Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Woxawaajje 2016

Ayyaanaamittetenni Lopha Hasiissannohehu Mayiraati?

Ayyaanaamittetenni Lopha Hasiissannohehu Mayiraati?

“Qullaawa Maxaaffa mannaho nabbawate, kulatenna rosiisate jawaati.”—1 XIM. 4:13.

FAARSO : 45, 70

1, 2. (a) Isayaasi 60:22 giddo masaalloonni masaalo konni goofimarchu diri giddo woˈmitanni noohu hiittoonniiti? (b) Yihowa dirijjitete uullayidi kifilera mayi hasiisanno?

“AJJINO ilama kume, woˈmunkura maaˈne ikkitinori, wolqaataame gosa ikkitanno. (Isa. 60:22) Tini masaalo konni heeˈnoommohu goofimarchu dirira woˈmitanni no. Saihu 2015nnihu soqqanshote diri giddo 8,220,105 ikkitannoti Maganu Mangiste halashshaano diinaggaabbe soqqantanni sayisansa tenne leellishshanno! Iimi Anninke “Ani Kaaliiqi kuni coyi yannasinni rahe woˈmanno gede asseemmo” yee coyiˈrino daafira mittu mittunku Kiristaanchi tenne masaalo ledo sumuu yaannore assa hasiissannosi. Kaameelu giddo noo manni kaameelu rahe haˈrannota huwatannonte gede, ninkerano xaa yannara manna rosaano assate looso ranke loonsanni heeˈnoonniti xabbe leeltanni noonke. Mitti mittinke konne rahe loosamanni noo looso kaaˈlate maa assinanni heeˈnoommo? Konne looso diinaggaambe loosate dandaaminkere baala assinanni heeˈnoommo? Batinyu roduuwi woˈma yanna suwisaanonna kaaˈlaano suwisaano ikke soqqamate forme wonshanni no. Lowo roduuwi sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqantanno gede xaˈmininsa yannara maahoyye yite haˈransanna wole tiokiraasete looso loosansa hagiirsiissannota diˈˈikkitino?

2 Xaano ikkiro loosaasine lowo geeshsha hasiissanno. Diru kiiro  mite 2,000 ikkitannota haaro songo xintinanni. Mitte mittente haaro songora 5 cimeessi hasiisanno yiniro nafa, 10,000 songote soqqamaano diru kiiro cimeeyye ikkate ikkadda ikka hasiissannonsa. Hatto ikkiro, lowo kume ikkitannori labballu roduuwi songote soqqamaano ikkate sharrama hasiissannonsa. Qoleno, labballuno meya roduuwino loonseemmohu bacu ‘Mootichu loosi’ no.—1 Qor. 15:58.

AYYAANAAMITTETENNI LOPHATE YAA MAYYAATE?

3, 4. Ayyaanaamittetenni lophate yaa mayyaate?

3 1 Ximootewoosi 3:1 nabbawi. ‘Hasiˈra’ yine tirroonnihu Giriikete qaali mittoricho marre iillate hiixata xawisannoho; hiixantannihu iille adhate qarrisannorira ikkara dandaanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi konne qaale horoonsiˈre ayyaanaamittetenni lophate sharrama hasiissannota xawisino. Hanni mittu rodii albillitte songote afiˈranno qoosso daafira hedanni noohu gede assite hedi. Isi songote soqqamaancho ikka hoogirono, Kiristaanu akatta lossiˈra hasiissannosita afino. Isi balaxe songote soqqamaancho ikkate sharramanno. Hakkiinnino, cimeessa ikke soqqamara ayyaanaamittetenni gikki yaate mixo fushshiˈranno. Qoleno, songote giddo wole loosu qeecha afiˈrate ikkado ikkate sharrama hasiissannosi.

4 Hatteente gede roduuwu, suwisaano, Beeteelete soqqamatenna Mangistete Addaraashe minate mixo fushshidhuro hattenne mixo wonshiˈrate sharrama hasiissannonsa. Hanni Maganu Qaali addu magansiˈra magansidhannore ayyaanaamittetenni lophitanno gede jawaachishannonsahu hiittoonniitiro laˈno.

AYYAANAAMITTETENNI ROORE LOPHATE SHARRAMI

5. Wedellu wolqansa Maganu Mangiste looso loosate horoonsiˈra dandaannohu hiittoonniiti?

5 Wedellu jawaata wolqa noonsahura Yihowa soqqanshora lowo looso loosa dandaanno. (Lawishsha 20:29 nabbawi.) Mitu wedellu roduuwi Beeteelete giddo borro attamate loosira kaaˈlanno; hattono Qullaawa Maxaafanna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwa xarrazanno. Batinyu wedelli Mangistete Addaraashe minatenna gatamarate loosira kaaˈlanno. Wedellu gikki yiino roduuwi ledo dano iillitinonsare kaaˈlitanno. Batinyu suwisaano ikkino wedelli dancha duduwo gobbansaranna wole afoo coyiˈranno mannira duduwanno.

6-8. (a) Mittu wedellichi Maganoho soqqamate daafira noosi lao biddi assiˈrinohu hiittoonniiti? Tini mayi guma abbitinosi? (b) Yihowa ‘shaqqado ikkinota shinqe laˈˈa’ dandiineemmohu hiittoonniiti?

6 Atino Yihowara woˈmu wodanikkinni soqqama hasiˈrattoti dihuluullissannote. Ikkollana, aterano alba Aaroonira macciishshaminosiri gedeeri macciishshamahera dandaanno. Isi Yihowa Farciˈraasine ikkitino maate giddo lophinoha ikkirono, “Songo haˈranna soqqansho fula ceeˈmisha hanaffinoe” yee coyiˈrino. Aarooni Yihowara hagiirrunni soqqama hasiˈrinoha ikkirono, hagiirraamo ikka didandiino. Ikkina isi maa assiyya?

7 Aarooni ganye ayyaanaamittete coye assa yaano, Qullaawa Maxaafa nabbawa, gambooshsheho qixxaawanna gambooshshunniwa dawaro qola hanafino. Roorenkanni isi ganye huuccatto assiˈra hanafino. Yihowara noosi baxilli lexxita dancha gede ayyaanaamittete lopha hanafino. Isi hatte yanna kawa suwisaancho ikke soqqamino, wolu roduuwi ledo kalaqamu dano iillitinonsare kaaˈlino, hattono wole gobba haˈre sabbakino. Aarooni xa Beeteeletenna songote cimeessa ikke soqqamanni no. Isi heeˈranni noo heeshsho daafira mayi macciishshamannosi? Isi togo yiino: “Yihowa shaqqado ikkinota qamase laoommo. Yihowa maassiˈrinoehura Isira asalu nooehu gede ikke macciishshaminoe; hakko daafira isira albinni roore soqqamate kakkaummo; tini qolte lowo atoote afiˈreemmo gede assitinoe.”

8 Faarsaanchu, “Kaaliiqa hasidhannori. . danchare dihoogganno” yee faarsino. (Faarso 34:8-10 nabbawi.) Ee, Yihowa isira diinaggaabbe  soqqantannore horo diˈˈirrawisanno. Ninkeno mitti mittinke Yihowara soqqamate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro, Isi ‘shaqqado ikkinota shinqe (woy, qamanse) laˈˈa’ dandiineemmo. Magano woˈma lubbonkenni magansiˈnummoro, lowo geeshsha hagiidhineemmo.

HEXXO MUDHITOOTI

9, 10. Cincite ‘agadha’ hasiissannohehu mayiraati?

9 Mixokki wonshiˈrate sharramatto yannara cincite ‘agadhi.’ (Mik. 7:7) Yihowa soqqamaano songote giddo qoosso afiˈrate cincite agadha hasiissannonsaha ikkirono, Isi aye woteno irkisannonsa. Maganu Abirihaamira labbaa qaaqqo aasira qaale einoha ikkirono, isi kayinni cince ammanatenni agadha hasiissinosi. (Ibi. 6:12-15) Abirihaami Yisihaaqi ilama geeshsha lowo diro cince agadha hasiissinosiha ikkirono hexxo dimudhino; Yihowano diˈˈirraawisinosi.—Kal. 15:3, 4; 21:5.

10 Cince agadha shota ikkitinokkiti egennantinote. (Law. 13:12) Mixonke wonshiˈra hongoommota calla hendeemmoha ikkiro, hexxo mudhinammora dandiineemmo. Konnira, yannanke ayyaanaamittete akatta lossiˈrate horoonsiˈra hayyote. Hanni tenne assa dandiineemmota sase doogga laˈno.

11. Hiikkuri ayyaanaamittete akatta lossiˈrate sharrama hasiissannonke? Tini akatta hasiissannohu mayiraati?

11 Ayyaanaamittete akatta lossiˈri. Maganu Qaale nabbawanna hiincanke, hayyo, wodancha, taashsha, egenno, hedate dandoonna xiinxalla lossiˈrate kaaˈlitannonke. Kuri akatta addu magansiˈrara albisa ikkitannorira hasiissannote.  (Law. 1:1-4; Tit. 1:7-9) Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwa nabbawanke mitte haja lainohunni Yihowa hedo afate kaaˈlitannonke. Barru baala, boohaarshu daafira, uddiˈratenna seesate daafira, woxe amaxxate daafira, mannu ledo sumuu yine heeˈrate daafiranna wolu coyi daafira mitto coye doodhineemmo gede assannori tuncu yaannonke. Togoori tuncu yaannonke yannara Qullaawu Maxaafinni ronsoommore loosunni leellishanke, Yihowa hagiirsiisanno doorsha doodhate kaaˈlitannonke.

12. Songote miilla ammanantinore ikkitinota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti?

12 Ammannanniheha ikki. Baalinke uyinanninkeha tiokiraasete looso loosate dandiinummore baala assa hasiissannonke. Gashshaanchu Nehimiya Yihowa daga mereerinni albisa ikke loosanno manna doora hasiissinosi. Isi hiittoo manna dooriyya? Nehimiya Magano waajjannoha, halaalaanchonna ammanamino manna doorino. (Neh. 7:2; 13:12, 13) Xaa yannarano, “Maganu mini soqqanshora hendoonniri ammanantinore ikka hasiissannonsa.” (1 Qor. 4:2) Danchu loosinke maaxame gatannokkihura uyinanninke looso loosate dandiinummore baala assa hasiissannonke.—1 Ximootewoosi 5:25 nabbawi.

13. Mannu gara ikkinokkire assannohe wote Yooseefi lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

13 Yihowa filahera wodhi. Wolu manni gara ikkinokkire assihero maa assatto? Kalaqamino qarra hakkawontenni tira dandaattoha ikkara dandaanno. Kayinni ati gara ikkoottota leellishate woˈnaalattoha ikkiro, coyi roore bushara dandaanno. Yooseefira roduuwisi gara ikkinokkire assitinosiha ikkirono isi insara dikoˈmino. Gedensaanni Yooseefi kaphunni kassanse usuru minira eessinoonnisi. Ikkirono, Yooseefi qarru yannara Yihowa massagannosi gede assiˈrino. Togo assasi maaho kaaˈlitusiyya? ‘Kaaliiqi qaalisinni jifinosi [“filinosi,” NW].’ (Far. 105:19) Yooseefi fonqolo baala qeele sai gedensaanni baxxino looso uyinoonnisi. (Kal. 41:37-44; 45:4-8) Mannu gara ikkinokkire assannohe yannara Yihowa hayyonna jaawaante aannohe gede huuccatto assiˈri; assattore shaqqillunni assi; hattono manna awu afiinni hasaawisi. Qoleno, Yihowa kaaˈlannohe.—1 Pheexiroosi 5:10 nabbawi.

SOQQANSHOKKI WOYYEESSIˈRI

14, 15. (a) Sabbankeemmo gara seekkine heda hasiissannonkehu mayiraati? (b) Addi addi hayyo horoonsidhe sabbakate maa biddi assiˈra hasiissannoheha ikkara dandaanno? (Hanafote noo misilenna “Addi Addi Hayyo Horoonsidhe Sabbakate Woˈnaaltanni Nootto?” yitanno saaxine lai)

14 Phaawuloosi Ximootewoosi togo yee jawaachishino: “Qullaawa maxaaffa mannaho nabbawate, kulatenna rosiisate jawaati. Ateneenna rosiisatto roso seekkite agadhi.” (1 Xim. 4:13, 16) Ximootewoosi gikki yiinoho Maganu Mangiste sawaakichaati. Ikkirono, soqqanshosinni dancha guma afiˈrannohu rosiisanno roso ‘seekke agadhiro’ callaati. Qoleno mannu bashsho gede ikke macciishshannoella yee agadha didandaanno. Isi rosiisannore mannu macciishshanno gede, rosiisanno rosi insara hasiise noori ledo sumuu yaanno gede assa hasiissannosi. Ninkeno Maganu Mangistere dudumbeemmore ikkinoommo daafira hatto assa hasiissannonke.

15 Duucha wote minunni mine haˈne soqqammeemmo yannara manna minensa dianfeemmo. Mite gobbara mite fooqqanna hasiˈni gede ea dandiinannikki qooxeessa haˈne sabbaka didandiineemmo. Ati heeˈrattohu hattoo qooxeessira ikkiro, dancha duduwo duduwate wole doogga mayira diwoˈnaalatto?

16. Gudumaaleho farciˈra dancha guma abbitannota leellishannori maati?

16 Gudumaaleho farciˈra dancha duduwo halashshate kaajja doogooti. Batinye Yihowa Farciˈraasine tenne soqqanshonni dancha guma afidhanni no. Insa baaburunna otobise uurritannowa, dikkote, paarkenniwanna wolewa lowo manni heeˈrannowa sabbakate yanna gaaˈmitino. Yihowa Farciˈraasine wolu manni ledo yannate odoo kayisse, hasaawissanni noo manchi ooso danchumma daafira woy loosanno loosi daafira kayisse hasaawate woˈnaaltanno; tenne assitanno yannara wodanchitannore ikka hasiissannonsa.  Insa hasaawu mereero ayyaanaamittete hasaawa kayissanno; hattono hasaawissanni noo manchi hedosi xawisanno gede assate sharrantanno. Duucha wote manchu qolanno dawaro, aantanno yannara Qullaawu Maxaafi hasaawa hasaabbanno gede assitanno.

17, 18. (a) Gudumaaleho waajjittokkinni farciˈrate mayi kaaˈlahera dandaanno? (b) Soqqansho Daawiti gede Yihowa guwisiˈrate kakkaˈˈatto gede assitannohe yineemmohu mayiraati?

17 Gudumaaleho farciˈra qarra ikkitinoheha ikkiro, hexxo mudhitooti. Niyoorkete Katamira heeˈrannohu Ediye yinanni suwisaanchira alba gudumaaleho manna hasaawisa qarra ikkitinosi. Ikkirono, yannate gedensaanni isi waajjikkinni gudumaaleho sabbaka dandiino. Tenne assate mayi kaaˈlinosi? Isi togo yiino: “Maatete magansiˈra assiˈneemmo yannara, aninna minaamaˈya mannu sokkanke adha giwanno wote maa assa dandiineemmoro afate borro seekkine xiinxallineemmo. Qoleno wole Yihowa Farciˈraasine mite hedo kultannonke gede xaˈmineemmo.” Xa Ediye gudumaaleho waajjikkinni farciˈranno.

18 Addi addi hayyo horoonsidhe waajjittokkinni dancha duduwo duduwate sharramattoha ikkiro, ayyaanaamittete lophokki xabbe leeltanno. (1 Ximootewoosi 4:15 nabbawi.) Atino faarsaanchu Daawiti gede iimi Annanke togo yite galatattoti egennantinote: “Kaaliiqa woˈmanka woyite galateemmosi; galatisino woˈmanka woyite afiiˈyanni dibaxxanno. Loosisi daafira Kaaliiqa woˈmu wodaniˈyanni galaxxeemmo; gadadaammuno [“jooguulluno,” NW] tenne macciishshite hagiidhito.” (Far. 34:1, 2) Soqqanshokki jooguullu woy suwashshu wodani noonsari ate ledo halaalaancho Magano magansidhanni hagiidhitanno gede assitara dandiitanno.

AYYAANAAMITTETE LOPHITE YIHOWA GUWISIˈRI

19. Ammanantinori Yihowa soqqamaasine buutote qarri iillinsarono hagiirraamma ikkitannohu mayiraati?

19 Daawiti togo yee faarsino: “Kaaliiqa, kalaqoottohu baalu galatannohe; mannikki baalu guwisannohe. Mootimmakki gaacheenire hasaabbanno; wolqakkireno coyidhanno. Mannu baalu kunni garinni, wolqakkinni loosoottoha jajjabba loosonna, jawa gashshootikki gaacheena afanno.” (Far. 145:10-12) Kuni Daawiti coyiˈrinori Yihowate ammanantino soqqamaano baalate hedo xawisannoho. Kayinni xisso woy geedhimma hasiˈritto gede ikkite soqqamattokki gede ataawe ikkituhero maa assa dandaatto? Towattannoheriranna wolootaho dancha duduwo duduwattoha ikkiro, qullaawa soqqanshokki Yihowa ayirranno gede assitannota aye woteno deˈooti. Ammanakkinni kainohunni usurante noottoro; injaannoheha ikkiro halaale kula dandaatto, tini qolte Yihowa wodana hagiirsiissanno. (Law. 27:11) Ammanatenni bebbeehantino maate giddo noottoha ikkirono ayyaanaamittete looso loosattoha ikkiro Yihowa hagiidhanno. (1 Phe. 3:1-4) Qarrissanno ikkito giddo noottoha ikkiro nafa, Yihowa guwisiˈranna ayyaanaamittetenni lopha dandaatto.

20, 21. Yihowa dirijjite giddo qoosso afidhe soqqamate sharramattoha ikkiro, tini woloota kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

20 Aye woteno ayyaanaamittetenni lophate sharramattoha ikkiro, Yihowa addinta maassiˈrannohe. Heeˈratto gara woy yannakki biddi assidhe Yihowa uyino hexxo afa hasiˈranno mannira Maganunniha muxxe ikkino halaale kula dandaatto. Qoleno, ayyaanaamittetenni lophattohanna umikki horo agurattoha ikkiro, tini ayyaanaamittete roduuwakki kaaˈlitara dandiitanno. Songote giddo umokki heeshshi assite loosate sharramattoha ikkiro, ayyaanaamittete roduuwikki baxxannohe, naaddannohe, hattono kaaˈlitannohe.

21 Yihowara soqqammoommohu lowo diro woy shiima agana ikkirono, ayyaanaamittetenni lopha dandiineemmo. Ikkina, gikki yiino Kiristaani haaruuddu ayyaanaamittetenni lophitanno gede kaaˈla dandaannohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne hajo daafira ronseemmo.