Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2017

Baxillu Muxxe Akataati

Baxillu Muxxe Akataati

SOQQAMAASINCHU PHAAWULOOSI qullaawu ayyaaninni honse qullaawu ayyaani akatta borreessino. (Gal. 5:22, 23) Isi tenne dancha akata baala xaphi asse ‘qullaawu ayyaani guma’ yee xawisino. * Kuni qullaawu ayyaani gumi “haaro mannimma” widooti. (Qol. 3:10) Mitte haqqicho dancha gede towaantiro guma laaltannonte gede, mittu manchino qullaawu ayyaani giddosi danchu garinni loosanno gede assiˈriro ayyaanu gumi akatta laalanno.—Far. 1:1-3.

Phaawuloosi borreessinohu qullaawu ayyaani gumi akatta giddo umihu baxilleho; kuni lowo geeshsha muxxe akataati. Kuni akati muxxete yineemmohu mayiraati? Phaawuloosi “baxillu hoogiero . . . haafaho” yee borreessino. (1 Qor. 13:2) Ikkina baxillu maati? Kuni akati lexxanno gede assiˈranna barru baala leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

BAXILLE LEELLINSHANNI GARA

Baxillu daafira afuunni kulate qarrisanno; ikkirono Qullaawu Maxaafi baxille leellinshanni gara kulanno. Lawishshaho baxillu “cincanno” hattono “elanno.” Qoleno “baxillu halaalu coyiˈra hagiidhanno,” hattono “baalankare cincanno; baalankare addaxxanno; baalanka hexxanno; dargasi diaguranno.” Baxillu heeˈrinkero woloota giddonkenni banxeemmo, insara hendeemmo, hattono insa ledo danchu jaaloomi heeˈrannonke. Baxillu noosikki manchi kayinni hinaasanno, naaxxanno, umosi baxanno, hattono wole manna gatona diyaanno. Baxillu togoota busha akatta gedeeha diˈˈikkino; hatteentenni “baxillu umisire diroorsiˈranno.”—1 Qor. 13:4-8.

YIHOWANNA YESUUSI BAXILLE LEELLISHATE DANCHA LAWISHSHA IKKITANNO

“Maganu baxilleho.” Ee, Yihowa baxilleho xintaho. (1 Yoh. 4:8) Isi kalaqinorinna assinori baalunku baxillesi leellishanno. Isi mannu ooso baxannota leellishannore assinori giddo bayiru coyi Yesuusi ninkera yee qarramannonna reyanno gede uullara soyasiiti. Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yee xawisino: “Ninkera Maganu baxilli xawinonkehu kunninniiti; isi widoonni heeshsho afiˈneemmo gede, Maganu afiˈrinoha mitto Beettosi tenne gobba soyino. Baxillu togooti; Magano ninke banxoommoha ikkikkinni, isi ninke baxe cubbonke agursiisate Beettosi soyinonke.” (1 Yoh. 4:9, 10) Maganu baxillinni cubbinkera maaro, hexxonna heeshsho afiˈnoommo.

Yesuusi mannu ooso baxannota leellishinohu Maganu hedinore assate sumuu yeeti. Phaawuloosi togo yee borreessino: “[Yesuusi] ‘Kune, ati hedoottore wonshammora dayommo yiino.’  . . Yesuusi Kiristoosi Maganu hedinore wonshara hasiˈrino daafira, ninke baalunku isi maalisinni shiqishinotenni lendannikki kakkalonni cubbinkenni keeraaˈminoommo.” (Ibi. 10:9, 10) Mannu ooso togoo baxille leellisha didandiitanno. Yesuusi togo yiino: “Lubbosi jaalisira sayise aanno manchiha roorino baxilli ayewano dino.” (Yoh. 15:13) Guuntete xeˈne noonke manni Yihowanna Yesuusiha baxillu lawishsha harunsa dandiineemmo? Ee! Hanni hatto assa dandiineemmohu hiittoonniitiro laˈno.

 “BAXILLUNNI HEEDHE”

Phaawuloosi togo yee amaalinonke: “Magano baxxanno ooso ikkitinoonni daafira iso labbe. Kiristoosi baxinonkenna . .  . umosi ninke daafira sayise uyinonte gede kiˈneno baxillunni heedhe.” (Efe. 5:1, 2) Konnira heeshshonke baalatenni ‘baxillunni heeˈra’ hasiissannonke. Togoo baxille mulla coyiˈneemmo coyinni calla ikkikkinni loosunni leellinsheemmo. Yohaannisi togo yee borreessino: “Oosoˈya! Baxillinke halaalunnihanna loosunni leellannoha ikko ikkinnina, afuunninna suumetenni calla ikkoonke.” (1 Yoh. 3:18) Lawishshaho, Maganonna manna banxeemmoha ikkiro mannaho ‘Maganu Gashshootiha dancha duduwo’ dudumbeemmo. (Mat. 24:14; Luq. 10:27) Hattono baxillunni heeˈneemmoha ikkiro cincineemmore, shaqqaddanna gatona yineemmore ikkineemmo. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Maganu Kiristoosinni cubboˈne agurinoˈnente gede, kiˈneno mimmitiˈne sao agurre.”—Efe. 4:32.

Togoohu addu baxilli mulla hedotenni calla mittore assate dikaˈˈanno. Lawishshaho, annunna ama qaaqqu mitto coye hasiˈre wiˈlanno wote iso hayyeessate yite calla hasiˈrinore baala uyitara dandiitanno. Ikkollana qaaqqonsa addunni baxanno anninna ama hasiisanno yannara qaaqqonsa qorochishanno. Hatteente gede Maganu baxille ikkirono, isi “baxannoha seejjanno.” (Ibi. 12:6) Baxillunni heeˈnummoro, seejjo hasiissannoha seejjineemmo. (Law. 3:11, 12) Ikkollana, manna seejjineemmo wote ninkeno cubbaataamma ikkankenna baxillaano ikkinoommota leellishannokkire assinammora dandiineemmota qaaga hasiissannonke. Konnira, mannaho baxille leellinsheemmo gara woyyeessiˈra hasiissannonke. Hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni tenne assa dandiineemmota sase doogga laˈno.

BAXILLINKE LEXXANNO GEDE ASSIˈRA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

Umihunni, Maganu baxilliˈne lexxanno gede kaaˈlanno ayyaana aannoˈne gede huuccatto assidhe. Yesuusi, Yihowa ‘huuccidhannosiˈrira . . . ayyaana aannota’ kulino. (Luq. 11:13) Qullaawa ayyaana afiˈrate huucciˈneemmoha ikkironna “Ayyaanu garinni heeˈrate” sharrammeemmoha ikkiro assineemmori baalu baxillu nooha ikkanno. (Gal. 5:16) Lawishshaho, ati songote cimeessaatiro roduuwaho Qullaawa Borro amaale baxillunni amaala dandaatto gede qullaawa ayyaana afiˈrate huucciˈra dandaatto. Woy ooso nooˈne Kiristaanaatiro oosoˈne hanqitinikkinni baxillunni seejja dandiitinanni gede kaaˈlannoˈneha Maganu ayyaana afiˈrate huucciˈra dandiitinanni.

Layinkihunni, Yesuusi gawajjitinosiriˈra nafa baxille leellishinohu hiittoonniitiro hedde. (1 Phe. 2:21, 23) Roorenka gimbanninke wote woy taashsho xeˈino coye assinanninke wote Kiristoosi lawishsha qaaga hasiissannonke. Togoori tuncu yaannonke wote ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Yesuusa ikkoommero maa assanno?’ Leehi yinanni rodoo mitto coye assitara albaanni tenne xaˈmo balaxxe hedase lowo geeshsha kaaˈlitinose. Ise togo yitino: “Mitte ledoˈya loossannoti ane daafiranna loosiˈya daafira gara ikkinokkire loosinke miillara iimeeletenni borreessite sokku. Tini lowo geeshsha dadillissinoe. Ikkollana aneneeto togo yee xaˈmumma: ‘Tini mancho assitinoere gatona yee saˈˈate Yesuusi faale haˈra dandeemmahu hiittoonniiti?’ Yesuusi assinori daafira hedummahu gedensaanni, iillinoere gatona yee saˈˈatenna mulluri gede asse agurate murciˈrumma. Gedensaanni ise buuto xiwantinotanna baasa yaaddanni noota afumma. Hakkiinni ise ane daafira hatto yite borreessitinohu anera bunshe hedde ikka hoogara dandaanno yee hedumma. Yesuusi gawajjitanosirira nafa baxille leellishinota hedaˈya anino ledoˈya loossanno manchora baxille leellishate kaaˈlitinoe.” Ee, Yesuusi faale haˈneemmoha ikkiro aye woteno baxille leellinsheemmo.

Sayikkihunni, addu Kiristaani baxxe egennamannohu meessi hoˈro baxillunni agurate akati lexxannoˈne gede assidhe. (Yoh. 13:34, 35) Qullaawa Borro Yesuusira noo “hedo” heedhannonke gede amaaltanno. Isi iimi heeshsho agure ninke daafira “umosi mullicho asse” “reyate  nafa” maahoyye yiino. (Fil. 2:5-8) Meessi horo baxillunni agurate Yesuusi faale haˈneemmoha ikkiro, hendeemmorinni Kiristoosi lambeemmorenna ninke horo agurre wolooutu horo balaxisiinseemmore ikkineemmo. Baxillinke lexxanno gede assiˈra wole hiittenne horo afiˈnanni gede assitanno?

BAXILLE LEELLINSHIRO AFIˈNANNI HORO

Baxille leellinshiro lowo horo afiˈnanni. Hanni lame lawishsha laˈno:

Baxille leellinshummoro mayi horo afiˈneemmo?

  • ALAMETE DOYICHOHA RODUUWU MAAMARA: Roduuwinke ledo baxammeemmo daafira, alamete doyichora noota aye songono haˈnummoro roduuwinke hagiidhitanni haadhannonketa anfoommo. ‘Gobba baalate noo roduuwinke’ ledo baxamanke lowo atooteeti. (1 Phe. 5:9) Yihowa Farciˈraasine agurranna togoo baxilli wolewa nooni?

  • SALAAME: ‘Mimmitonke baxillunni duqqa’ ‘mitteenni keerunni’ heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. (Efe. 4:2, 3) Togoo salaame songote gambooshshiwanna wolu jajjabbu gambooshshiwa illenkenni laˈnoommo. Togoo salaame tenne bebbeehantino alame giddo baxxinoommore ikkineemmo gede assitinonke. (Far. 119:165; Isa. 54:13) Tenne salaame seekkine hasiˈne roduuwanke lubbora banxeemmota leellinsho; tini iimi Anninke ayirranno gede assitanno.—Far. 133:1-3; Mat. 5:9.

“BAXILLU DHAAWANNO”

Phaawuloosi “baxillu . .  dhaawanno” yee borreessino. (1 Qor. 8:1) Baxillu dhaawannohu hiittoonniiti? Phaawuloosi umi Qorontoosi fooliishsho 13te, Qorontoosi heeˈranno Kiristaanira borreessino sokkara baxillu dhaawanno gara xawisino; mitootu tenne sokka “Baxillu Faarso” yite woshshitanno. Baxillu noosi manchi umisira diroorsiˈranno. (1 Qor. 10:24; 13:5) Qoleno, baxillu wolootu daafira hedanno, cincannohonna shaqqadoho, hattono maatete mereero baxillu heeˈrannonna songote giddo mittimma heedhanno gede assanno.—Qol. 3:14.

Maganoho noonke baxilli baalunku coyinni roorinohonna dhaawannoho. Togoo baxilli addi addi garinni lophino manni, addi addi gaˈrenna babbaxxino afoo coyiˈranno manni “mitteenni” Yihowara hagiirrunni soqqamanno gede assanno. (Sof. 3:9) Konne muxxe ikkinoha Maganu ayyaani gumi akata barru baala leellishate murciˈno.

^ GUFO 2 Kuni birxichi aante aantete fultannote qullaawu ayyaani gumi akattare xawissannote honse birxichuwa giddo umiho.