Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2017

Akkala Mannimma Fushshine Hunanna Hakko Garinni Heeˈra

Akkala Mannimma Fushshine Hunanna Hakko Garinni Heeˈra

“Akkala mannimma loosise ledo mulqitine [tugge].”—QOL. 3:9.

FAARSO: 121, 142

1, 2. Mitu manni Yihowa Farciˈraasine daafira mayyiino?

MANNU Yihowa Farciˈraasinera dancha akatta noonsata coyiˈranno. Lawishshaho, Antooni Giili yinanni borreessaanchi Naazi Jarmanera heedhinote Yihowa Farciˈraasine daafira togo yee borreessino: “Naazi gaamo Yihowa Farciˈraasine effidhe gibbanno. . . . [manna usurranni kaampera] 1939nni 6,000 Yihowara Farciˈraasine usurantino.” Qoleno isi Yihowa Farciˈraasinera lowo darti iillinsarono “ammannannire, qarru yannara nafa beˈe yitannokkire, ammanantinorenna mittimma noonsare” ikkitinota borreessino.

2 Wodiidi Afirikira heeˈranno mannino Yihowa Farciˈraasinera baxissanno akatta noonsata huwatino. Wodiidi Afirikira heedhannoti addi addi sircho afidhinoti Yihowa Farciˈraasine waajjishannori noonsakkiha gamba yaa dandiitinokki yanna no. Ikkollana, Sadaasa 18, 2011nni Sambatu barra Wodiidi Afirikinna qooxeessaho noo gobbuwanni 78,000 saˈannori addi addi sircho afidhino roduuwi, ayyaanaamittete sagale sagaˈlate Johaanisibergi katamira noote jawa istaadiyeemera gamba yitino. Istaadiyeemete sooreeyye giddo mittu togo yiino: “Xaa geeshsha tenne istaadiyeemera gamba yiino manni giddo togooha dancha amanyoote afiˈrino manna afe diegennoommo. Baalunku danchu garinni uddiˈrino. Qoleno, tenne istaadiyeeme dancha gede assitine fiitinoonni. Baalunku coyinni roore  dhagge ikkinoeri kiˈne babbaxxino sirchinni gamba yitinoonnire ikkaˈneeti.”

3. Alamete doyichora noo roduuwanke wolu manniwiinni baxxinoha assannonsari maati?

3 Yihowa Farciˈraasine ikkinokki manni ninke daafira coyiˈrannori, alamete doyichora noo roduuwinke addinta baxxinoha ikkinota leellishanno. (1 Phe. 5:9) Ikkina, wole dirijjituwa baalantenni baxxinoommore ikkineemmo gede assinonkeri maati? Maganu Qaalinna qullaawu ayyaanisi kaaˈlonni ‘akkala mannimma mulqine tugankeetinna’ “haaro mannimma” uddiˈrankeeti.—Qol. 3:9, 10.

4. Konni birxichira maa ronseemmo? Mayira?

4 Akkala mannimma fushshe huna hasiissannota ikkiturono, togoo akattawiinni xeertiˈne heeˈrano hasiissanno. Konni birxichira, akkala mannimma fushshine huna dandiineemmohu hiittoonniitironna kuni coyi ranke assa hasiissannore ikkinohu mayiraatiro ronseemmo, hattono mittu manchi busha coye assa roso assiˈrinoha ikkirono, amanyootesi biddi assiˈra dandaanno yineemmohu mayiraatiro xiinxallineemmo. Hakkiinni saeno halaalu mine lowo diro keeshshitinori albihu bushu rosichinsara qeelantannokki gede maa assa hasiissannonsaro ronseemmo. Togoo qaagiishshi hasiisannohu mayiraati? Yihowara soqqamanni keeshshinohu mitu manni qoropha hoogginohura alba assannoha gara ikkinokki coye galagale assa hanafino; tini dadillissannote; konnira, “Uurre nooha lawannosihu, uwannokki gede qoropho!” yitanno amaale qaaga hasiissannonke.—1 Qor. 10:12.

‘FOORRETEWIINNI’ XEERTIDHE

5. (a) Akkala mannimma ranke fushshine huna hasiissannonkehu mayiraatiro lawishshunni kuli. (Hanafote noo misile lai.) (b) Qolasiyaasi Sokka 3:5-9 kulloonni garinni akkala mannimma widira kiiramannohu bushu assooti hiikkonneeti?

5 Uddanoˈne xurte foole abbituro maa assitinanni? Xurtino uddano hakkawotenni fushshitine hooltinanniti egennantinote. Hatteente gede, Maganu akatta ledo sumuu yitannokki akatta hunneemmo gede hajanjoonninke; konni daafira tenne hajajora ranke hajajama hasiissannonke. Phaawuloosi isi yannara noo Kiristaana “akkala mannimma loosise ledo mulqitine [tugge]” yee amaalino amaale harunsa hasiissannonke. Xa hanni Phaawuloosi qummi assinohu lamu cubbi yaano foorretenna battete daafira laˈno.—Qolasiyaasi Sokka 3:5-9 nabbawi.

6, 7. (a) Phaawuloosi horoonsiˈrino qaalla akkala mannimma fushshe hunate sharrama hasiissannota leellishshannohu hiittoonniiti? (b) Sakura hiittoo heeshsho heedhino? Ise albi heeshsho facci assite agurtanno gede jawaante afidhinohu hiittoonniiti?

6 Foorre. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu “foorre” yine tirroonni qaali adhamikkinni siimu xaadooshshe assanna labbaahu labbaahu ledonna meyati meyate ledo foorano leellishannoho. Phaawuloosi Kiristaanaho “foorrete” ledo xaadooshshe afidhinota “uullate aana noota tenne gobba yorto shiiyye” yee amaalino. Phaawuloosi horoonsiˈrino qaalla busha yorto qeeˈlate sharrama hasiissannota leellishshanno. Ikkirono busha yorto sharrammiro qeela dandiinanni.

7 Hanni Jaappaanete heedhannota Sakura * lawishsha laˈno. Ise anje heedheenna callimma macciishshantinose, hattono waagu dinooete yite heddanno. Hakko daafira, 15 diriti heedhe callimmase hawate addi addi manni ledo foora hanaffu. Ise assootise saalfachishinoseha ikkirono, “godowu gato sase higge huntinota” coyidhino. Ise ledde togo yitino: “Umi qara amanyoote bainore asseemma wote, mannu hasiˈrannoetanna baxannoeta ikkoommoha lawannoe daafira, shiima geeshsha giddoˈya harshammi yitanno. Ikkollana amanyoote bainore assa roso assiˈranni harummati, yaadeemmata ikkumma.” Sukara 23 diro ikkase geeshsha togoo heeshsho heedhino.  Gedensaanni ise Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffu. Sakura rossinori lowo geeshsha hagiirsiisinose; ise umose bushiishanna saalfata, hattono amanyoote baˈino heeshsho facci assite agurtanno gede Yihowa kaaˈlinose. Xa ise woˈma yanna suwisaancho ikkite soqqantanni no; ise biˈree gede callattinohu gede assite diheddanno. Ise xa heedhanno heeshsho daafira togo yitino: “Duuchanka wote Yihowa baxille qamase laˈˈaˈya lowo geeshsha hagiirsiissannoe.”

BATTE IKKINO ASSOOTE QEELA

8. Maganu albaanni battaambeemmo gede assankera dandaannohu mitu assooti hiikkoonneeti?

8 Batte. Qullaawu Maxaafi giddo “batte” yine tirroonni qaali foorre calla ikkikkinni, hakkiinni saˈino tirono afiˈrino. Sijaara aga woy maaeela haariimo haaˈriimano battete assooteeti. (2 Qor. 7:1; Efe. 5:3,4) Maaxamme bushare assa, lawishshaho busha yorto kakkayissanno borro nabbawa woy teeda baˈino misilla laˈˈano battete assooteeti; togoo assooti maasterbeeshiinete rosichiwa qole massara dandaanno.—Qol. 3:5. *

9. “Maalu yorto” lexxitanni hadhuro mayi ikkara dandaanno?

9 Teeda baˈino misilla ganyite laˈannorira “maalu yorto” giddonsa lexxitanni hadhara dandiitanno; tini siimu xaadooshshi araado ikkannonsa gede assitanno. Xiinxallaano teeda baˈino misilla ganyite laˈˈate rosichi noonsari agattotenna jingilli assitanno xagga adhanno mannira noote gedee araado heedhannonsata xawissino. Teeda baˈino misilla laˈˈate rosichi saallanninna looso danchu garinni loonsannikki gede assanno, hattono maatete hagiirri baˈanno, adhama diigantannonna meessaneeto shinanni gede assitara dandiitanno. Mittu manchi teeda baˈino misilla laˈˈa agurihunni mitto diro ikkisi barra ayirrisi yannara togo yee borreessino: “Biˈreeˈya gede giddoˈya galagalte fayyo ikkitino.”

10. Ribeero teeda baˈino misile laˈˈate araado qeeˈlate kaaˈlinosiri maati?

10 Lowo manni teeda baˈino misilla laˈˈate rosicho qeelate agurikkinni sharrama hasiissinonsa. Ikkirono, Biraazilete heeˈrannohu Ribeero lawishshi, konne rosicho sharramme qeela dandiinannita leellishanno. Ribeero mininni fulinohu wedellichu heeˈreeti; hakkiinni isi horoonsiˈnoonni woraqatta wirro horoonsiˈnanni gede assanno faabiriki giddo loosa hanafi; isi hakko loosanni heeˈre teeda baˈino misilla amaddino borro laˈˈa hanafi. Isi togo yiino: “Suutu suutunni teeda baˈino misilla laˈˈate araado amaddue. Teeda baˈino misilla laˈˈate araado lexxitanni hadhino daafira, togoore leellishshanno viidiyo laˈˈate ledo heeˈreemmo mancho mininni fulta geeshsha cince agara nafa didandeemmo.” Mitto barra Ribeero wirro horoonsiˈrate duunnoonni borruwa, Maatete Hagiirrira Qara Ikkinori Maati? (Amaaru Afoo) yaanno maxaafa lai. Isi konne maxaafa haaˈre nabbawi. Ribeero nabbawinori Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallanno gede assinosi; ikkollana isi busha rosichosi agurate lowo yanna sharramino. Konne rosicho qeelanno gede kaaˈlinosiri maati? Isi togo yiino: “Huuccatto, Qullaawa Maxaafa xiinxallanna rosoommo coye hiinca, hattono Maganu akatta naadaˈya Yihowara nooe baxilli teeda baˈino misilla laˈˈate hasatto rooranno gede assitino.” Maganu Qaalinna qullaawu ayyaani kaaˈlonni, Ribeero akkala mannimma fushshe hune cuuamino; xa isi songote cimeessa ikke soqqamanni no.

11. Mittu manchi teeda baˈino misilla laˈˈatewiinni xeertiˈrate maa assa hasiissannosi?

11 Ribeero teeda baˈino misilla laˈˈate rosicho qeelanno gede kaaˈlinosihu Qullaawa Maxaafa nabbawa calla ikkitinokkita deˈooti. Isi Qullaawu Maxaafi sokka wodanisira coˈanno gede assiˈrino. Huuccatto assiˈrasinna  rosinore hiincasi Maganoho noosi baxilli, teeda baˈino misilla laˈˈate hasatto rooranno gede assitino. Yihowara noonke baxilli lexxanno gede assiˈranna busha coye effiˈne giwa, teeda baˈino misilla laˈˈatewiinni xeertiˈrate maltino doogooti.—Faarso 97:10 nabbawi.

HANQO, XONAMANNA KAPHO AGURRE

12. Istiifeni hanqonna xonama aguranno gede kaaˈlinosiri maati?

12 Hanqoho muddamanno manchira gara ikkinokkire coyiˈra rakkannosi. Togoo akati maatete mereero hagiirre hunannoti egennantinote. Awustiraaliyaho heeˈrannohu Istiifeni yinanni anni togo yiino: “Ani bashshoora xonama rakkannoehonna shiimu coyira hanqeemmoho. Galteˈyanna ani sase hinge babbaxxinoommo, hattono adhamanke diigate kaˈnoommo.” Gedensaanni kuri minaanninna minaama, Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafi. Istiifeni Qullaawu Maxaafi amaale harunsa hanafasi mayi guma abbitu? Isi togo yiino: “Maatenke heeshsho dhagge ikkanno garinni woyyaabbino. Alba hanqummoro beleqe kaeemmo; xa kayinni Yihowa kaaˈlonni salaametenni heeˈreemmohanna jooga mancho ikkoommo.” Xa Istiifeni songote soqqamaancho ikke soqqamanni no; galtesi haammata diro woˈma yanna suwisaancho ikkite soqqantanni no. Songote cimeeyye isi daafira togo yitino: “Istiifeni muddamannokkihonna diinaggaawe loosanno rodooti, hattono umosi heeshshi assannoho.” Insa Istiifeni mitto barra nafa hanqanna affe diegentino. Isi akatasi biddi assiˈrinohu umisi sharronni ikkinohu gede asse hedinoni? Isi togo yiino: “Yihowa akataˈya biddi assiˈreemmo gede kaaˈlinoe kaaˈlo adha hoogoommoro, konne hagiirsiisanno atoote diafiˈreemmo.”

13. Hanqu gawajjannohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi mayyee qorowisiisanno?

13 Qullaawu Maxaafi hanqo, gibbonna xonama agurreemmo gede qorowisiisannonkehu dimullaati. (Efe. 4:31) Togoo akatta giwammanni gede assitanno. Alamete noo manni hanqu hakkeeshshi geeshsha qarra afiˈrinokkihu gede asse hedanno; ikkollana hanqu Kalaqaanchinkera ayirrinye diabbanno. Lowo manni haaro mannimma uddiˈrara albaanni, tenne busha akatta fushshe hoolino.—Faarso 37:8-11 nabbawi.

14. Bashsho giwamanno manchi jooga ikka dandaanno?

14 Hanni Awustiraaliyaho mitte songora cimeessa ikke soqqamannohu Hansi lawishsha laˈno. Mittu songonsa cimeeyye bisi qineessaanchi Hansi daafira togo yiino: “Isi jooga rodooti; isi gedeeha jooga manna afe diegennoommo.” Ikkollana, Hansi alba togoo akati noosiha diˈˈikkino. Isi anje noo waro quwa sae agannohonna hanqoho muddamannoho. Mitte hige age dimbe heeˈre lowo geeshsha hanqe meya jaalasi shiino; konnira yoo yineennasi 20 diro usuramino. Isi usuru mine usuramasi mannu ledo giwamate akata hooˈlanno gede diassitinosi. Gedensaanni kayinni amasi mitto songote cimeessa usuru mine noo beettose hasaawisanno gede coye qineessitu; Hansi konni garinni Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafi. Isi togo yiino: “Akkala mannimma fushshe hunate lowo geeshsha sharrama hasiissinoe. Jawaante afiˈreemmo gede kaaˈlitinoeti, “Bushu manchi bunshete doogonni higo” yitannote Isayaasi 55:7 giddo noo hedootinna ‘konni albaanni mitu mitu hattooreeti’ yitannote heeshshonsa biddi assiˈrino mannire kultannote 1 Qorontoosi 6:11 giddo noo hedooti. Yihowa batinye diro cince qullaawu ayyaanisinni haaro mannimma uddiˈreemmo gede kaaˈlinoe.” Hansi usuru mine 17 dironna lee agana keeshshino; hakkunni gedensaanni usuru mininni cuuamino Kiristaancho ikke fulino. Isi togoo yiino: “Yihowa maarinoenna gatonna yiinoe daafira galaxxeemmosi.”

15. Xaa yannara mannu maa assa roso assiˈrino? Qullaawu Maxaafi kayinni mayyaanno?

15 Kaphuno akkala mannimma akati widooti. Lawishshaho lowo manni giwire baata  giwe woy loosino soˈrora xaˈmama giwate kaphanno. Yihowa ‘halaalu Maganooti.’ (Far. 31:5) Konni daafira Yihowa mittu mittunku iso magansiˈrannohu “mimmitinsara halaale coyiˈra” hattono “kapho” coyidhannokki gede hasiˈranno. (Efe. 4:25; Qol. 3:9) Konnira qarrisanno coyi giddo nafa heeˈnummoro adda coyira hasiissannonke.—Law. 6:16-19.

QEELA DANDIITINOHU HIITTOONNIITI?

16. Akkala mannimma fushshe hunate kaaˈlannonkeri maati?

16 Akkala mannimma meessi sharronni calla fushshine hunne didandiinanni. Aleenni kulli manni, Sakuura, Ribiriwo, Istifenenna Hansi loossannoha busha looso agurate lowo geeshsha sharrantino. Insa qeeltinohu Maganu Qaalinna ayyaanisi kaaˈlannonsa gede surrensanna wodanansa fantinohuraati. (Luq. 11:13; Ibi. 4:12) Maganu wolqa kaaˈlo afiˈrate, Qullaawa Maxaafa barru baala xiinxalla, nabbamboommo coye hiinca, Qullaawu Maxaafi amaalannonkere assate kaaˈlitannonketa hayyonna jaawaante afiˈrate agurrummokkinni huuccatto assiˈra hasiissannonke. (Iya. 1:8; Far. 119:97; 1 Tes. 5:17) Qoleno songote gambooshshe qixxaambe haˈneemmoha ikkiro Maganu Qaalinninna qullaawu ayyaaninni kaaˈlo afiˈneemmo. (Ibi. 10:24, 25) Hattono, alamete doyichora Maganu mannira babbaxxitino doogganni qixxaabbannota ayyaanaamittete sagale seekkine sagaˈla hasiissanno.—Luq. 12:42.

Akkala mannimma fushshe hunate kaaˈlannonkeri maati? (Gufo 16 lai)

17. Aananno birxichira maa roseemmo?

17 Konni birxichira Kiristaanu fushshe tuga hasiissannonsaha haammata busha assoote ronsoommo. Ikkollana busha akatta fushshine huna calla diguddanno. Hatteentenni, haaro mannimma uddiˈra hasiissannonke. Aananno birxichira aye woteno uddiˈre heeˈra hasiissannonkete haaro mannimma daafira ronseemmo.

^ GUFO 7 Konni birxichi giddo kulloonnita mite suˈmuwa soorrinoonni.

^ GUFO 8 Maganu Baxillinni Fultinikki Heedhe yaanno maxaafira qoola 249-251 aana nooha Maasterbeeshiinete Gade Qeeˈla Dandaattohu Hiittoonniiti? yaanno Guwuursha lai.