Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2016

Yihowa Adhanna Adhama Xintinohu Mayiraati?

Yihowa Adhanna Adhama Xintinohu Mayiraati?

“Kaaliiqi Maganu, ‘[Manchu] callisi heeˈra dancha diˈˈikkitino; kunnira . . . kaaˈlaancho [kalaqeemmosi]’ yii.”—KAL. 2:18.

FAARSO: 36, 11

1, 2. (a) Adhanna adhama hanaffinohu hiittoonniiti? (b) Addaaminna Heewani adhamate daafira maa huwatino? (Hanafote noo misile lai.)

ADHANNA adhama nooreeti. Maganu adhanna adhama xintinohu mayiraatiro afanke, tenne qixxaawora gara ikkitino lao heedhannonke gedenna adhamatenni afiˈnanni atoote albinni roore afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Maganu umi mancho Addaami kalaqihu gedensaanni, saadate suˈma fushshanno gede insa isiwa abbino. “Addaamira kayinni labbannositanna kaaˈlitannosita dianfoonnisi.” Konni daafira Maganu, Addaami lowo goxicho goxanno gede asse midaadisinni mitto miqicho haaˈre meyata kalaqino; hakkiinnino hatte mancho isiwa abbino. (Kalaqama 2:20-24 nabbawi.) Konni daafira, adhanna adhama xintinohu Maganoho.

2 Yesuusi, “Kunnira manchu annasinna amasi agure galtesi ledo” quraanyamanno; “lamunku mitto biso ikkanno” yiinohu Yihowa ikkinota coyiˈrino. (Mat. 19:4, 5) Maganu Heewani kalaqate Addaami midashsho horoonsiˈrasi, lamunku mittimmansa huwatanno gede assitinonsa. Adhanna adhama diiga woy galtete aana galte lexxa dandiinannita leellishannori dino.

 ADHANNA ADHAMA YIHOWA HEDO WOˈMITANNO GEDE ASSITANNO GARA

3. Maganu adhanna adhama xintinohu qaru korkaati maati?

3 Addaami xuma galte afiˈrino daafira baasa hagiidhino; isi gedenaanni hige isera Heewani yee suˈma fushshino. Ise ‘kaaˈlaanchosi’ ikkitino daafira, lamunku barru barrunku minaanninna minaamanna qeecha wonshanno wote mimmitonsa hagiirsiisa dandaanno. (Kal. 2:18) Maganu adhanna adhama xintinohu qaru korkaati, mannu ilame uulla woˈmaraati. (Kal. 1:28) Ooso annansanna amansa baxxannoha ikkirono, adhante maate kalaqidhanno wote anninsanna amansawiinni baxxitanno. Mannu ooso ilante uulla woˈmite, uulla woˈma gannate assitanno.

4. Umi adhanna adhama ma ikkitu?

4 Addaaminna Heewani Maganoho hajajama giwe doodhate dandoonsa doogimale horoonsiˈrino daafira, umi adhama daafantino. “Albi hamashshi” Sheexaanu Daawuloosi, Heewani “danchanna busha badde leellishshanno haqqicho” guma itturo baxxitino egenno afidhannota kule doginose. Ise tenne hajo daafira minaannase xaˈmitinokkihura minaannise umimma ayirrissukki gattino. Addaamino Maganoho hajajama agure, Heewani uyitinosi guma sammi yee itino.—Aju. 12:9; Kal. 2:9, 16, 17; 3:1-6.

5. Addaaminna Heewani Yihowara qolino dawaronni maa ronseemmo?

5 Maganu tennera Addaami xaˈmita, isi galtesi bushiishe coyiˈranni togo yiino: “Tini ledoˈya heedhara oottoe mancho, haqqichote aaninni laalo haadhe uyiteennae itoommo.” Heewanino hamashshu doginoe yite hamashsho bushiishshino. (Kal. 3:12, 13) Insa hajajama hoogansara shiqishino korkaati ditidhinoho! Umi minaanninna minaama Yihowara hajajama hoogino daafira, rumantino finqilaasine ikkitino. Kuni ninkera kaajja qorowishshaati! Minaanninna minaama galtensa qinaabbinota assiˈrate, lamunku assinore ammane adhanna Yihowara hajajama hasiissannonsa.

6. Kalaqama 3:15te noo hedo xawisi.

6 Sheexaanu Edenete qarru kalaqamanno gede assirono, Yihowa Qullaawu Maxaafi giddo umi masaalo kule mannu oosora hexxo uyino. (Kalaqama 3:15 nabbawi.) Tenne masaalora kulloonni garinni “manchote” ‘sirchi,’ finqille kaˈanno gede assiha umiha ayyaanu kalaqo cancananno. Konni garinni Yihowa isinna iima soqqantannosite kiirre fullannikkite ayyaanu kalaqo mereero nooha baxxino jaalooma mannu ooso mito geeshsha affanno gede assino. Yannate gedensaanni Qullaawa Borro, Maganu galtesi gede assine kulloonni dirijjite giddonni mitto uullara soyannota xawissino; kuni sonkannihu daye Daawuloosi “cancananno,” hattono mannu ooso umi minaanninna minaama hunino hexxo afidhanno gede assanno; tini hexxo Yihowa hunda mannu oosora hedino garinni uullate aana hegerera heeˈrate.—Yoh. 3:16.

7. (a) Addaaminna Heewani hajajama giwihunni hanafe adhamanno mannira mayi tuncu yaannonsa? (b) Qullaawu Maxaafi minaanninna minaama ma assanno gede kulanno?

7 Addaaminna Heewani Maganoho hajajama giwansa, insaranna insa gedensaanni adhamanno manni baalaho qarra naqqino. Lawishshaho Heewaninna wole meyaati baalanti godobbe keeshshitanno yannara xissantanno hattono iltanno wote baasa qarrantanno. Qoleno meyaati minaannase yortanno; labballu kayinni minaamuwansara motooˈmanno; mitu labballi isinni yannankera laˈnanni heeˈnoommonte gede lowo geeshsha gadadise gashshanno. (Kal. 3:16) Qullaawu Maxaafi minaanni umimmate silxaanesi baxillunni horoonsiˈra hasiissannosita kulanno. Minaamano minaannise umimmara maahoyye yite gala hasiissannose.  (Efe. 5:33) Magano waajjanno minaanninna minaama mimmitonsa irkisanno daafira, kawa kaˈaanni higanno coye ajisha woy horonta hoola dandaanno.

ADDAAMI YANNANNI KAYISE BAOTE WAYI GEESHSHA NOOTA ADHAMATE XAGGE

8. Addaami yannanni kayise Baote Wayi geeshsha nooti adhatenna adhamate xagge hiittoote?

8 Addaaminna Heewani cubbunna guuntete xeˈnenni kainohunni reyara albaanni labballonna seenne ilino. (Kal. 5:4) Insahu bayiru beetti Qaayeeli fiixasi ikkitinota adhino. Qullaawa Borro giddo lame galte adhino yine kulloonnihu umihu Qaayeeli sircho ikkinoho Laamehiiti. (Kal. 4:17, 19) Addaami yannanni kayise Nohi yannahu Baote Wayi geeshsha noo ilama giddo Yihowa magansiˈrannota kulloonni manni boodeholla. Insa giddo gamu Abeeli, Heenooki, Nohinna maatesiiti. Qullaawu Maxaafi Nohi yannara ikkinore kulanni togo yaanno: “Maganu ooso mannunnihu seennu xumuulle ikkinota laˈu.” Konni daafira insa, “giddonsanni baxxinore doodhite” adhitino. Insa kalanqoonninsa garinni heeˈra agurte maala uddidhe mannu seenne adhituta, Nefiliimi yinanniti wolqaataammanna finqila ooso ilantino. Qoleno hatte yannara, ‘mannu bunshe baattote aana batidhino; wodaninsa hedonna yortonsa duuchanka woyite horonta busha ikkitino.’—Kal. 6:1-5.

9. Nohi yannara Yihowa bushuulle hunate maa assino? Hatte yannara ikkinorinni maa rosa hasiissannonke?

9 Yihowa Nohi yannara bunshe loosanno manna gudate Baote Waa abbino. Hatte yannara manna barru dilgonsa lawishshaho, adhanna adhama sakaalte amaddinonsa; konni daafira ‘keeraanchimmate daafira kulinohu Nohi’ gambisse daggino baore kulinsata insa mulluri gede asse agurino. (2 Phe. 2:5) Yesuusi yannankera noo ikkito hakka wari yanna ledo heewisiisino. (Maatewoosi 24:37-39 nabbawi.) Yannankera lowo manni, goofimarchu daara albaanni daga baalate naqaashe ikkara dudumbanni heeˈnoonniha Maganu Mangisteha dancha duduwo kulleemmo wote dimacciishshanno. Baote Wayire kultanno xaggenni maa ronseemmo? Maatete hajo lawishshaho adhanna adhama woy ooso ile lossiˈra Yihowa barri gambisinota deˈneemmo gede assitankera wodha dihasiissannonke.

BAOTE WAYINNI KAYISE YESUUSI GEESHSHA MANNU ADHAMANNI KEESHSHINO GARA

10. (a) Biˈree waro batinyu budi giddo hiittoo amanyooti rosamanni dayino? (b) Abirahaaminna Saara adhama dancha lawishsha ikkitannohu hiittoonniiti?

10 Nohinna sase oososi mitte mitte galte calla adhitinoha ikkirono, hakkawaro galtete aana galte adha rosantinote. Lowo budi giddo amanyootu maaeelle rosantinota ikkitu; qoleno togoo assooti ammaˈnote giddora nafa eino. Abiraaminna (Abirahaami) galtesi Soora (Saara) Maganoho hajajame Kanaani gobba haˈri yannara, hatte gobba manni amanyoote bainoha ikkino daafira adhanna adhama diayirrisannoho. Soddoomahonna Gomooraho heeˈranno manni quwa sae foorannohanna togoore assanno manna sammi yee laˈˈannoha ikkino daafira, Yihowa lamenka katama baˈˈanno gede assino. Abirahaami maatesi danchu garinni amaxxino; Saarano minaannise umimmara maahoyye yite galte dancha lawishsha ikkitino. (1 Pheexiroosi 3:3-6 nabbawi.) Abirahaami beettisi Yisaaqi Yihowa magansidhanno beetto adhanno gede assino. Yisaaqino beettisi Yaiqoobira hatto assino; Yaiqoobi ilino ooso 12 Israeelete gaˈrera annuwa ikkitino.

11. Muse Higge Israeelete mannira agarooshshe ikkitinohu hiittoonniiti?

11 Yihowa yannate gedensaanni Yaaqoobi (Israeeli) ilama ledo gondooro eino. Hakkawaro galtete aana galte adhanna wole hattoo coyibba lainohunni Muse Higge biddishsha uyitanno. Tini higge Israeelete manni kaphu maganna magansiˈranno manni ledo adhamannota hooltanno  daafira, ayyaanaamittete agarooshshe ikkitinonsa. (Marro 7:3, 4 nabbawi.) Minaanninna minaama mereero qarru kalaqamanno woyite, cimeeyye laˈe taashshitanno. Insa mimmitinsara ammanama hoogiro, hinaasiro woy galtensa huluullamiro togoo coye tirranni seeri no. Adhama diiga fajjinoonniha ikkirono, tenne assinannihuno higgete garinniiti. Mittu manchi adhama diiga dandaannohu ‘giwisanno coye galtesi aana afiˈrooti.’ (Mar. 24:1) Koye “giwisannosi coye” yinire bande kulloonnikkiha ikkirono, garire ikkinokki coyira galtesi aguranno yaa ikkinokkita heda dandiinanni.—Lew. 19:18.

GALTEˈNE HORONTA KAADDINOONTE

12, 13. (a) Milkiyaasi yannara mitu manni galtensa kaadinohu hiittoonniiti? (b) Yannankera mittu cuuamino manchi wolu manchi galte ledo foore ise ledo adhamiro ma assinanni?

12 Masaalaanchu Milkiyaasi yannara, Yihudu manni nooreno nookkireno kule galtensa fushshe hune ammanamikki gatino. Kuni manni qeedhimmate galtensa fushshe hunino; tenne assinohu aja seenne, wole agurina kaphu maganna magansiˈranno meento adhate yee ikkara dandaanno. Yesuusi uullate aana noo yannarano, Yihudootu galtensa “kaimu baalunni” yaano nooreno nookkireno kulte fushshite haˈrisa diagurtino. (Mat. 19:3) Yihowa konni garinni adhama diingannita giwanno.—Milkiyaasi 2:13-16 nabbawi.

13 Xaa yannara Yihowa manni mereero galtesi kaadanno mancho lashshi assine dilaˈnanni. Hanni mittu cuuaminohu adhamino rodii wolu manni galte ledo foore, adhamasi diigihu gedensaanni ledosi foortuta adhino yine hendo. Kuni manchi maaro ea hoogiro, songo ayyaanaamittetenni battaabbannokki gede assate togoore assinoha bonkanni. (1 Qor. 5:11-13) Kuni manchi galagale songote miila ikkara albaanni ‘aagintaawinota’ woy maaro einota ‘leellishanno looso loosa’ hasiissannosi. (Luq. 3:8; 2 Qor. 2:5-10) Konni garinni galtesi kaadino manchi songo higate kageeshshi yanna keeshsha hasiissannosi yine mura hoongirono, Maganu manni mereero sae sae calla ikkannohu togoo coyi shotinse laˈnanniha diˈˈikkino. Kuni manchi addinta maaro einota leellishate, gari yanna yaano mitto diro woy hakkiinni saˈino yanna keeshsha hasiissannosiha ikkara dandaanno. Cubbo loosino manchi songo higiro nafa, addinta maaro einoronna teˈee leellishate “Maganu yoo barcimi albaanni” uurrasi digattanno.—Rom. 14:10-12; Agarooshshu Shae, Bocaasa 15, 1979 (Ingilizete Afoo), qool. 31-32 lai.

KIRISTAANU ADHANNA ADHAMA

14. Muse Higge maaho kaaˈlitino?

14 Muse Higge Israeelete mannira 1,500 saˈˈanno diro biddishsha ikkitino. Tini higge Maganu manni maatete hajonna wole coyibba taashshanno wote, Maganunniha xalala seera hawannokki gede kaaˈlitino; konni garinni tini higge Kiristoosiwa iillishshanno awuuto ikkitinonsa. (Gal. 3:23, 24) Maganu Yesuusi reyo widoonni Muse Higge hune haaro qixxaawo qixxeessino. (Ibi. 8:6) Konni garinni Muse Higgera fajjinoonniha mito coye Kiristaanaho difajjinoonni.

15. (a) Kiristaanu songo giddo adhamanno manni harunsanno biddishshi hiikkonneeti? (b) Mittu Kiristaanchi adhamasi diigate daafira hedanno wote maa heda hasiissannosi?

15 Yesuusi, Farisootu xaˈmitinosi xaˈmora dawaro qoli yannara, mittu manchi adhamasi diigate Muse Higge giddo fajjinoonniha ikkirono, ‘alba kayinni hatto’ ikkinokkita kulino. (Mat. 19:6-8) Konni garinni Yesuusi Maganu biˈre adhanna adhamate daafira Edenete fushshino biddishshi, Kiristaanu songo giddo loosannota xawisino. (1 Xim. 3:2, 12) Minaanninna minaama “mitto biso” ikkino daafira, insa insaneewa quraanyama hasiissannonsa; Maganohonna mimmitinsara noonsa baxilli adhamansa konni  garinni kaajjishiˈranno gede kaaˈlannonsa. Galtesi foortukki higgete albaanni adhamasi diigino manchi wole adha didandaanno. (Mat. 19:9) Biˈre masaalaanchu Hose fooraasincho galtesi Goomeri maarinonte gede, mittu manchi foorinoha ikkirono maaro eiro galtesi iso maarate doodhitara dandiitanno. Yihowano ayyaanaamittetenni foorinohu Israeelete manni maaro eita maarinonsa. (Hos. 3:1-5) Mittu Kiristaanchi galtesi foortinota afihu gedensaanni ise ledo siimu xaadooshshe assannoha ikkiro, tini galtesira maara ikkitino daafira adhamansa diigate Qullaawa Borro uyitanno fajjo gattanno.

16. Yesuusi adhammikki heeˈrate daafira mayyiino?

16 Yesuusi, Kiristaanu adhamansa diiga dandaannohu lamunku giddo mittu fooriro calla ikkinota kulihu gedensaanni, adhantukki heeˈrate ‘aamamooshshi noonsari’ daafira coyiˈrino. Isi lede togo yiino: “Konne coye adha dandaannohu heeˈriro adho.” (Mat. 19:10-12) Batinyu Kiristaani mittu wodaninni Yihowara soqqamanni heeˈrate yee, adhamikkinni heeˈra doodhino. Tenne assansara galanteemmonsa.

17. Mittu Kiristaanchi adhama woyyitannosironna teˈee doodhate kaaˈlannosiri maati?

17 Mittu Kiristaanchi adhama woyyitannosironna teˈee doodhate kaaˈlannosiri maati? Adhammikki heeˈrate aamamooshshe adha dandaannoronna teˈee afate isonooto layiˈra hasiissannosi. Soqqamaasinchu Phaawuloosi adhammikki heeˈnanni gede amaalinoha ikkirono, togo yiino: “Foorre batidhinohura, mittu mittunku manchira umisi minaama heedhosi; hattono mitte mittente manchora umise minaanni heeˈrose.” Isi lede togo yiino: “Insa umonsa qeeˈla hoogiro adhamona; korkaatuno yortotenni giiramantenni adhama woyyitanno.” Mittu manchi adhamasi bushu assootiwiinni lawishshaho, maasterbeeshiinetewiinni hattono foorretewiinni xeertiˈranno gede kaaˈlitasira dandiitanno. Qoleno, adhama hasidhannori adhamate dirinsa iillinoronna teˈee heda hasiissannonsa; Phaawuloosi togo yiino: “Mittu manchi adhama hoogasinni kainohunni umosi qeeˈla dandiinokkiha lawisironna wedellimmate yanna sainoha ikkiro, hedinore assona; cubbo diˈˈikkannosi. Togoo manni adhamona.” (1 Qor. 7:2, 9, 36, NW; 1 Xim. 4:1-3) Ikkollana, mittu Kiristaanchi wedellimmate yanna yorto qarrissinosihura calla adhate muddama dihasiissannosi. Korkaatuno hakko dirira heeˈre adhanno Kiristaanchi adhamanno manniha loosu qeecha duqqate iillinokkiha ikkara dandaanno.

18, 19. (a) Kiristaanu songo giddo adhantannori hiittoo manna ikka hasiissannonsa? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

18 Kiristaanu songo giddo adhantannori lamunku, insaneeto Yihowara sayisse uyitinorenna iso woˈmu wodaninsanni baxxannore ikka hasiissannonsa. Qoleno adhame mitto biso ikke heeˈrate, lamunku mimmito lubbora baxannore ikka hasiissannonsa. Mooticha ‘ammaninohu’ ledo calla adhammanni gede uyinoonni hajajo harunsansa, atoote afiˈranno gede assitannonsa. (1 Qor. 7:39) Adhamihu gedensaanni, Qullaawu Maxaafi adhama geedonnita assiˈrate kaaˈlitannota kaajja amaale aannota huwatansa digattanno.

19 Heeˈnoommohu “goofimarchu barri” gumulora ikkino daafira, batinyu mannira adhamansa geeddanno gede assiˈrate kaaˈlitanno akatta dinonsa; aananno birxichira, adhamino Kiristaani guficho ikkannonsare dandee heeˈrate Qullaawa Borro kaaˈlitannonsahu hiittoonniitiro ronseemmo. (2 Xim. 3:1-5) Yihowa muxxe ikkino Qaalisi giddo adhanna adhama geedonnitanna hagiirru noota assiˈrate kaaˈlannoha kaajja biddishsha uyino; kuni biddishshi mannisi ledo hegere heeshshowa massitanno doogo aana haˈrate kaaˈlannonke.—Mat. 7:13, 14.