Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2016

 HEESHSHOTE XAGGE

Aa Hagiirre Afiˈreemmo Gede Assitinoe

Aa Hagiirre Afiˈreemmo Gede Assitinoe

AA DANDEEMMORI muxxe ikkinori nooeta huwatoommohu 12 dirihu heeˈreeti. Mitte hige jawu gambooshshiwa mittu rodii sabbaka hasiˈreemmotanna teˈee xaˈmie. Hakkuyira albaanni sabbake egennoommokkiha ikkirono, “Ee hasiˈreemmo” yee dawarummo. Ledosi soqqanshote qoqqowo haˈrummo gedensaanni, isi Maganu Mangistere kultanno buukileetuwa uyie. Hakkiinnino, “Ani doogo kawaanni heeˈranno manna hasaawiseemmona, ati doogo kaˈaanni heeˈranno manna hasaawisi” yiie. Hakka wote waajjoommoha ikkirono minunni mine haˈre sabbaka hanafummo; uyinoe buukileetuwa baala hakkawontenni ele gudummo; tini dhagge ikkitinoe. Hatte yannara mannaho aanni noommori insa lowo geeshsha hasiˈrannore ikkinota huwatoommo.

Ilamoommohu 1923nni Ingilaandete gobbara Kenti qoqqowira Chatemi yinanni baseraati; lophoommohu hexxo mudhino manni mereerooti. Mannu Umihu Alamete Oli gedensaanni alame woyyaabbanno yee hedinori haaqete hagiirre ikke gatino. Qoleno, Baaptisti yinanni ammaˈno qeesooti uminsa horo calla hasidhannore ikkansa annaˈyanna amaˈya hanqissinonsa. Honse diro ikkie balla, amaˈya Alamete Doyichohu Qullaawu Maxaafi Rosaano Maamari miilla (Yihowa Farciˈraasine) “rossannowa” woy gambooshshe assidhannowa haˈra hanaffu. Hakko, roduuwu giddonni mitte rodoo boode ooso gamba assite, Qullaawa Maxaafanna Maganu Gingilaate yinanni maxaafa horoonsidhe rosiissannonke. Hatte yannara roseemmori baasa baxisinoe.

DIRO ANE ROORTANNO RODUUWIWIINNI ROSO AFIˈROOMMO

Anjenni kayise, mannaho Maganu Qaali giddo noo hexxo kula lowo geeshsha baxisannoe. Duucha wote minunni mine calliˈya haˈre soqqameemmoha ikkirono, diro ane roorannoe roduuwi ledono soqqameemmo; tini insawiinni lowore rosate kaaˈlitinoe. Lawishshaho, mitto barra diro ane rooranno rodii ledo biskilliitetenni soqqanshote qoqqowo haˈnanni heeˈneenna mitto qeesicha laummoti hakkunni rodiira, “Kune meicho lai” yuummo. Hakkiinni roduu bisikilliitetenni dirre mitte karroonni haqqicho udulumi aana gaffi assino yiie. Hakkiinni togo yiie: “Meichoho yite yoo yaate atera silxaane uyinohehu ayeti? Yoo Yihowa yoona, ninke mannaho dancha duduwo kulle hagiidhino.” Hatte yannara aa lowo hagiirre afiˈnanni gede assitannota huwatoommo.—Mat. 25:31-33; Soq. 20:35.

Diro ane roorannohu wolu rodiino aatenni hagiirre afiˈrate, mito wote cinca hasiissannota rosiisinoe. Minaamasi Yihowa Farciˈraasine dibaxxannote. Mitto barra isi gaffi assinoommo widoonni mitore caˈmi yinammora minisira haare haˈrie. Minaamasi kayinni isi soqqansho fulinota affuti lowo geeshsha hanqitino daafira shaqixalu paakko aananke qolte olloltu. Isi  kayinni isera hanqa agure muushshi yee, hatte paakko basesera qole wori. Yannate gedensaanni minaamasi cuuante Yihowa Farciˈraasincho ikkitinohura cincasi kiissinosi.

Albillittete yannare kultanno hexxo mannaho kulate nooe hasatto lexxitanni hadhuta, amaˈyanna ani 1940nni Badheessu aganira Doveri yinanniwa cuuammummo. Wocawaaro 1939nni Biritaaniyu Jarmanete aana ola kayisi yannara anera 16 diro ikke nooe. Ella 1940nni mininke xullichira heeˈre, lowo kume ikkitannota masse qece yitino olanto makeenunni haaˈne sayinsanna laummo. Insa Denkerki yinannite olu basenni gattinoreeti. Insa hexxo mudhitinota laummoti, Maganu Mangistere kulammonsara lowonta halchummo. Gedensaanni hakko dironni, Jarmane Biritaaniyu gobbara bomba tuga hanaffu. Hashshu kiiro Jarmanenniti olu jettuwa ninke qooxeessi widoonni higge saˈanna laeemmo. Bombu tunganni wote suunannonna uwe dhoohe luulanno gari shibbire naqannoho. Soodo gobbara fulleemmo wote, qooxeessinkera noo minna diigantino. Tini, Maganu Mangiste calla hexxo assiˈra hasiissannoeta albinni roore huwateemmo gede assitinoe.

AATE BIDDI YEE HIGOOMMO GARA

Hagiirsiissannota woˈma yanna soqqansho hanafoommohu 1941nniiti. Hakkuyira albaanni howolote loosi ogimma afiˈrate yee Chatemi yinanniwa, Royaali Dokiyaardi yinanni dirijjitera looseemmo; kuni loosi mannu afiˈrate lowonta hasiˈrannohonna lowo horo aannoho. Yihowa soqqamaasine, Kiristaanu mitte gobbara haˈle wole gobba ledo olama hasiissannonsakkita lowo diri albaanni huwattino. Qoleno, 1941nni olu uduunne qixxeessitanno dirijjitera loosa hasiissannonkekkita buunxummo. (Yoh. 18:36) Hakka waro dokiyaardi yinanni dirijjite wayi giddo lixa dandiitannota olu howolo seekkitanni noo daafira, loosanni noommo looso aguratenna woˈma yanna soqqansho eate murciˈrummo. Woˈma yanna soqqansho eˈˈe umo haˈroommohu Kaatisiwooldisi giddo nooho Serensesteri yinanniho biifado katamaati.

Tonaasette diro ikkieta wottaaddara ikka giwoommohura honse agana usuramoommo. Usuru minira eessine callichoˈya cunfieta lowo geeshsha masoommo. Gedensoonni kayinni agaraasinenna usuramino manni usurroonniehu mayiraatiro xaˈmieta hagiirrunni ammanaˈya daafira kuloommonsa.

Usuru mininni fulummota Kenti haˈre Lionaardi Isimizi * ledo addi addi katammara soqqamammora sonkie; ninke ilammoommohu hakko qoqqowiraati. Gedensaanni 1944nni kayise mitto kume saˈannoti oofannohu nookkiti fanje hogomboonniti olu jette Kenti ubbino. Ninke heeˈneemmohu Naatisi amadinote Awuroppu gobbuwanna Lendenete jette buubbanno dhaawaraati. Tenne olu jettuwa Dudulibaagi yinanni. Jettete motore uurritu yaa, xuˈeessu giddo hatti olu jette dagge ubbe dhookkannota anfe agarranni; tini  qolte mannaho shibbire naqqanno. Hakka waro ninke ontu manni noote mitte maatera Qullaawa Maxaafa xiinxallinsanni heeˈnoommo. Mito wote, insa minensa bombu dirre ganeenna minu aanaho uwe gawajjannonsakki gede seekkiˈrinote siwiilu kurse woroonni ofolline xiinxallinseemmonsa. Yannate gedensaanni hatti maate gudisante cuuantino.

DANCHA DUDUWO BAARA WIDI GOBBUWARA SABBAKA

Biˈre Ayerilaandete suwisaancho ikke soqqamummo yannara jawa gambooshshe egensiinsoommo (woroonni)

Olu gedensaanni, suwisaancho ikke wodiidi Ayerilaandera lame diro soqqamoommo. Ninke Ayerilaande Ingilaandetenni lowo geeshsha baxxitannota dibuunxoommo. Hakko daafira misiyoone ikkinoommota kullanni galleemmo mine xaˈmiˈneemmo; hattono doogote metseettanke elleemmo. Kayinni Kaatoolikete ammaˈno annattino gobbara tenne assanke “gowwimmate!” Mitte hige mittu manchi waajjishiisheennanke polisichaho kulummota, isi “Wona mayyaanno yite hedootto?” yiie. Qeesootu kageeshshi silxaane afidhinota dianfoommo. Insa borronke adhanno manna loosunni fushshine hunanni gede assitanno; hattono galleemmo mininni haˈrinsanninke gede assitanno.

Hakkuyi gedensaanni haaru qooxeessira sabbankeemmo wote, biskilliitetenni galleemmo qachinni xeertowa haˈne qeesse affannonkekki qooxeessira sabbaka woyyitannota huwantummo. Jeefote qachinkera heeˈranno mannira sabbankeemmo. Kilkini yinanniwa mannu waadannonkeha ikkirono, mitto wedellicha lamalate giddo sase hinge xiinxallinseemmo. Qullaawu Maxaafi halaale mannaho rosiisa baxisinoe daafira, Giiliyaadi Qullaawu Maxaafi Rosi Mine eˈˈe misiyoone ikke qajeelate forme wonshummo.

Sibiya yinanni howolonke misiyoone ikkine soqqammummo yannara 1948nni kayise 1953 geeshsha minu gede assine horoonsiˈnoommo (qiniiteenni)

Niwu Yorkete onte agana qajeellummo gedensaanni, Giliyaadi Rosi Mine maassammoommori giddo shoole roduuwa Karibiiyaani Baarite shiimmaadda giddichuwara soqqammammora sonkinke. Bocaasa 1948nni, seendille 18 meetire ikkitannote Sibiya yinanni howolonni Niwu Yorki Sitinni haˈnummo. Hakkuyira albaanni howolotenni laaqanni haˈre egennoommokki daafira hagiidhoommo. Jaalinke Gesti Maaki howolo laaqate worbaho. Isi howolo laaqannohu assannore lawishshaho, shaˈra suntanninna dirrinsanni gara, kompaase horoonsiˈne raga anfanni garanna bubbe yowolo gantanno wote wole ragaanni hinge laanqanni gara rosiisinonke. Gesti konni garinni 30 barra qarrisanno dambali giddoonni laaqanni Bahaamasi iillishinke.

MAGANU QAALE GIDDICHUWATE SABBAKA

Bahaamasite shiimmaadda giddichuwara boode aganna sabbankummo gedensaanni Liiwaardinna Windiwardi yinanni giddichuwa haˈnummo; tini giddichuwa Puwerto Rikora multannote Virjiniyu giddichuwanni kayise Tirinidaadi mereero seendille 800 kiilo meetire ikkitanno basera noote. Ontu diri giddo roore sabbankoommohu Yihowa Farciˈraasine nookki giddichuwaraati. Mito wote haammata lamala imeelete sokka sonkummokki woy sonkoonninketa layiˈnummokki keeshshineemmo. Ikkirono Yihowa Qaale giddichuwate sabbakanke lowo geeshsha hagiirsiissinonke.—Erm. 31:10.

Howolo laaqa dandiitanno misiyoone Sibiya yinanni howolo gidditu (guranni qiniitira): Roonaaldi Paarkini, Diki Reyidi, Gesti Maaki, Isteenili Kaarteri

Baaru qacce dange howolonke uurrinseemmo wote, qachu manni xaphi yee ninke ewelumma afate hakkira daanno. Insa giddo mitu togoo howolo woy faranje afe diegennino. Hatte giddichuwara heeˈranno manni ammaˈnote coye baxannoho, danchuullehonna Qullaawa Maxaafa seekke egenninoho. Insa duucha hige xaalla woshshaande fushshinoonni qulxuˈme, awukaatonna ocholoone uyinonke. Howolonke gonxannihu, qishiˈnannihu, woy uduunne hayishshiˈnannihu gari bayichi nookkita ikkiturono dandiine heeˈnoommo.

Baaru laso amande haˈnanni manna hasaawinsanni honseemmo. Qoleno, Qullaawu Maxaafi lallawo heedhannota kulleemmonsa. Hakkiinni hawarranno wote howolote dowwola ganneemmo. Mannu daanna laˈnanni wote lowo geeshsha hagiirsiisanno.  Insa bagatenni dirranno yannara, kurraazensa beeddahe bilicci bilicci yitanni dirritannoha labbanno. Mito wote xibbe ikkanno manni daanno; qoleno xaˈmo xaˈmanni hashshiishiˈre haˈranno. Insa faarso faarsa baxanno; hakko daafira mite Maganu Mangiste faarso tayippetenni borreessine uyineemmonsa. Ninke shoolunku faarsa hananfummo gedensaanni insa ledonke faarsanno wote huuronsa lowo geeshsha baxissanno. Hatti lowo geeshsha hagiirsiissanno yannaati!

Mite Qullaawu Maxaafi rosaano insa xiinxallinse kaˈne wole maatewa haˈneemmo wote, hatti maate xiinxallitanna macciishshate ledonke hadhanno. Mitte basera keeshshineemmohu boode lamala calla ikkirono, ninke galagalle hingammo geeshsha lowo hasatto noonsari wole manna xiinxallissanno gede assineemmo. Insa giddo mitu uyinoommonsa looso danchu garinni loossinota laˈˈanke hagiirsiissinonke.

Xaa yannara kuri giddichuwa giddo batinye mannu daaˈˈatate yaaˈˈannota ikkitino; hakka waro kayinni tini giddichuwa gordu kuuli gedee wayi, shaafu batiˈrinoti baaru qaccenna saattu callu woˈminote; hattono qaxaqaˈa yitinote. Duucha wote mitte giddichonni wole giddicho haˈneemmohu hashshaati. Haˈneemmo wote dolfiini yinannihu wayi giddo kalaqami godoˈlanni howolonkera qoteho daahanno; hatte yannara howolonke laanqanna macciishshantanno huuro agurranna wole qoonqo dino. Qaxaqaˈa yiino baari aana fulinohu aganu xawaabbi, wayi qasirowa massitannota birra yinanni shiilo aanaho karroonni doogo lawanno.

Addi addi giddichuwara sabbankanni onte diro keeshshinummohu gedensaanni, howolonke motoretenni loossanno howolora soorriˈrate Puwerto Riko haˈnummo. Hatte gobba marroommowa misiyoone ikkite soqqantannote Makseni Booyidi yinannite mitte xuma beetto ledo egenname ise lowo geeshsha baxummo. Ise anjesenni kayisse dancha duduwo diinaggaabbe dudubbanni keeshshitino. Yannate gedensaanni, ise Kaatolikete gashshooti 1950nni fushshe haˈrisise yanna geeshsha, Doominiku Ripaabilikera misiyoone ikkite soqqantino. Howolo laaqqannorira Puwerto Riko mitto agana calla keeshshitanno gede fajjinanninsa daafira, mittu agani gedensaanni hakkiinni haˈra hasiissannoe. Muli yanna giddo hatte gobbanni wole giddichuwa haˈre boode dirra keeshsha hasiissannoe. Konni daafira aneneetira togo yuummo: ‘Roonaaldi, tenne beetto baxoottoro olloha hasiissannohe.’ Sase lamala gedensaanni ise adhate huucciˈrummo; hakkiinni lee lamala gedensaanni adhammummo. Makseninna Ani Puwerto Riko misiyoone ikkine soqqammeemmo gede assinoonninke daafira hatte gobbara gatummo.

Gedensaanni 1956nni ani woradu aliidi laˈˈaancho ikkeenna songuwa towaata hananfummo. Towaanteemmo roduuwi giddo rooru anga shiima ikkirono, insa towaata lowo geeshsha hagiirsiissannonke. Lawishshaho Potela Pestelo yinanni qachira, lowo ooso afidhinoti lame Yihowa Farciˈraasine ikkitino maate no; ani insara suusulle ufuufeemmonsa. Insa giddonni Hilda yinanni qaaqqo ninke ledo soqqama hasidhannoronnna teˈee xaˈmummo. Tennera ise, “Hasiˈrate wote hasiˈreemmana, kayinni caammu nooekki daafira soqqama didandeemma” yitu. Konnira isera caamma hirreennase ledonke soqqansho fultu. Lowo diri gedensaanni 1972nni Makseninna Ani Birukiliini noo Beeteele daaˈˈantanni heeˈneenna, Giliyaadi Rosi Mine muli yanna giddo maassante kaˈinoti mitte rodoo ninkewa dagge coyishiishshunke. Ise Ikuwadoore sonkeennase hakkira hadhe soqqantaraati; hakkiinni ise, “Ane qaagginanni? Ani Pestelonni dawoommate biˈre caammu nooekki qaaqqooti.” Ise Hildaati! Hatte yannara lowo geeshsha hagiidhinoommo daafira wiˈlinummo!

Gedensaanni 1960nni Puwerto Riko gobbara Sani Juani yinanniwa Santersi giddo noote shiima lame fooqe afidhinote sinu biirora soqqama hananfummo. Umi balla rooriidi looso loonseemmori Leenarti Joonseninna Aneeti. Doominiku Ripaabilikera umo Yihowa Farciˈraasine ikkite soqqantinori isootinna minaamasiiti; insa Puwerto Riko dayinohu 1957nniiti. Yannate gedensaanni, Makseni lamalate giddo mitte kume saˈanno metseetta, metseete hajaccanno mannira sokkanno. Ise kuni manni baalu ayyaanaamittete sagale afiˈranni noota heddanno daafira konne looso hagiidhite loossanno.

Beeteelete soqqansho aate faro fantanno daafira baasa baxeemmo. Ikkirono, togoo heeshsho heeˈra shotate yaa diˈˈikkino. Lawishshaho, 1967nni Puwerto Riko gobbara umiha daga dagiyyote gambooshshe assini yannara, loosu batiˈrinoehura lowo geeshsha yaadoommo. Hatte yannara Yihowa Farciˈraasinera albisa ikke loosanni noohu Naataani Noori Puwerto Riko dayino. Ani wole gobbanni dagganno misiyoonera hodhishsha qixxeessommoha ikkirono Isira kayinni hatto assoommokkiha lawinosi. Gedensaanni Isi coye qineessa hasiissannoeta kule kaajjishe amaalie hattono isi anera koffi yiinota kulie. Ani hakka wote isira tumo qoloommokkiha ikkirono, isi assoommore diassootto  yiino daafira boode yanna geeshsha wodaniˈyanni hanqoommo. Ikkollana wole yannara Makseninna Ani Roduu Noorinni xaandeenna isi ninke minisira woshshe sagale itisinonke.

Maateˈya laˈˈate Puwerto Rikonni Ingilaande haammate hinge haˈnoommo. Amaˈyanna Ani halaale macciishshine adhinummo yannara anniˈya diadhino. Ikkirono, roduuwu Beeteeletenni lallawo shiqishate dagganno wote, amaˈya insa mininkera koyissanno. Anniˈya kuri Beeteelete albisa ikkite soqqantannori umonsa heeshshi assitannore ikkitinota lae, effire giwanno gede assitinosi qeesootiwiinni horo baxxitinore ikkitinota huwatino. Yannate gedensaanni isi 1962nni cuuame Yihowa Farciˈraasincho ikkino.

Makseni ledo Puwerto Riko adhammummo balla; adhamanke 2003nni 50kki meeshsho ayirrinsummo

Muxxe galteˈya Makseni 2011nni fooliishshidhino. Ani ise reyotenni kaˈeenna galagale xaadeemmo yanna quqquxame agadhe noommo. Tini lowo geeshsha hagiidheemmo gede assitannoe! Makseninna Ani mitteenni soqqammummohu 58 diri giddo, Puwerto Riko gobbara 650 ikkitannoti Yihowa Farciˈraasine lexxite 26,000 ikkitanna laˈnoommo! Muli diro 2013nni Puwerto Rikota sinu biiro Yunayitidi Isteetisennite sinu biiro ledo mitte assinita, Ane Niwu Yorkete Wolkiili yinanniwa soqqamammora woshshinie. Puwerto Riko giddichora soqqamanni sayisoommoha 60 diro hedeemmo wote hatte gobbara ilame lophoommoha lawannoe. Kayinni hatte gobbanni agure fuloommo.

“MAGANU HAGIIDHE AANNOHA BAXANNO”

Beeteelete Maganoho soqqama xaano baxisannoe. Xa anera 90 diro sainoe; loosiˈya Beeteelete maate towaatate. Wolkiili dawummonku 600 saˈˈanno manna towaatoommota kulloonnie. Anewa daanno manni giddo mitu uminsa hajora woy maatensara kaaˈlitanno amaale xaˈmiˈranno. Wolu manni kayinni Beeteelete soqqanshonni hagiirre afiˈra dandaanno gara kayise amaaˈlannoe. Muli barra adhantinori kayinni adhamansa hagiirraame assiˈrate kaaˈlitanno amaale xaˈmidhanno. Mito qanchoho hadhe soqqantanno gede assinoonni. Amaale xaˈmiˈrannoe manni yaannoere seekke macciishsheemmo, hattono hasiisannoha ikkiro togo yeemmonsa: “‘Maganu hagiidhe aannoha baxanno.’ Loosattohu Yihowara ikkino daafira uyinoonnihe looso baala hagiirrunni loosi.”—2 Qor. 9:7.

Beeteelete soqqanshonnino ikko wole soqqanshonni hagiirre afiˈrate, loonsanni heeˈnoommori hasiisannoha ikkinohu mayiraatiro heda hasiissannonke. Beeteelete loonseemmo loosi baalu qullaawa soqqanshooti. Kuni loosi “ammanaminohunna egennaamu [“wodanaamu,” NW] soqqamaanchi” alamete qooxeessira noohu roduuwu maamarira ayyaanaamittete sagale shiqishshanno gede irko ikkanno. (Mat. 24:45) Yihowara soqqammeemmowi ikkiwano ikkiro, iso guwisiˈneemmo faro afiˈneemmo. Konnira, “Maganu hagiidhe aannoha baxanno daafira” isi aannonke looso baala hagiirrunni loonso.

^ GUFO 13 Lionaardi Isimiziti heeshshote xagge Dotteessa 15, 2012nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) fultino.