Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2017

 HEESHSHOTE XAGGE

Fonqolo Cince Saˈˈa Atoote Afiˈnanni Gede Assitanno

Fonqolo Cince Saˈˈa Atoote Afiˈnanni Gede Assitanno

MITTE hige mittu polisichi hanqe togo yiie: “Ati godowa kaajjado annaati. Godowii noo minaamakkinna danqa qaaqqokki facci assite agurootto. Insa ayi towaattanno? Konne assattore agurte qaekki higi!” Tennera ani togo yuummo: “Ani maateˈya facci asse diaguroommo. Usurtinoonnieri kiˈneeti. Maa huneenna usurtinoonnie?” Hakkiinni polisichu hanqe, “Yihowa Farciˈraasincho ikka jaddo baala roore jaddooti” yii.

Kuni ikkinohu, 1959nni Ruusiyaho Irkutisiki katamira noohu usuru mine heeˈreennaati. Aninna minaamaˈya Maariya, ‘dancha coye assate’ qixxaamboommohu mayiraatironna ammanamme heeˈranke mayi atoote afiˈneemmo gede kaaˈlitinonkero kuleemmoˈne.—1 Phe. 3:13, 14.

Ilamoommohu 1933nni Yukireenete Zeletiniki yinanni qachiraati. Yihowa Farciˈraasine ikkinori laˈlamaˈyanna minaannise, 1937nni Faransayetenni ninke laˈˈate dayino; insa Gashshootenna Gato (Ingilizete Afoo) yitannota Agarooshshu Shae Maamari qixxeessino maxaaffa uyinonke. Anniˈya tenne maxaaffa nabbawita Maganoho noosi ammana lexxitu. Kayinni mittu dadillisanno coyi ikki; annaˈya 1939nni buutote dhibbi amadisi; isi reyara albaanni amaˈyara togo yee xaamino: “Kuni halaaleho. Konne halaale oosote rosiisi.”

SAYIBEERIYAHO HAARO SOQQANSHOTE FARO FAˈNANTUNKE

Dotteessa 1951nni, Yihowa Farciˈraasine galchimi Sooviyeti Yuneenenni Sayibeeriya massa hananfoonni. Ane, amaˈyanna maaˈne rodooˈya Giriigoori, Galchimi Yukireenenni Sayibeeriya massinoonninke. Baaburunni 6,000 saˈanno km haˈnummohu gedensaanni, Sayibeeriyaho Tuluni yinanni katama iillinummo. Lame lamala gedensaanni bayira rodooˈya Bogidani, qooxeessaho noohu Angarisiki yinanni katamira noo kaampe massinisi. Isi hakko wolqate looso loosanno gede 25 diro yoo yinisi.

Amaˈya, Giriigoorinna ani Tuluni giddo heeˈneemmo qooxeessiˈra sabbankeemmo; tenne assineemmohu kayinni qorophineeti. Lawishshaho manna “Konni qooxeessiˈra lalo hirannohu no?” yine xaˈmineemmo. Hakkiinni lalo hiranno manchinni xaandummoro, lalu dhagge ikkanno garinni kalaqaminota kulleemmosi. Hakkiinni, konne hasaawa soorrine Kalaqaanchunnire hasaambeemmo. Hatte yannara mittu gaazeexi, ‘Yihowa Farciˈraasine lalo hidhitannoha labbe xaˈmitanno; kayinni insa hasidhannohu geˈreewoho’ yiino! Qoleno, geˈreewu gedee akati noonsa manninni xaandoommo! Konni albaanni sabbanke egenninoonnikki qooxeessiˈra heeˈrannohu shaqqadunna wosina adhanno mannira Qullaawa Maxaafa xiinxallisa baasa hagiirsiissinonke. Xa Tuluni katamira 100 saˈanno halashshaano noo songo no.

MAARIYAARA AMMANASE FONQOLANNORI IILLISE

Minaamaˈya Maariya halaale macciishshitinohu Layinkihu Alamete Oli yannara Yukireenete  heedheeti. Ise 18 diriti heedheenna mittu polisichi yortote illenni laˈˈa hanafi; isi ledosi foortanno gede huuccanni waadiserono ise effidhe gibbu. Mitto barra ise minisera dagganno wote, isi daallasisera goxe no. Maariya iso laˈuti xooqqe baˈu. Polisichu tennera hanqe, ise Yihowa Farciˈraasincho ikkitinotera usursiisannoseta kulanni waajjishiisha hanafi; yiinonte gede 1952nni Maariyaara tonne diro usurantanno gede yoo yinise. Isera, Maganoho ammanaminohura usurroonnisihu Yooseefira iillinosi gedee fonqoli iillinose. (Kal. 39:12, 20) Maariya yoote mininni usuru minira makeenunni haaˈre haˈri manchi togo yiinose: “Waajjitooti. Lowo manni usuru minira eannoha ikkirono hakkiinni fulannohu roore jawaata ikkeeti.” Tini ise jawaachishshinose.

Maariya 1952nni kayise 1956 geeshsha Ruusiyaho Goorki (xa Nizihiini Novigeredi) yinanni katami mule noote wolqate looso loonsanni kaampera keeshshitino. Ise gobba lowo geeshsha qiidde noo wote nafa haqqe kartanno gede assinannise. Kuni loosi fayyimmase lowonta gawajjino; ikkollana 1956nni fulte Tuluni daggu.

MINAAMAˈYANNA OOSOˈYAWIINNI XEERTIˈRE HEEˈRUMMO

Tuluni heeˈreenna mittu rodii, rodoo dagganni noota kulieta, ise haaˈratenna borsuwase duha kaaˈlate biskilliitetenni otobise uurritannowa haˈrummo. Ani Maariyaanni xaadanni heeˈrenni ise baxummo. Ise baxxannoe gede assa shota diˈˈikkitinoe; ikkirono jeefote maahoyye yitue. Hakkiinni 1957nni adhammummo. Mittu diri gedensaanni qaaqqonke Iriini ilantu. Ikkollana ise ledo hagiidhanni heeˈroommohu shiima yanna callaati. Qullaawu Maxaafi borro attamanna anfeennae 1959nni usuramummo. Hakkiinnino usuru mine lee agana callichoˈya usurrie. Hatte yannara wodaniˈya shabbaramannokki gede, ganye huucciˈreemmo, faarso faarseemmo; qoleno usuru mininni fuleemmo wote sabbakeemmo gara hedeemmo.

Biˈre 1962nni wolqate looso loonsanni kaampera heeˈre

Mitte hinge usuru mine qorranni heeˈneennae qorannoehu, togo yee hanqe coyiˈrie: “Muli barra kiˈne baalanka yemahu gede uullate caliishshineemmoˈne.” Tennera ani togo yuummo: “Yesuusi Maganu Mangisteha dancha duduwo gobba baalate sabbankanni yiino; tenne hoola dandaannohu dino.” Hakkiinni qorannoehu hanafote kulummoˈnere coyiˈre hayyotenni ammanaˈya kaadeemmo gede assate woˈnaali. Ani waajjishiinshoonnietera waajjanna dogama giwoommotera, lamala diro usurameemmo gede yoo yineennae, Saranisiki katami mule noote wolqate looso loonsanni kaampera usuramummo. Hatte kaampe haaˈne haˈnanni heeˈneennae, layinki qaaqqonke Olga ilantinota kullie. Minaamaˈyanna qaaqquulliˈyawiinni xeertiˈre noommoha ikkirono, Maariyaanna ani Yihowara ammanamme heeˈnoommota afaˈya sheshifateemmo gede assitinoe.

Maariyanna oosonke Iriinanna Olga ledo 1965nni

Tuluninni haˈre higate 12 barra baaburunni haˈra hasiissannoha ikkirono, Maariya ane laˈˈate dirunni mitte higge dagganno. Dirunni dagganno wote botte caamma abbitannoe. Ise bottete giddo muli barrita Agarooshshu Shae borro maaxxe abbitannoe. Mitte hige Maariya ane laˈˈate qaaqquulleˈya haadhe daggino yanna horo dihaweemmo. Insa laummonna ledonsa yanna sayisummo wote, mageeshshi geeshsha hagiidhoommoro heda dandiitinanni!

HAARO QOOXEESSANNA HAARO FONQOLO

Hattee wolqate looso loonsanni kaampenni 1966nni fulummo; hakkiinni shoolunku, Kolishshu Baari mule noohu Armaviiri katama haˈnummo. Hakko heeˈneenna labbaa oosonke Yaresilavinna Paaveli ilantu.

Hakkira marre keeshshinummokkinni, polise ayyaanaamittete borro hassanni minenke qonqolcha hanaffu.  Insa borro hassinokkiwi dino; wole agurina laloho sagale worranniwa nafa hassino. Mitte higge, borro hassannori iibbillunni hunkiite cawabbi yitanni, hattono uduunninsa bukote baˈˈanna hasa hanaffu. Borro hassannori togo ikkitanni noohu hajanjoonninsa daafira calla ikkinohura Maariya insa marartu. Konnira, ise insara cimmaaqe, buko fiidhanno burushe, waa worte fooxu ledo uyitunsa. Sooreessinsa dayita, insa assinoonninsare isira kultu. Insa hadhanna sooreessinsa muushshi yee anga milli milli asse keerunni yiino. Ninke ‘busha coye danchu coyinni qeela’ dancha guma abbitannota laˈnoommo daafira hagiidhinoommo.—Rom. 12:21.

Minenke borro hansanni qarrinsoonninkeha ikkirono, Armaviiri katamira sabbaka diagurroommo. Qoleno, qooxeessaho noohu Kurgaaninsiki katamira noota shiima halashshaano afidhino gaamo kaaˈlinoommo. Xaa yannara Armaviiri katamira lee songo, Kurgaaninsiki katamira kayinni shoole songo noota afaˈya lowo geeshsha hagiirsiissinoe.

Saˈu dirra giddo ayyaanaamittenke shoshshoggitino woti no. Ikkirono, Yihowa ammanamino roduuwinke widoonni mito coye biddi assiˈneemmonna ayyaanaamittenke jawaachishiˈneemmo gede kaaˈlinonkehura galanteemmosi. (Far. 130:3) Anfummokkinni maaxante songote giddora eˈino qotaasine ledo soqqama qarra ikkitinonke. Kuri qotaasine dancha lao noonsa roduuwa labbanno; qoleno diinaggaabbe soqqantanno. Mitootu isinni songote giddo guuttinoha labbe looso adhate geeshsha nafa iillitino. Ikkollana galle honsanni insa ewelumma buunxummo.

Maariya 1978nni 45 diriti heedhe xaano godobbu. Ise wodanu xibbi qarrisannose daafira, dokiterootu godowii noo yannara reyitanno yite waajjitino; hakko daafira godowu gato huntanno gede ise ammansiisate woˈnaaltino. Maariya kayinni tennera sumuu yaa gibbu. Tennera mitu dokiterooti, godowu gato hunanno xagicho sirinjaho worte isera qasate, hospitaalete giddo hadhuwa hadhanni qarrissinose. Maariya godowa noo qaaqqo gatisate yite hospitaaletenni xooqqe fultino.

Gedensaanni polise katamunni haˈneemmo gede assitinonke. Konnira Istooniyu giddo Taaliini yinanni katami mule noo qachira haˈne heeˈra hananfummo; hakka waro Istooniyu Sooviyetete Yuneene widooti. Hakko Taaliini heeˈneenna Maariya dokiterooti yitu gede ikkikkinni fayyo qaaqqo iltu; isira suˈma Viitaali yine fushshinummo.

Gedensaanni Istooniyunni Ruusiyaho wodiidoonni, Neeziloobiniya yinanni qooxeessiˈra haˈne heeˈnummo. Qooxeessinkera mannu hatte gobba woˈmatenni fooliishshote daanno katamma no; ninke konni mannira hayyotenni sabbankeemmo. Mitu manni hakkira daannohu xagisiˈrate ikkirono, mitu gobbansa higannohu hegere heeshsho hexxo afiˈreeti!

OOSONKE YIHOWA BAXXANNO GEDE ASSINE LOSSIˈNOOMMO

Oosonke Yihowa baxxannonna isira soqqamate hasatto noonsare ikkitanno gede assine loosiˈrate shaarrammoommo. Oosonkera dancha lawishsha ikkitanno roduuwa duucha hinge mininkera koyinseemmo; rodiiˈya Giriigoorino duucha hige ninkewa keeshshanno; isi 1970nni kayise 1995 geeshsha woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamino. Isi hagiirraamonna haariimaancho ikkino daafira, maatenke isi daanno wote lowo geeshsha hagiidhitanno. Wosinu mininkera daanno wote, Qullaawu Maxaafire kayinse hasaambeemmo  daafira, oosonke Qullaawu Maxaafi xagge baxxannore ikkitino.

Oosoˈyanna minaamuwansa.

Guranni qiniitira, badhiidi madada: Yaresilavi, Paaveli, Jr., Viitaali

Albiidi madada: Oliyoona, Raaya, Sivetilaana

Beettinke Yaresilavi 1987nni hakkeeshsha qarrinsannikkiwa Latiiviyu giddo Riiga yinanni katamira soqqamate haˈrino. Ikkollana, isi wottaaddara ikke olama giwinohura mito dironna lee agana usuramanno gede yoo yineennasi addi addihu honsu usuru mine usuramino. Ani usuramummo wari xaggeˈya kuloommosi; tini isi cincanno gede kaaˈlitinosi. Isi gedensaanni suwisaancho ikke soqqama hanafino. Beettinke Paaveli 19 dirihu heeˈre 1990 Jaappaanete aliyyeenni noote Sakihaalini no giddicho haˈre suwisaancho ikke soqqama hasiˈrinota kulinke. Umi qara hakkira haˈrara dibanxoommo. Hakkawaro hatte giddicho giddo 20 halashshanno calla no; tini giddicho ninke heeˈneemmowiinni 9,000 km xeertidhanno. Ikkirono, gedensaanni haˈrara sumuu yinummo; hakkiira haˈranno gede sumuu yaanke garaho. Hakko noo manni dancha duduwo macciishsha baxannoho. Shiima yanna gedensaanni, hakko sette songo kalaqantino. Paaveli 1995 geeshsha Sakihaalini soqqamino. Hatte yannara ninke anga noohu maaˈnu beettinke Viitaali callaati. Isi anjesinni kayise Qullaawa Maxaafa nabbawa baxanno. Gedensaanni 14 dirihu heeˈre suwisaancho ikke soqqama hanafino; ani suwisaancho ikke isi ledo lame diro soqqamoommo. Tini yanna lowo geeshsha hagiirsiissannote. Viitaali 19 diro ikkisita baxxino suwisaancho ikkino.

Biˈre 1952 mittu polisichi Maariya “Ammanakki kaada giwittaro tonne diro usuramatta. Hakkiinni geedhite fulatta; hakkawote ate caaqqi yee nafa laˈˈannohehu diheeˈranno” yiinose. Ikkollana coyi isi yiino gede diˈˈikkino. Ammanamino Maganinke Yihowa, oosonkenna halaale rosiinsoommonsa manni baxannonke. Maariyanna ani oosonke soqqantinowa addi addi bayicho haˈnoommo. Oosonke Yihoware rosiissinonsa manni galatannonke.

YIHOWA DANCHUMMASIRA GALANTEEMMOSI

Gedensaanni 1991nni Yihowa Farciˈraasine higgete fajjo afidhu. Tini, dancha duduwo albinni roore diinaggaambe soqqamanni gede assitino. Songonke Qidaamenna Sambata qooxeessaho noo katammanna qachuwa haˈne soqqamate otobise nafa hidhitino.

Galteˈya ledo 2011nni

Yaresilavi minaamasi Oliyoona, Paavelinna minaamasi Raaya, Beeteelete Viitaalinna minaamasi Sivetilaana woradu looso loossanna laˈˈa lowo geeshsha hagiirsiissanno. Bayira beettonke Iriina maatese ledo Jarmanete heedhanno. Minaannise Viladimiirinna sase oosose songote cimeeyye ikkite soqqantanni no. Beettonke Olga Istooniyaho heedhanno; ise duucha higge silke bilbiltannoe. Minaamaˈya Maariya 2014nni shiirumma; tini dadillissannote. Ise reyotenni kaˈanno yanna quqquxame agadheemmo! Xa ani Beligooraadi katamira heeˈreemmo; koye heedhanno roduuwi baasa kaaˈlitannoe.

Yihowara soqqamanni sayisummo dirra giddo, ammaname heeˈra shota ikka hooggurono, Yihowa assinoommorira aannoti giddoyidi salaame baalunkunni roortannota laoommo. Maariyanna ani kaajjine heeˈne afiˈnoommo atooti afiˈneemmo yee hede egennoommokkiho. Sooviyetete Yuniyeene 1991nni ubbara albaanni 40,000 halashshaano calla no. Alba Sooviyetete Yuniyeene amaddino gobbuwara xa 400,000 ikkitanno halashshaano no! Xa anera 83 diro ikkinoe; ikkollana cimeessa ikke soqqamanni noommo. Yihowa kaaˈlinonke kaaˈlo Maariyanna ani kaajjine heeˈneemmo gede assitinonke. Ee, Yihowa lowo geeshsha kiisinonke.—Far. 13:5, 6.