Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Gede Marartinannire Ikke

Yihowa Gede Marartinannire Ikke

“Ani Kaaliiqi . . . maareemmohonna . . . mararaancho Maganooti.”—FUL. 34:6.

FAARSO: 57, 147

1. Yihowa Musera isonooto egensiisinohu ma garinniiti? Isi hatto assinohu mayiraati?

MITTE yannara, Maganu Musera suˈmasinna akattasi kule isonooto egensiisino. Hatte yannara Yihowa balaxe kulinohu isi maarannohanna mararannoha ikkinotaati. (Fulo 34:5-7 nabbawi.) Yihowa hasiˈroommero wolqaataamonna hayyicha ikkinota kulasira dandaanno. Hatte yannara, Muse Maganu irkisanni noosita buuxa hasiˈre no; konni daafira Yihowa soqqamaasinesi kaaˈla hasiˈrannota leellishshanno akatta kulinosi. (Ful. 33:13) Maganu kuri akatta balaxe qummi assasi jawaachishshannota diˈˈikkitino? Mararrote yaa wolootaho iillanni noo qarra huwatatenna insa kaaˈla hasiˈneemmota leellishate; konni birxichira konni akatire ronseemmo.

2, 3. (a) Maganu mannu ooso kalaqinohu marartannore ikkitanno gede asse ikkinota leellishannori maati? (b) Qullaawu Maxaafi mararrote daafira kulannore xiinxalla hasiissannonkehu mayiraati?

2 Mannu ooso kalaqantinohu Maganu daninniiti. Yihowa mararannoha ikkino daafira, mannu oosono mararro leellishate dandoo noonsa. Yihowa magansiˈrannokki manni nafa wolu mannira mararanno. (Kal. 1:27) Qullaawu Maxaafi giddo, mararro leellishshino mannire kultannoti batinye xagge no. Lawishshaho  hanni Selemooni diro heeˈrinori lame fooru meenti xagge laˈno; insa, lamente giddo qaaqqu ama hiitteetiro afate qaaqqo Selemooniwa haaˈre massino. Hakkiinni Selemooni qaaqqo lamewa darre beenkanni gede hajajino; hatte yannara qaaqqu amara godowu shafaminose. Konni daafira ise umise qaaqqo wole manchora uyinanni gede huuccidhino. (1 Mot. 3:23-27) Muse danqu qaaqqi heeˈreenna lubbosi gatissinota Feriooni beettono heda dandiineemmo. Ise hatte yannara kuni Ibiraawete wido ikkino qaaqqi shinanniha ikkinota affino; ikkirono ise qaaqqo “lowo geeshsha mararte” umisehu gede assite lossidhino.—Ful. 2:5, 6.

3 Mararrote daafira xiinxalla hasiissannonkehu mayiraati? Korkaatuno Qullaawu Maxaafi Yihowa faale haˈneemmo gede kulannonke. (Efe. 5:1) Yihowa mannu ooso kalaqinohu marartannore ikkitanno gede asse ikkirono, Addaamiwiinni ragiˈnoommo cubbinni kainohunni duucha wote uminkera roorsiˈra rakkannonke. Mito wote manna kaaˈlate hobbi ruxxi yinammora dandiineemmo. Mitootu mararro leellishate agurtukki sharrama hasiissinonsa. Mannaho mararro leellishatto gede kaaˈlannoheri maati? Umihunni, yanna gaaˈmite Yihowanna wolootu mararro leellishshino gara xiinxalli. Layinkihunni, Maganu gede mararattoha ikka dandaattohu hiittoonniitironna tenne assakki mayi horo afidhinoro hedi.

YIHOWA MARARANNO MAGANOOTI

4. (a) Yihowa sokkaasinesi Soddoomu katama soyinohu mayiraati? (b) Looxinna seennisi daafira kultanno xaggenni maa ronseemmo?

4 Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa mararro leellishinota kultannoti batinye xagge no. Hanni Maganu Looxira assinore hedi. Kuni keeraanchu manchi Soddoomunna Gomooru katamira heeˈranno manni assannohu maaeelu coyinni kainohunni ‘ikkannori bainosi.’ Maganu konne maaeela coye assannoha busha manna hunate kaino. (2 Phe. 2:7, 8) Maganu Looxi gatissanno gede sokkaasine soyino. Sokkaasine Looxinna maatesi baˈˈara kae noo kataminni fulte xooqqanno gede kultinonsa. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Isi [Looxi] kayinni keeshsheenna, Kaaliiqi mararinosi daafira sokkaasine iso, galtesinna lamenta seennesi anga amadde katamu gobbaanni fushshitanno gede assi.” (Kal. 19:16) Kuni lawishshi Yihowa ammanantino soqqamaasinera iillannonsa fonqolo seekke afannota dileellishanno?—Isa. 63:7-9; Yai. 5:11; 2 Phe. 2:9.

5. Maganu Qaali mararro leellinsheemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

5 Yihowa mararanno Magano calla ikkikkinni, mannisino mararannoha ikkanno gede rosiisannonsa. Hanni Yihowa Israeelete uyino seeri giddo mitto laˈno. Hakkawaro mittu manchi woluwiinni woxe liqiiriro imaana woy uddano amadisiisanno. (Fulo 22:26, 27 nabbawi.) Liqiissi manchi godowa kaajjado ikkiro, liqiirino manchi imaana adhe hoˈlara dandaanno; hatto ikkiro liqiiri manchi diphaare hooge qiidiranni galanno. Yihowa mannisi konni garinni godowa kaajjadda ikkannokki gede rosiisino. Mannisi woleho mararannoha ikka hasiissannonsa. Tenne hajajo giddo noohu xintu seeri mannaho mitore assine kaaˈlineemmo gede dikakkayisannonke? Roduuwinke qarrante heedheenna mitore assine kaaˈla dandiinanni heeˈne, sammi yine laˈˈa hasiissannonkeni?—Qol. 3:12; Yai. 2:15, 16; 1 Yohaannisi 3:17 nabbawi.

6. Yihowa Israeelete daga cubbo loossu yannara assinorinni maa ronseemmo?

6 Yihowa dagasi Israeele cubbo loossu wote nafa mararinonsa. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Akaakkansa Magani Kaaliiqi mannanna Qullaawa Mine mararino daafira, himanaano soye marro marro hige qorophisiisa diagurino.” (2 Dud. 36:15) Ninkeno bushu loosinsanni agurte higge  Magano hagiirsiisa hasidhannorira mararro leellisha dihasiissannonke? Yihowa yoo yaanno barra mittu manchino baˈˈara dihasiˈranno. (2 Phe. 3:9) Hakko daafira, Yihowa bushuulle hunanno barri daa geeshsha mannaho qorowishshu sokka duduwanke agurroonke; tini sokka Isi mararanno Magano ikkinota leellishshannote.

7, 8. Mitte maate Yihowa mararro leellishinonsata ammantinohu mayiraati?

7 Maganu mararannoha ikkinota leellishannohu batinyu woˈnaalshi no. Hanni Miilaani yinannihu 12 diri beetti noonsa maatera tuncu yiinonsare laˈno. Boosiniyu gobbara 1990 balla hatte gobbara noo gosa insa insanaawa olantino. Miilaani, rodiisi, annisi, amasinna wole Yihowa Farciˈraasine otobise giddite Boosiniyu gobbanni Serbiya hadhanni no. Insa jawa gambooshshe hadhanni no; hakko gambooshshiwa Miilaani anninna ama cuuamaraati. Ikkollana dannunniwa iillituta wottaaddaru Miilaani maate baxxitino sircho ikkitino daafira otobisete giddonni tuttuganni fushshinonsa; wolu roduuwi kayinni hadhanno gede fajjinonsa. Mittu wottaaddaru sooreessi Miilaani maate lame barra usure keeshshiishi gedensaanni, halaqichisira silke bilbile ‘Konne manna hiisso?’ yee xaˈmi. Hakkiinni halaqichu, “Massite waxaaxo gani!” yiino; halaqichu hatto yii wote Miilaani maate tenne macciishshitanni no.

8 Wottaaddaru mimmitu ledo hasaawanni heeˈreenna lamu anfoonnikki mannooti daggu; hakkiinni insa Miilaani maatewa shiqqi yite sununni assite insa Yihowa Farciˈraasine ikkitinota kultunsa. Insara otobisete giddo noohu wolu manni hakkiicho ikkinore kulinonsa. Hatte yannara qaaqquullu fajjote woraqata leellishanno gede xaˈminannikki daafira, kuni lamunku manni Miilaaninna rodoosi makeena eessite keella sayisse haadhe hadhu. Kuni manni Miilaani anninna amano keellu badhee hige danna tayisse saˈe agartannonsa gede kultunsa. Hatte yannara Miilaani wiˈlarano osoˈlarano gadado hoogino. Miilaani anninna ama “Insa ninke haˈnanna sammi yite laˈannoha lawannoˈne?” yee xaˈmino. Ikkollana insa haˈri wote, wottaaddaru lainonsaha nafa dilawanno. Miilaninna rodiisi keella saˈe anninsanna amansa ledo xaaddino. Insa Yihowa kaaˈlannonsa gede huuccidhino huuccatto macciishshinota huwattino; hakkiinni baalunku gambooshshe assinanni katama hadhino. Qullaawu Maxaafi Yihowa soqqamaasinesi konni garinni agarinokki yanna noota kulanno. (Soq. 7:58-60) Ikkirono, Miilaani hatte yannara macciishshaminosire coyiranni togo yiino: “Hakkawote sokkaasine wottaaddaru ille amaddinohanna Yihowa gatisinokeha lawannoe.”—Far. 97:10.

9. Yesuusi allaalaanchu nookki geˈreewi gede ikkino manna afiti maa assino? (Hanafote noo misile lai.)

9 Yesuusino dancha lawishsha ikkinonke. Isi “allaalaanchu nookki geˈreewi gede ikke qarramenna gara hawe” nooha batinye manna afe mararinonsa. Hatte yannara isi maa assiyya? ‘Lowo coye rosiisinonsa.’ (Mat. 9:36; Maarqoosi 6:34 nabbawi.) Yesuusi Farisootu gedeeha diˈˈikkino; insa manna kaaˈla dibaxxanno. (Mat. 12:9-14; 23:4; Yoh. 7:49) Atino Yesuusi gede ayyaanaamittetenni gattaawino manna itisa dihasiˈratto?

10, 11. Kaˈnirira baalaho mararro leellisha garaho? Xawisi.

10 Aleenni laˈnummoti Qullaawu Maxaafi lawishshuwa leellishshanno garinni, Maganu hatte yannara mararro leellishasi garankolla. Hatto yaa kayinni ninke kaˈnummorira baalaho mararro leellinsheemmo yaa diˈˈikkino. Lawishshaho, Moote Saaooli mararro leellisheemmo yee Maganu hajajo diigino. Isi Maganu daga diina ikkinoha moote Agaaginna bifa afidhino saada shiikkinni gatise abbino. Konninni kainohunni Yihowa Saaooli Israeelete moote ikkannota giwino. (1 Sam. 15:3, 9, 15) Yihowa  taashshote yoo yaanno Maganooti. Isi mannu wodanira noore afa dandaanno; qoleno isi mararro leellisha hasiissannonna hasiissannokki yanna afino. (Erq. 2:17; Hiz. 5:11) Yihowa isira hajajantannokkire baala hunanno yanna muleeti. (2 Tes. 1:6-10) Hatti yanna isi bushuulleho mararro leellishannota diˈˈikkitino. Isinni, Yihowa togoo manna hunasi, hatte yannara gatannoha keeraano manna mararannota leellishshannote.

11 Hige mannu baˈˈa woy gata hasiissannonsa yine yoo yineemmori ninke diˈˈikkinoommo. Hatteentenni xa manna kaaˈlate dandiinummore baala assa hasiissannonke. Ikkina, hasiissanno yannara, mannaho mitore assine mararro leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni tenne assa dandiineemmota mite doogga laˈno.

GARA IKKITINO MARARRO LEELLISHA DANDIINANNIHU HIITTOONNIITI?

12. Wolootaho mararro leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

12 Barru baala woloota kaaˈlitinanni faro hasidhe. Maganu olliichinkeranna ammanate roduuwinkera mararro leellinshammora hasiˈranno. (Yoh. 13:34, 35; 1 Phe. 3:8) Mararro yaanno qaali afiˈrino tiro giddo mitte “ledo qarrama” yitannote. Mararanno manchi wole manna qarru giddonni fushshate kaˈˈanno. Konni daafira, manna kaaˈlitinanni faro hasidhe! Lawishshaho, wolu mannira hasiisannonsare assitine, woy insara soqqantine kaaˈlitinansara dandiitinanni.—Mat. 7:12.

Mannaho mitore assite kaaˈlite mararro leellishi (Gufo 12 lai)

13. Maganu daga mannaho dano iillitanno wote maa assitanno?

13 Dano iillitinonsare kaaˈle. Batinyu manni dano iillitinonsa amanna laˈˈanno wote mararannonsa. Yihowa manni kaaˈlo hasiissinonsahu togoo mannira dode iillanno. (1 Phe. 2:17) Lawishshaho hanni Jaappaanete gobbara heedhanno rodoo woˈnaalsha laˈno. Ise heedhanno qooxeessiˈra 2011nni baattote huxanonna hambabalatte kaˈino. Ise roduuwu uminsa fajjonni wolewiinni dagge kaaˈlitannansanna bushinore biddi assitanna laˈˈase “lowo geeshsha jawaachishshinosetanna sheshifachishshinoseta” coyidhino. Ise togo yite borreessitino: “Roduuwu kaaˈlitinonke kaaˈlo, Yihowa ninke daafira hedannota wodancheemma gede assitinoe. Qoleno, Yihowa Farciˈraasine mimmitoho mararro leellishshannoreeti. Alame woˈmate noohu batinyu roduuwi huuccatto assannonke.”

14. Dhiwantinorenna geedhitinore kaaˈlate maa assa dandiineemmo?

 14 Dhiwantinorenna geedhitinore kaaˈle. Dhiwaminonna geedhino manna laˈneemmo wote mararreemmonsa. Dhiwanunna geedhimma heedhannokki yanna quqquxamme agadhineemmo. Konni daafira, Maganu Mangiste dagganno gede huucciˈneemmo. Hakka geeshsha kayinni, kaaˈlo hasiissannonsare kaaˈlate dandiinummore baala assa hasiissannonke. Hanni mittu borreessaanchi geercho amasi daafira borreessino xagge laˈno; amasi Alzayimersi yinanni dhibbi waadannose. Mitto barra ise shuma fuqqa hoogge uddano huˈnitu. Ise uddanose fiirate woˈnaaltanni heedheenna lame Yihowa Farciˈraasine minise dowwola dowwoltu. Insa hakkuyira albaanni manchote minira duucha hige dayino. Roduuwu ‘Kaaˈlinanniheri nooni?’ yee xaˈminose. Mancho “saalsiisannore ikkirono ee” yite qoltino. Hatte yannara roduuwu uddanose fiinose. Hakkiinni insa isera shae gafe hasaawisinose. Tennera manchote beetti insa lowo geeshsha galatinonsa. Isi togo yee borreessino: “Kuri [Yihowa] Farciˈraasine lowo geeshsha ayirriseemmonsa. Insa rosiissannore loosunni leellishshannoreeti.” Dhiwatinorenna geedhitinore marartinanniha ikkiro, insa kaaˈlate dandiitinannire baala diassitinanni?Fil. 2:3, 4.

15. Sabbakate loosinke wole manna kaaˈlannohu hiittoonniiti?

15 Mannu Yihoware rosanno gede kaaˈle. Mannu qarramenna yaade heeˈreenna laˈneemmo wote, insara ayyaanaamittete coye kulate kaˈneemmo. Tenne assa dandiineemmoti qara doogo, insara Maganunnirenna Mangistesi mannu oosora abbitanno atootire rosiisate. Maganu fushshino biddishshi garinni heeˈra hayyo ikkitinota affanno gedeno kaaˈla dandiineemmo. (Isa. 48:17, 18) Sabbakate loosi Yihowa ayirranno gede assanno; qoleno konne looso loossinanniha ikkiro wolootaho marartinannita leellishshinanni; ikkina konne looso albinni roore loosa dandiitinanni?—1 Xim. 2:3, 4.

MARARRO LEELLISHA ATENO KAAˈLITANNOHE!

16. Mararreemmore ikkanke ninkeneeto kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

16 Surrete fayyimma daafira xiinxallitannori mararro leellisha fayyimmankeranna mannu ledo noonke aantera kaaˈlitannonketa coyidhino. Wolootu qarra duqqattoha ikkiro, albinni roore hagiirraamonna albillittete daafira danchare hedattoha ikkatto, qoleno hakkeeshsha dicallatatto, hattono gara ikkitinokki hedo batidhannohekki gede kaaˈlitannohe. Ee, mararattoha ikkakki lowo geeshsha kaaˈlitannohe. (Efe. 4:31, 32) Baxillunni kae woloota kaaˈla hasiˈranno Kiristaanira danchu tiiˈˈi heeˈrannonsa; korkaatuno insa Maganu fushshino biddishshi ledo sumuu yaannore assanni no. Mararreemmore ikkanke dancha anna woy ama, dancha minaanna woy minaanna, hattono dancha jaala ikkineemmo gede kaaˈlitannonke. Mannaho mararro leellishshannori, insarano kaaˈlo hasiissannonsa yannara kaaˈlannonsaha afidhara dandiitanno.—Maatewoosi 5:7; Luqaasi 6:38 nabbawi.

17. Mararreemmore ikka hasiissannonkehu mayiraati?

17 Mararreemmore ikka hasiissannonkehu, togo assanke ninkeneeto kaaˈlitannonke daafira calla diˈˈikkino. Mararro leellinsheemmo gede kakkayisannonkehu qaru korkaati, mararrotenna baxillu Buicho ikkinohu Maganu Yihowa faale haˈranna iso guwisiˈra hasiˈneemmo daafiraati. (Law. 14:31) Isi ninkera kaajja lawishsha ikkinonke. Konni daafira, baalunku Yihowa gede mararreemmore ikkanke agurroonke; hatto assineemmoha ikkiro ammanate roduuwinke mereero baxillu heeˈranno, hattono wolu manni ledo dancha aante heedhannonke.—Gal. 6:10; 1 Yoh. 4:16.