseefino cince agadhino. Isira addi addihu taashsho xeˈinori iillinosi. Isira 17 diro ikkisi balla roduuwisi borojjimate hirtinosi. Gedensaanni mootichisi galte seyate hooginoe yite beebba wortinosi daafira usuru minira eessinoonnisi. (Kal. 39:11-20; Far. 105:17, 18) Kuni coyi, isi danchare assinotera atoote afiˈranno bayicho qarru iillinosiha lawara dandaanno. Ikkollana 13 diri gedensaanni coyi baalu soorrami. Isi usuru mininni fule Gibitsete gobbara silxaanetenni layinkiha ikki.—Kal. 41:14, 37-43; Soq. 7:9, 10.

13 Yooseefi taashsho xeˈino coyi iillinosihura caaccaawinoni? Woy Maganu Yihowara noosi ammana baˈanno gede assiˈrinoni? Diasiˈrino. Yooseefi cincatenni agadhanno gede kaaˈlinosiri maati? Tennera kaaˈlitinositi Yihowara noosi ammanaati. Isi Yihowa coye biddi assannota afino. Yooseefi roduuwisira coyiˈrinori tenne leellishanno: “Waajjitinoonte! Bado qolammora ani Magano diˈˈikkoommo! Kiˈne busha coye heddinierono, Maganu kayinni techo laˈnanninte gede lowo manna gatisate danchummate qolino.” (Kal. 50:19, 20) Yooseefi afiˈranno atooti Yihowa coye biddi assanno yanna agadhatenni roorannota afino.

14, 15. (a) Daawiti cincasi dhagge ikkitannohu mayiraati? (b) Daawiti cincanno gede kaaˈlinosiri maati?

14 Moote Daawitirano batinyu taashsho xeˈino coyi iillinosi. Yihowa Daawiti Israeelete moote ikkanno gede anje heeˈreenna buurinosiha ikkirono, isi gaˈresira moote ikke moohate mitu 15 diri geeshsha agara hasiissinosi. (2 Sam. 2:3, 4) Tenne yannara ammanamikki gatinohu Moote Saaooli Daawiti shaara shorra hanafino. * Konnira, Daawiti mito wote wole gobbara, mito wote kayinni  goddate maaxamanni heeˈrino. Isi Saaooli olunniwa reyihu gedensaanni nafa, Israeelete dagara moohanno gede mootimma uyinasi geeshsha, xaano mitu lamalu diri geeshsha agadha hasiissinosi.—2 Sam. 5:4, 5.

15 Daawiti cince agadhinohu mayiraati? Isi, “Mamooti geeshsha?” yee shoole hige xaˈmi fooliishshonkura cince agadhinohu mayiraatiro kulanni togo yiino: “Ani kayinni bagamannokkiha baxillekki addaxxeemmo; wodaniˈyano gatisaanchimmakkinni hagiidhanno. Assinoe danchummara, Kaaliiqira faarsiˈreemmo.” (Far. 13:5, 6) Daawiti Yihowa baxannositanna duuchanka wote ammanaminoha ikkinota afino. Isi iillannosi qarra Yihowa hoolanno gara afate quqquxame agadhino; hattono alba Yihowa kaaˈlinosi gara qaagino. Ee, Yihowa coye biddi assanno yanna agadhasi kiissannosita afino.

Yihowa umisi cincannokkiha ikkoommero ninke cince diyaannonke

16, 17. Yihowanna Yesuusi cince agadhate dancha lawishsha ikkitannonkehu hiittoonniiti?

16 Yihowa umisi cincannokkiha ikkoommero ninke cince diyaannonke. Quqquxame agarate baalunkunni roore lawishsha ikkannonkehu isooti. (2 Pheexiroosi 3:9 nabbawi.) Lawishshaho, lowo diri albaanni Sheexaanu Yihowara gashshate qoosso dinosi yee yekkeeramino; Yihowa tenne yekkeerora dawaro huluullisannokki garinni qolate cince keeshshino. Isi suˈmisi woˈmunni woˈma qullaawa ikkanno yanna cince agare no. Tini, Yihowa eino qaale wonshanno yanna cince agadhanno manni taalle nookki atoote afiˈranno gede assitanno.—Isa. 30:18.

17 Yesuusino cince agadhannoho. Isi uullate aana fonqolo baala qeele iimira haˈre 33 M.D. kakkalosi waaga Maganu albira shiqishinoha ikkirono, gashsha hanafate 1914 geeshsha cince agara hasiissinosi. (Soq. 2:33-35; Ibi. 10:12, 13) Qoleno, diinnasi isihu Kumu Diri Gashshooti jeefora gudisante baˈa geeshsha cinca hasiissannosi. (1 Qor. 15:25) Tini shiima yanna diˈˈikkitino; ikkirono cinca kiissanno.

CINCINE AGADHATE KAAˈLANNONKERI MAATI?

18, 19. Cincine agadhineemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

18 Ninke baalunku cincine agadha hasiissannonke. Tennera kaaˈlannonkeri maati? Maganu qullaawa ayyaanasi aannonke gede huuccatto assiˈra hasiissannonke. Qullaawu ayyaani gumi akatta giddo mitte cinca ikkitinota deˈinoonte. (Efe. 3:16; 6:18; 1 Tes. 5:17-19) Konnira Yihowa cincitine kaajjitine heeˈrate kaaˈlannoˈne gede iso eeggifatte.

19 Qoleno, Maganu qaale eino coye cince agadhino manna, lawishshaho Abirihaami, Yooseefinna Daawiti kaaˈlinonsare qaagge. Insa kaaˈlitinonsati Yihowara noonsa ammanaatinna iso addaxxansaati. Insa uminsare woy afiˈra hasidhanno coyi aana diˈˈillachishshino. Insa afidhino atoote hiincanke, ninkeno cincine agadhineemmo gede jawaachishshannonke.

20. Maa assate murciˈrootto?

20 Konni daafira, fonqolunna qarru iillinkero nafa, hexxotenni cincine agadhate murciˈno. Hige mito wote, ‘Yihowa, mageeshshi geeshsha?’ yineemmo woti heeˈrara dandaanno. (Isa. 6:11) Qullaawu ayyaani kaaˈlonni, baalunku Ermiyaasi yii gede murciˈne togo yineemmo: “Anera nooehu Kaaliiqa [“Yihowa,” NW] ikkinohura, iso calla hexxeemmo.”—Erq. 3:21, 24.

^ GUFO 11 Kalaqamu maxaafira 15 ikkitanno fooliishshuwa Abirihaami xagge ledo xaado afiˈrinore kultanno. Qoleno, Giriikete Afiita Qullaawa Borro borreessitinori Abirihaami suˈma 70 saˈanno basera qummi assitino.

^ GUFO 14 Saaooli moote ikke gashsha hanafihunni lame diro ikkisi yannanni kayise Yihowa mishinosiha ikkirono, isi reya geeshsha 38 diro gashshanno gede fajjinosi.—1 Sam. 13:1; Soq. 13:21.