Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Wocawaaro 2017

Worbuulle Ikke, Loosono Hanaffe

Worbuulle Ikke, Loosono Hanaffe

“Mitte giddohanna muratoottoha ikki; waajjittokkinninna wolqa baittokkinni looso hanafi. Kaaliiqi [“Yihowa,” NW] . . . ledokki no.”—1 DUD. 28:20.

FAARSO: 38, 34

1, 2. (a) Selemoonira hiikkonne baxxino looso uyinoonnisi? (b) Daawiti Selemooniri huluullinosihu mayiraati?

SELEMOONI Yerusaalamete katami giddo qullaawa mine minsiisanno gede hajanjoonnisi; kuni lowo geeshsha baxxino loosooti. Minnanni mini “lowo geeshsha biifadonna gobba baalate egennaminoha ikka hasiissannosi.” Baalunkunni roore minnannihu Yihowa ‘mineeti.’ Yihowa konne mine Selemooni albisa ikke loosiisanno gede hajajino.—1 Dud. 22:1, 5, 9-11.

2 Moote Daawiti, Maganu Selemooni kaaˈlannosita afino; Selemooni kayinni ‘anje afiˈrinohonna’ gari woˈnaalshi noosikkiho. Isi worba ikke hajanjoonnisi looso loosiyya? Anje afiˈrinohanna gari woˈnaalshi noosikkiha ikkasi qullaawa mine minannokki gede guficho ikkitinosini? Selemooni loososi umo fushshate worba ikkanna looso hanafa hasiissinosi.

3. Selemooni worbimmate daafira annisiwiinni maa rosino?

3 Selemooni worbimmate daafira annisiwiinni lowore rosinoti dihuluullissannote. Daawiti wedellichu heeˈre, annisi geˈreewo itara dayino moyicho shiino. (1 Sam. 17:34, 35) Isi mittu jigeessu wottaaddarchi ledo olami woteno worba ikkinota leellishino. Ee, Daawiti Yihowa kaaˈlinosi daafira mittu kinchinni calla Gooliyaadi shiino!—1 Sam. 17:45, 49, 50.

4. Selemooni worba ikka hasiissinosihu mayiraati?

 4 Daawiti, Selemooni mitte giddoha ikkanno gedenna qullaawa mine minanno gede jawaachishasi garankolla! (1 Duduwo 28:20 nabbawi.) Selemooni worba ikka hoogiro, waajja qeeltasira dandiitanno, hattono isi looso hanafa hoogara dandaanno; kayinni horonta hanafa hoogante, hanafe kae guda hooga woyyitanno.

5. Worbuulle ikka hasiissannonkehu mayiraati?

5 Selemooni gede, ninkeno mitte giddore ikkatenna loosonke umo fushshate Yihowa kaaˈlo hasiissannonke. Konninni aanchine hunda heeˈrinohu worbimma leellishino manni lawishsha laˈneemmo. Hattono, worbimma leellishanna loosonke umo fushsha dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo.

WORBU MANNI LAWISHSHA

6. Yooseefi worbimma leellishino gara hedatto wote dhagge ikkannoheri maati?

6 Yooseefi, Phoxifaari galte ledose fooranno gede assate woˈnaaltu yannara worba ikkinota leellishino. Yooseefi ise assi yitinore assa giwiro iillannosi qarra afikki digatino. Ikkirono isi anga aa giwe, isewiinni xooqe baino; tini isi worba ikkinota leellishshanno.—Kal. 39:10, 12.

7. Reaabi worba ikkitinota leellishshinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

7 Reaabino worba ikkitinota leellishshino. Reaabi Israeelete qotaano ise heedhannowa Iyyaarkote katama martu yannara, waajjite insa minisera eˈannota hoˈla dandiitanno. Ikkollana ise Yihowa addaxxitino daafira, lamenta qotaano minese maaxxino, hattono gobbansa keerunni higganno gede kaaˈlitinonsa; tini ise worba ikkitinota leellishshanno. (Iya. 2:4-6, 9, 12-16) Reaabi Yihowa halaalaancho Magano ikkinotanna hattenne baatto Israeelete dagara aasi gattannokkita ammantino. Ise Iyyaarkote mooteno ikko wole manna waajjite sheke diyitino. Hatteentenni, ise worba ikkitinota leellishshino; tini qolte umisetano maatese heeshshono gatissino.—Iya. 6:22, 23.

8. Yesuusi worbimma leellishasi soqqamaasinesi kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti?

8 Yesuusi soqqamaasineno worbuulle ikkitinota leellishshino. Insa Yesuusi assinore laˈe isi worba ikkinota huwattino. (Mat. 8:28-32; Yoh. 2:13-17; 18:3-5) Yesuusi lawishshi insano worbuulle ikkitanno gede kaaˈlinonsa. Seduqootu gibbinonsaha ikkirono, insa Yesuusi suˈminni sabbaka diagurtino.—Soq. 5:17, 18, 27-29.

9. Layinki Ximootewoosi 1:7 worbimma afiˈneemmota qara doogo kultannonkehu hiittoonniiti?

9 Yooseefi, Reaabi, Yesuusinna soqqamaasinesi worbuulle ikkansa, dancha looso loosate kaˈanno gede assitinonsa. Insa worbimma leellishshinohu umonsa addaxxitino daafira ikkikkinni, Yihowa addaxxitino daafiraati. Ninkeno worbimma leellisha hasiissannonke yanna no. Tenne yannara umonke addaxxa agurre Yihowa addaxxa hasiissannonke. (2 Ximootewoosi 1:7 nabbawi.) Hanni xa maatenke giddonna songote giddo worbimma leellisha dandiineemmo gara laˈno.

WORBUULLE IKKA HASIISSANNONKE YANNA

10. Kiristaana ikkino wedelli worbuulle ikka hasiissannonsahu mayiraati?

10 Kiristaana ikkino wedelli, Yihowara soqqamate worbuulle ikka hasiissannonsati batinye yanna no. Insa Selemooni lawishsha harunsa dandiitanno; isi qullaawa mine mine gudate duucha hayyo horoonsiˈre worba ikkinota leellishino. Kiristaana ikkino wedelli anninsanna amansa aannonsa biddishsha harunsa hasiissannonsaha ikkirono, insa uminsa doodha hasiissannonsa coyino no. (Law. 27:11) Dancha jaallanna boohaarsha doodhate, amanyootu xuri noonsakkire ikkatenna cuuamate worbimma hasiissannonsa. Maganu diina ikkinohu Sheexaanu, insa Yihowa hagiirsiisannore assitara dihasiˈranno; konni daafira insa worbuulle ikkitinota leellisha hasiissannonsa.

11, 12. (a) Muse worba ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? (b) Wedellu Muse lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti?

 11 Wedellu uminsa mixono fushshiˈra hasiissannonsa. Mite gobbara, wedellu kaffi yiino roso rosatenna lowo damooza baantanni looso amadate mixo fushshidhanno gede xixxiimbanninsa. Mite gobbara qole miinju anjenni kainohunni, wedellu maatensa kaaˈlate aana calla illachisha hasiissannosiha lawannonsa. Ateno hatto assatto gede xiixxiimbanniheha ikkiro, Muse lawishsha heda dandaatto. Muse lossitinositi Feriooni beetto ikkitino daafira, isi hasiˈroommero macca manchonna dureessa ikka dandaanno. Gibitsete wido ikkitino maatesi, rosiisaanosinna amaalannosi manni aleenni kulli coye assanno gede xiixxiiwinositi dihuluullissannote! Muse kayinni insara anga aa giwe Yihowa magansiˈra doodhino; tini isi worba ikkinota leellishshanno. Muse Gibitsete noosi jiro facci asse agure haˈri gedensaanni, Yihowa addaxxino. (Ibi. 11:24-26) Muse hatto assasi hatte yannara Yihowa atoote afiˈranno gede assitinosi; qoleno albillitte hakkiinni saino atoote afiˈrannoti egennantinote.

12 Hatteente gede, Yihowa worbimmatenni ayyaanaamittete mixo fushshidhannonna Maganu Mangiste balaxisiissanno wedella maassiˈranno. Isi, insa maatensara hasiisannore shiqishidhanno gede kaaˈlannonsa. Umi xibbi diro heeˈrino wedellichi Ximootewoosi, ayyaanaamittete mixo fushshiˈrino; atino isi lawishsha harunsa dandaatto. *Filiphisiyusi Sokka 2:19-22 nabbawi.

Heeshshokki woˈmantenni worba ikkate murciˈrootto? (Gufo 13-17 lai)

13. Mitte rodoo worba ikkase mixose wonshidhanno gede kaaˈlitinosehu hiittoonniiti?

13 Ameerikaho Alabaama yinanniwa heedhanno rodoo, ayyaanaamittete mixo fushshiˈrate worba ikka hasiissinose. Ise togo yite borreessitino: “Ani anje heeˈre manna ille qase laˈˈa waajjeemmate. Minunni mine haˈre afoommakki manna hasaawisa agurina, Gambooshshu Addaraashe dayino manna nafa shiqe hasaawisa waajjishannoe.” Ise woˈma yanna suwisaancho ikkate mixo fushshidhino; annisenna amase, hattono songote noohu wolu roduuwi, ise tenne mixo wonshidhanno gede kaaˈlinose. Ise togo yitino: “Sheexaanu alame, kaffi yiino roso ronsanni gede, maccahanna dureessa ikka hasiˈnanni gede jawaachishshanno. Duucha wote togoo mixo wonshiˈne anfannikkite, isinni yaandanninna dadillinanni gede assitannote. Yihowara soqqamaˈya kayinni, lowo hagiirrenna harshammo afiˈreemma gede assitinoe.”

14. Kiristaana ikkino anninna ama worbuulle ikka hasiissannonsahu hiittoo woteeti?

14 Kiristaana ikkino anninna amano worbuulle ikka hasiissannonsa. Lawishshaho, loosiisannoˈne manchi hashsha woy Qidaamenna Sambata loosu saate gobbaanni loossinanni gede xaˈmanni qarrisannoˈneha ikkara dandaanno; tini yanna maatete magansiˈra assidhinannita, soqqansho fultinannitanna gambooshshe hadhinannita ikkitara dandiitanno. Tenne yannara loosiisannoˈne manchira gimbi yaatenna oosoˈnera dancha lawishsha ikkate worbimma hasiissannoˈne. Woy qole, songoˈnera mitu annuwinna amuuwi oosoˈne assitara hasidhinannikki coye insa ooso assitara fajjitinoha ikkara dandaanno. Kuri annuwinna amuuwi, oosoˈne hakkoye coye assitannota hooltinoonnihu mayiraatiro xaˈmitaˈnera dandiitanno. Tenne yannara, worbuulle ikkitine oosoˈne hakkonne coye assitannota hooltinoonnihu mayiraatiro hayyotenni xawissinanni?

15. Faarso 37:25 nna Ibiraawoota 13:5 annuwanna amuuwa kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti?

15 Oosonke ayyaanaamittete mixo fushshidhanno gedenna tenne mixonsa wonshidhanno gede kaaˈlate worbimma hasiissannonke. Lawishshaho mitu annuwinna amuuwi oosonsa suwisaano ikkitanno gede, sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqantanno gede, Beeteele eˈanno gede, hattono  Magano magansiˈnanni mine minate loosiˈra kaaˈlantanno gede jawaachisha hoogara dandaanno. Annuwunna amuuwu, geedhitanno wote towaatannonsaha hooggannoha, woy albillitte oosonsa umonsa dandaa hooggannoha lawansara dandaanno. Ikkollana hayyoota ikkino annuwinna amuuwi Yihowa eino qaale wonshannota addaxxe worbuulle ikkinota leellishanno. (Faarso 37:25; Ibiraawoota 13:5 nabbawi.) Annuwunna amuuwu worbuulle ikke Yihowa addaxxannoha ikkiro, oosonsano hatto assitanno gede kaaˈlanno.—1 Sam. 1:27, 28; 2 Xim. 3:14, 15.

16. Mitu annuwinna amuuwi oosonsa ayyaanaamittete mixo fushshidhanno gede kaaˈlitinohu hiittoonniiti? Togo assansa oosonsa kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

16 Mittu Ameerikaho heeˈranno minaanninna minaama oosonsa ayyaanaamittete mixo fushshidhanno gede kaaˈlino. Minaanni togo yiino: “Qaaqquullinke anje heeˈreenna, woˈma yanna suwisaano ikkanna songo kaaˈla hagiirsiissanno gara kulloommonsa. Xa insa togoo mixo fushshiˈrino. Qaaqquullinke ayyaanaamittete mixo fushshiˈransanna tenne mixo wonshiˈransa Sheexaanu alame xixxiibbannonsahu gara ikkinokki coyiwiinni gatanno gedenna roore hasiisanno coyi aana illachishanno gede kaaˈlitinonsa.” Mittu lame ooso noosi rodii togo yiino: “Batinyu annuwinna amuuwi oosonsa ispoortete, boohaarshunninna rosunni maccare ikkitanno gede assate sharramanno, hattono tennera lowo woxe fushshanno. Ikkollana, oosote roore sharrama hasiissannohu insa Yihowa hagiirsiisannore assitanno gede kaaˈlateeti. Oosonke ayyaanaamittete mixonsa wonshidheenna insa ledo mitteenni hagiidhanke lowo geeshsha tashshi assitannonke.” Oosonsa ayyaanaamittete mixo fushshidhannonna hattenne mixo wonshidhanno gede kaaˈlitanno annuwanna amuuwa Yihowa massiˈrannonsata dihuluullammeemmo!

SONGOTE GIDDO WORBA IKKA

17. Songote giddo worbimma leellisha dandiinannita mite doogga kuli.

17 Songote giddono worba ikka hasiissanno. Lawishshaho, cimeeyye shota ikkinokki cubbo loosino manni haja laˈanno wotenna buuto dhiwamino manna kaaˈlitanno wote worbimma leellisha hasiissannonsa. Mite cimeeyye usuru mine hasatto noonsa mannira Qullaawa Maxaafa xiinxallissanno, hattono hakkiicho  gambooshshe massagganno. Mine assiˈrinokkihu meya roduuwina? Insano albinni roore soqqamate sharrama dandaanno; lawishshaho suwisaano ikka, sabbakkannori roore hasiissannowa haˈre farciˈra, Gimbaatu Akeeka Fushshitannonna Mintanno Gaamo ledo loosanna Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine eˈˈe rosa dandaanno. Mitu qole Giiliyaadi Rosi Minira eˈˈe rosa dandaanno.

18. Jajjabbu meya roduuwi worbimma leellisha dandaannohu hiittoonniiti?

18 Jajjabu meya roduuwi songote atooteho. Ninke insa lowo geeshsha banxeemmonsa! Insa giddo mitu, Maganoho albinsa geeshsha soqqama hoogirono, worbimma leellishanna dancha looso loosa dandaanno. (Tiito 2:3-5 nabbawi.) Lawishshaho, mitte jawa rodoo wedellitte rodoora bikku uddano uddiˈrate daafira kultanno gede xaˈminisero worbimma leellisha hasiissannose. Ise wedellitte rodoo uddidhanno uddanonni kainohunni diboroortanno; ikkirono, uddidhanno uddano woloota hagiirsiissara woy dadillissara dandiitanno gara kula dandiitanno. (1 Xim. 2:9, 10) Jajjabbu meya roduuwi konni garinni leellishanno baxilli songo lowonta kaaˈlanno.

19. (a) Cuuamino roduuwi worbimma leellisha dandaannohu hiittoonniiti? (b) Filiphisiyusi Sokka 2:13 nna Isayaasi 12:2 cuuamino roduuwi worbuulle ikkanno gede kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti?

19 Cuuamino labballino worbuulle ikkanna dancha looso loosa hasiissannonsa. Uyinannisi looso loosate isonooto shiqishanno rodii songote atooteho. (1 Xim. 3:1) Ikkollana mitu roduuwi, insaneeto shiqisha hooggara dandiitanno. Mittu rodii alba soˈro loosino daafira, xa songote soqqamaasincho woy cimeessa ikke soqqama dandaannokkiha lawasira dandaanno. Wolu rodii qole, uyinannisi looso loose afannokkiha lawasira dandaanno. Aterano hatto lawannoheha ikkiro, Yihowa worba ikkatto gede kaaˈlannohe. (Filiphisiyusi Sokka 2:13; Isayaasi 12:2 nabbawi.) Museno Maganu uyinosi looso loosate dandoo dinoe yee hedino yanna noota qaagi. (Ful. 3:11) Ikkollana Muse Maganu worba ikkanno gede kaaˈleennasi Isi uyinosi looso umo fushshino. Mittu cuuamino rodiino, Maganu worbimma aannosi gede huuccatto assiˈrenna Qullawa Maxaafa barru baala nabbawe Muse gede worba ikka dandaanno. Worbimma leellishino manni xagge hiincano kaaˈlitannohe. Cuuamino rodii, cimeeyye qajeelsitannosi gede xaˈmira dandaanno; qoleno isi uyinannisi looso baala loosate isonooto shiqisha hasiissannosi. Baalunku cuuamino roduuwi, worbuulle ikkanno gedenna songote giddo jawaate loosanno gede jawaachinsheemmonsa!

YIHOWA “LEDOKKI NO”

20, 21. (a) Daawiti Selemooni mayyee jawaachishinosi? (b) Yihowa maa assannonketa addaxxa dandiineemmo?

20 Moote Daawiti Selemoonira, qullaawa mine mine guda geeshsha Yihowa ledosi ikkannota kulinosi. (1 Dud. 28:20) Selemooni annisi kulinosire wodanisira wodhino; qoleno isi anje afiˈrinohanna gari woˈnaalshi noosikkiha ikkasi guficho ikkitasira diwodhino. Isi looso hanafe worba ikkinota leellishino, qoleno isi Yihowa kaaˈlonni dhagge ikkannoha qullawa mine lamalu dirinninna daratunni mine gudino.

21 Yihowa Selemooni kaaˈlinte gede, maatenkenna songonke giddo worbuulle ikkineemmo gedenna loosonke umo fushshineemmo gede kaaˈlannonke. (Isa. 41:10, 13) Yihowara soqqammeemmo wote worbuulle ikkinommota leellinsheemmoha ikkiro, isi xaano ikko albillitte atootesi aannonketa dihuluullammeemmo. Konni daafira, ‘mitte giddore ikke, loosono hanaffe.’

^ GUFO 12 Ayyaanaamittete mixo fushshira dandaatto gara afate, Maaja 15, 2004te Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) fulinoha “Ayyaanaamitte Mixo Fushshidhe Kalaqaanchokki Ayirrisi” yaanno birxicho lai.