Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2017

Haaro Mannimma Uddiˈranna Hakko Garinni Heeˈra

Haaro Mannimma Uddiˈranna Hakko Garinni Heeˈra

“Haaro mannimma uddidhe.”—QOL. 3:10.

FAARSO: 126, 28

1, 2. (a) Haaro mannimma uddiˈra dandiineemmo yineemmohu mayiraati? (b) Qolasiyaasi Sokka 3:10-14 kulloonniti haaro mannimmati mite akatta hiikkuriiti?

“HAARO mannimma.” Tenne yaatto Qullaawa Borrote Haaro Alame Tiro giddo lame hinge qummi assinoonni. (Efe. 4:24; Qol. 3:10) Haaro mannimma, “kalaqinohu garinni” yaano Maganu fajjo garinni heeˈnanni gede kaaˈlitanno akattaati. Tenne haaro mannimma uddiˈra, assa dandiinannireeti. Togo yineemmohu mayiraati? Yihowa mannu ooso umisi daninni kalaqinohuraati; hakko daafira, baalunku dhagge ikkitannoti isi akatta heedhannonke gede assiˈra dandiineemmo.—Kal. 1:26, 27; Efe. 5:1.

2 Umi anninkenna amankewiinni cubbo ragiˈnoommo daafira, mito wote giddonke busha yorto kalaqantara dandiitanno. Qoleno, heeˈnoommo alame gara ikkinokkire assineemmo gede xixxiibbankera dandiitanno. Ikkirono, Yihowa kaaˈlonni iso hagiirsiisa dandiineemmo. Tenne assate noonke hasatto lexxitanno gede assiˈrate, soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni borreessinote haaro mannimma akattare ronseemmo. (Qolasiyaasi Sokka 3:10-14 nabbawi.) Hakkiinni, tenne akatta soqqammeemmo wote leellisha dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo.

 ‘KIˈNE BAALUNKU MITTOHO’

 

3 Phaawuloosi haaro mannimma uddiˈra hasiissannonketa kulihu gedensaanni, haaro mannimma akatta giddo mittu yaano mallaada hoogate akatire coyiˈrino. Togo yiino: “Giriikichunna Ayihudichu, barciminohunna barciminokkihu, allaggichunna fiixu, borojjichunna biilu dino.” Songote giddo sirchunna gaˈretenni, woy dagoominsanni kainohunni babbadooshshu heeˈra hasiisannokkihu mayiraati? Korkaatuno Kiristoosi halaalunni harunsitannori baalu ‘mittoho.’—Qol. 3:11; Gal. 3:28.

4. (a) Yihowa soqqamaano mimmitinsara ma assa hasiissannonsa? (b) Kiristaanu mittimmatenni heeˈrannokki gede assannohu hiittoo coyi heeˈrara dandaanno?

4 Haaro mannimma uddiˈrino manni ayyaanaamittete roduuwansanna wole manna ayirrisanno; sirchinsa ikkiha ikkirono, hattono dureeyye woy buxane ikkiturono insa ayirrisanno. (Rom. 2:11) Ikkollana, mite gobbara togo assa qarra ikkitanno gede assanno coyi kalaqamanno. Lawishshaho, biˈree waro Wodiidi Afirikira babbaxxino dana afiˈrino manni babbaxxino qooxeessiˈra heeˈranno gede kultanno higge fushshinoonni; konninni kainohunni Yihowa Farciˈraasineno wolu mannino xaa geeshsha hakko qooxeessiˈra heeˈranno. Aliidi Bisi, hakko heeˈranno roduuwi mimmitinsawa aanannonna ‘wodana halaˈlanno’ gede kaaˈlate, Birra 2013nni mitte baxxitino qixxaawo qixxeessino. (2 Qor. 6:13) Tini qixxaawo maati?

5, 6. (a) Maganu manni mereero noo mittimma kaajjitanno gede assate mitte gobbara hiittoo qixxaawo assinoonni? (Hanafote noo misile lai.) (b) Tini qixxaawo mayi guma abbitino?

5 Addi addi afoo coyidhannoti babbaxxino sircho afidhino halashshaano nooti lame songo, saˈe saˈe Qidaamenna Sambata mitteenni yanna sayissanno gede assinoonni. Lamente songo giddo noo roduuwi mitteenni soqqamanno; gambooshsheho mitteenni gamba yaanno, hattono kuˈu koˈii minira koyisamanno. Lowo xibbe ikkitanno songuwa tenne qixxaawonni horo afidhino; Yihowa Farciˈraasinenna wolu haammatu manni tenne qixxaawo naaddinota kulate sinu biirora sokka borreessitino. Lawishshaho, mittu ammaˈnote sooreessi togo yee borreessino: “Ani Yihowa Farciˈraasincho diˈˈikkoommo; ikkirono sabbakkinannihu qinaawino garinni ikkinotanna babbaxxino sirchinni gamba yitinoonnire ikkitinirono mittimma nooˈne.” Roduuwu tenne qixxaawo daafira mayinoyya?

6 Qoosa Afoo coyidhannoti Nooma, Ingilizete Afoo coyidhanno songora soqqamannoha faranje roduuwa, shattaru minisera koyisate hobbi ruxxi yitanni keeshshitinota coyidhino. Ikkollana, Nooma kuri roduuwi ledo mitteenni soqqantuhunna mininsara koyisantuhu gedensaanni “Insano ninke gedee mannaatilla!” yitino. Gedensaanni, Nooma soqqantannoti Qoosa Afoo coyidhanno songo Ingilizete Afoo coyidhanno songo koyissanno bado iillituta, ise sagale qixxeessite roduuwa koyissu. Ise koyissino manni giddo mittu faranjete sirchi wido ikkinoho songote cimeessaati. Nooma togo yitino: “Roduu harancho laastikete saaxine aana ofollita dhagge assiˈrumma.” Tini qixxaawo lowo roduuwi haaro jaalla kalaqidhannonna babbaxxino sircho afiˈrino mannira wodanansa halashshite fantanno gede assitanni no.

‘SHOOSHANQENNA SHAQQILLE’

7. Ayewoteno shooshaqoota ikka hasiissannohu mayiraati?

7 Sheexaanu mooohino alame noo geeshsha, baalunkura qarru iillannonke. Looso hoongammora, xiwammammora, dartu iillankera, kalaqamu dano iillitankera, jajjinke baˈˈara woy wolu qarri iillankera dandaanno. Qarru woy mitiimma amaddannonke wote mimmittonke irkisate, shooshaqoota ikka hasiissannonke. Wolootaho shooshaqoota ikkineemmoha ikkiro, shaqqille leellishate  woy danchare assate kaˈneemmo. (Efe. 4:32) Kuri haaro mannimma akatta Maganu faale harunsine manna sheshifachishate kaaˈlitannonke.—2 Qor. 1:3, 4.

8. Songote noorira baalaho shooshaqootanna shaqqadda ikka dancha guma abbitara dandiitannohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

8 Wole gobbanni dayino woy mannu ajishe laˈˈanno mannira shooshaqoota ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? Togoo manniwa shiqanna insa songote giddo hasiissannore ikkitinota affanno gede assa hasiissannonke. (1 Qor. 12:22, 25) Hanni Filippiinsi gobbanni Jaappaane haˈre heeˈra hanafinohu Danikaarli lawishsha laˈno. Isi wole gobbanni dayinoha ikkino daafira, loosu bayicho mallaandannisi. Isi mitto barra Yihowa Farciˈraasine gambooshshe dayi. Danikaarli togo yiino: “Gambooshshunniwa noori giddo rooru Jaappaanete mannaati; ikkollana insa baalunku alba egenninoehu gede anga fane haaˈrinoe.” Roduuwu shaqqille leellishansa, Danikaarli ayyaanaamittetenni lophanno gede kaaˈlitinosi. Isi cuuame xa songote cimeessa ikke soqqamanni no. Ledosi soqqantanno cimeeyye Danikaarli, minaamasi Jeniferiranna songote atoote ikkinohu gede assite laˈanno. Cimeeyye isinna minaamasi daafira togo yitino: “Bikku heeshsho heeˈne Maganu Mangiste balaxisiisate daafira insa dancha lawishsha ikkannoreeti.”—Luq. 12:31.

9, 10. Shooshaqoota ikka soqqanshotenni dancha guma afiˈnanni gede assitannota leellishshanno lawishshuwa kuli.

9 Maganu Mangiste sokka mannaho kulleemmo wote, “duuchunku mannira dancha coye assate” faro afiˈneemmo. (Gal. 6:10) Batinye Yihowa Farciˈraasine, wole gobbanni darame dayino manna kaaˈlate insa coyidhanno afoo rossino. (1 Qor. 9:23) Tini lowo atoote afidhanno gede assitinonsa. Lawishshaho Awustiraaliyaho heedhannoti Tiifeni yinanni suwisaancho Biriizibeni katamira noota Siwahiili Afoo coyidhanno songora soqqama hasidhinohura konne afoo rossino. Tiifeni Siwahiili Afoo rosa shota ikka hoogguserono, togo assase lowo atoote afidhanno gede kaaˈlitinose. Ise togo yitino: “Soqqanshoˈnenni hagiirraamma ikka hasidhinoro wole afoo rosse. Wole afoo rosa heedhinoonni katamira heedhine wole gobba haˈrate gedeeti. Alamete doyichoha roduuwu maamaranna dhagge ikkitannota mereeronke noo mittimma laˈˈa dandiitinanni.”

Darame dayino manna kaaˈlineemmo gede kakkayisannonkeri maati? (Gufo 10 lai)

10 Jaappaanete heedhannoti mitte maateno hatto assitino. Meya beettonsa Saakiko togo yitino: “Soqqansho fulleemmo wote, 1990 balla Biraaziletenni darame dayino manna duucha hinge xaandeemmo. Insa Porchugaalete Afiinni qixxeessinoonnihu Qullaawu Maxaafinsanni Yohaannisi Ajuuja 21:3, 4 nna Faarso 37:10, 11, 29 nabbambeemmonsa wote, macca wore macciishshanno; mitu isinni wiˈlanno.” Tini maate hakkiinni sainore assitino. Saakiko togo yitino: “Kuni manni ayyaanaamittete  coyira lowo hasatto noonsata laˈnummoti, maatenke gudisiˈne Porchugaalete Afoo rosate kaˈnummo.” Tini maate Porchugaalete Afoo coyidhanno songo kalaqantanno gede lowore kaaˈlitino. Tini maate, saˈute haammata dirra giddo darame dayinohu lowo manni Yihowa soqqamaano ikkanno gede kaaˈlitino. Saakiko ledde togo yitino: “Porchugaalete Afoo rosa shota diˈˈikkitino; ikkirono, afiˈnoommo atooti hakko afoo rosate assinoommore lowo geeshsha rooranno. Yihowa lowo geeshsha galaxxineemmosi.”—Soqqamaasinete Looso 10:34, 35 nabbawi.

UMOˈNE HEESHSHI ASSE

11, 12. (a) Haaro mannimma uddiˈrate daafira, gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈra hasiissannonkehu mayiraati? (b) Umonke heeshshi assineemmore ikkine heeˈrate kaaˈlannonkeri maati?

11 Haaro mannimma uddiˈneemmohu Yihowara ayirrinye abbateeti ikkinnina mannu jajankera diˈˈikkino. Mitte yannara guutu ayyaanu kalaqami cubbo loosinohu giddosi naaxxa mudhanno gede assinohura ikkinota anfoommo. (Hiziqeeli 28:17 ledo heewisiisi.) Guuntete xeˈne noonkeri ninke isinni naaxxineemmokki gede sharrama shota ikkitannonkekkiti egennantinote! Ikkirono, umonke heeshshi assa dandiineemmo. Togo assate kaaˈlannonkeri maati?

12 Umonke heeshshi assineemmore ikkine heeˈrate, Maganu Qaale barru baala nabbambeemmonna nabbamboommore hiincineemmo yanna gaaˈma hasiissannonke. (Mar. 17:18-20) Roorenkanni Yesuusi rosiisino rosonna isi umosi heeshshi asse wolootaho soqqamino gara hiinca dandiineemmo. (Mat. 20:28) Yesuusi umosi heeshshi assannoha ikkinohura soqqamaasinesi lekka nafa hayishshino. (Yoh. 13:12-17) Ninke manna shiima geeshsha nafa roorroommohu gede assine hendeemmoha ikkiro, Maganunnihu qullaawu ayyaani togoota gara ikkitinokki lao qeelleemmo gede kaaˈlannonke.—Gal. 6:3, 4; Fil. 2:3.

13. Umonsa heeshshi assanno manni mayi atoote afiˈranno?

13 Lawishsha 22:4 nabbawi. Magano magansidhannori baalu umonsa heeshshi assitannore ikka hasiissannonsa; qoleno umo heeshshi assa lowo atoote afiˈnanni gede assitanno. Umo heeshshi assa songote giddo salaamenna mittimma heedhanno gede assitanno. Hakkiinni saeno, umo heeshshi assa Maganu elto afiˈnanni gede assitanno. Soqqamaasinchu Pheexiroosi togo yiino: “Baalunku joongille uddanote gede uddidhine mimmitoho soqqamme. ‘Maganu booˈnaleeyye giwanno; jooguulleho kayinni elto aanno’”—1 Phe. 5:5.

JOONGILLENNA CINCA UDDIDHE

14. Joongillenna cinca leellishate baalunkunni roore dancha lawishsha ikkannonkehu ayeti?

14 Yannankera lowo manni jooganna cincaaleessa manna wolqiweelu gede asse laˈˈanno. Ikkollana, togoo hedo digaraho. Kuri dancha akatta heedhanno gede assinohu, kalqete alame giddo baalunkunni roortino wolqa noosiho. Joongillenna cinca leellishate baalunkunni roore lawishsha ikkannonkehu Yihowaati. (2 Phe. 3:9) Isi Abirihaaminna Looxi huluullinonsa coye kayisse xaˈmitu yannara dawaro qolinonsa gari tenne leellishannoho. (Kal. 18:22-33; 19:18-21) Hakkiinni saeno, coyidhinore duucha higge soorritanni waaddinosita Israeelete gaˈre Yihowa 1,500 saˈˈanno diro cince kaaˈlino.—Hiz. 33:11.

15. Yesuusi jooga ikkatenna cincate daafira dancha lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

15 Yesuusi “joogaho.” (Mat. 11:29) Isi harunsaanosi loossanno soˈro dandee sae cinca ikkinota leellishino. Isi uullate aana soqqami yannara giwannosihu ammaˈno afiˈrino manni coyiˈrannoha gara ikkinokki coye dandee heeˈrino. Yesuusi beebbatenni shinisi yanna geeshsha jooganna cincannoha ikkinota leellishino. Isi qarru haqqi aana lowo geeshsha qarramme noo yannara nafa, “diaffe assitanni noona saonsa aguri” yee Yihowa huucciˈrino.  (Luq. 23:34) Ee, Yesuusi buutote qarrinna shetto iillitanni noosi yannara nafa jooganna cincannoha ikkinota leellishe dancha lawishsha ikkinonke.—1 Pheexiroosi 2:21-23 nabbawi.

16. Joongillenna cinca leellisha dandiineemmo doogga giddo mitte hiittenneeti?

16 Joongillenna cinca leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Phaawuloosi ayyaanaamittete roduuwisira borreessino sokkara joongillenna cinca leellisha dandiinanni doogga giddo mitte kulino; togo yiino: “Mimmitiˈnera shaqqaddanna shooshaqoota ikke; Maganu Kiristoosinni cubboˈne agurinoˈnente gede, kiˈneno mimmitiˈne sao agurre.” (Efe. 4:32) Tenne hajajo wonshate jooganna cinca ikka hasiissanno. Gatona yineemmore ikkanke songote giddo mittimma heedhanno gede assitanno.

17. Joongillenna cinca leellisha hasiissannonkehu mayiraati?

17 Baalunku Kiristaani jooguullenna cinca ikka hasiissannonsa; kuni banxiro calla assinannire diˈˈikkino. Gato afiˈrate jooguullenna cinca ikka hasiissannonke. (Mat. 5:5; Yai. 1:21) Baalunku coyinni roore, tenne akatta lossiˈranke Yihowara ayirrinye abbitanno, hattono mannu Qullaawu Maxaafi amaale harunsanno gede kaaˈlate faro fantannonke.—Gal. 6:1; 2 Xim. 2:24, 25.

“BAXILLE UDDIDHE”

18. Baxillunna mallaada hoogate mereero mayi xaadooshshi no?

18 Aleenni ronsummo akatta baala baxillu ledo xaado afidhinote. Lawishshaho, rosaanchu Yaiqoobi hatte yannara noo roduuwi dureeyyetenna buxanete mereero babbadooshshe kalaqqanno daafira insa amaalino. Togo assa “Manna umikki gede assite baxi!” yitannota lowo geeshsha hasiissanno higge wonshinikki gatate. Yaiqoobi aanche togo yiino: “Mannu mereero badooshshe kalaqqiniro kayinni cubbo loossinanni.” (Yai. 2:8, 9) Togo assantenni baxillu manna rosino rosi deerra, sirchonsa woy heedhanno heeshsho laˈne mallaandeemmokki gede kaaˈlannonke. Mallaandeemmokkire ikkate sharrammeemmo wote goowi alita dongeemmo yaa diˈˈikkino. Addinta mallaandeemmokkire ikkinoommota leellisha hasiissannonke.

19. Baxille uddiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

19 Baxillu ‘cincahonna shaqqadoho,’ hattono “baxillu dibooˈnanno.” (1 Qor. 13:4) Maganu Mangiste sokka mannaho kulate cinca, shaqqillunna umo heeshshi assa hasiissanno. (Mat. 28:19) Tini akatta songote giddo noo roduuwi baalu ledo salaametenni heeˈneemmo gedeno kaaˈlitannonke. Konni garinni baxille leellisha mayi atoote afiˈnanni gede assitanno? Songuwa mittimma afidhannonna Yihowara ayirrinye abbitannota ikkitanno gede assitanno; qoleno haaru manni Yihowa minira daanno gede assitanno. Qullaawu Maxaafi haaro mannimma daafira xawisanni togo yaanno: “Kuri duuchunkunni aleenni . . . woˈma mittimma aannoha baxille uddidhe.”—Qol. 3:14.

‘HAAROOˈMA’ AGURTINOONTE

20. (a) Ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma hasiissannonke? (b) Quqquxamme agadhineemmo yanna hiitteeti?

20 Mitti mittinke ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Busha assoote qeelatenna galagale asseemmokki gede qorophate maa woyyeessiˈra hasiissannoe?’ Maganu Mangiste ragiˈneemmokki gede guficho ikkannonke assoote baala qeelate sharrama, hattono Yihowa kaaˈlannonke gede laalaante huucciˈra hasiissannonke. (Gal. 5:19-21) Qoleno, ‘Surreˈya haarooˈmitanni no?’ yine ninkeneeto xaˈma hasiissannonke. (Efe. 4:23, 24) Haaro mannimma woˈmunni woˈma uddiˈneemmo yanna dagga geeshsha, baalunku tenne mannimma uddiˈnoommo gedeenni heeˈrate woy dancha akatta baˈunkekkinni heeˈrate sharrama hasiissannonke. Ledonke heeˈranno manni baalu haaro mannimma woˈmunni woˈma uddiˈranno yanna dagganno wote, heeshsho mageeshshi geeshsha hagiirsiissannota ikkitannoro hanni hedde!