Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Afoo doodhi Sidaamu Afoo

“Maganu Qaali . . . Loosannoho”

“Maganu Qaali . . . Loosannoho”

“Maganu qaali lubbo afiˈrinohonna loosannoho [woy, wolqa afiˈrinoho].”—IBI. 4:12.

FAARSO: 96, 94

1. Maganu Qaali wolqa afiˈrinota huluullammeemmokkihu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

YIHOWA daga ikkinoommo daafira, Isi Qaali “lubbo afiˈrinohanna loosannoha” ikkinota dihuluullammeemmo. (Ibi. 4:12) Ninke giddo rooru Qullaawu Maxaafi uminke heeshshonna wolu mannita soorre biddi assanna laˈnoommo. Roduuwinke giddo alba mitootu mooraanote, jingilli assitanno dhagga adhitannoreeti woy maaeela coye assitannoreeti. Mitootu maalaamittete jironni qiniinonsare ikkiturono, heeshshonsa giddo mitu coyi xeinonsaha lawannonsareeti. (Ros. 2:3-11) Haammatu hexxo mudhinohunna ragu bainonsa manni Maganu Qaali afiˈrino wolqanni soorrame halaalu doogo aana haˈra hanafino. Agarooshshu Shaera sae sae fulannoha “Qullaawu Maxaafi Mannu Heeshsho Soorre Biddi Assanno” yaanno birxicho nabbabbe dhagge assiˈroottoha ikkara dandaanno. Mannu cuuame Kiristaana ikki gedensaanni nafa, Qullaawa Borro kaaˈlonni ayyaanaamittetenni lophannota huwatoottoha ikkara dandaanno.

2. Umi xibbi diro ikkinori Maganu Qaali wolqa noosiha ikkinota leellishannohu hiittoonniiti?

2 Yannankera batinyu manni Maganu Qaale xiinxallansanni heeshshonsa soorrante biddi yitinoti dhagge ikkitannonkeni? Diˈˈikkitannonke! Tini umi xibbi dirira heeˈrinohu iimira haˈrate hexxo noonsa roduuwinke xagge qaangeemmo gede assitannonke. (1 Qorontoosi 6:9-11 nabbawi.) Soqqamaasinchu Phaawuloosi  Maganu Mangiste ragiˈnannikki gede assitanno coyibba kulihu gedensaanni,“Kunni albaanni kiˈne giddonni mitu mitu hattooreeti” yee coyiˈrino. Ikkollana insa Qullaawa Borronninna qullaawu ayyaani kaaˈlonni soorrante biddi yitino. Mitootu Kiristaana ikkitu gedensaanni nafa Maganu ledo noonsa jaalooma hunanno coye assitino. Qullaawu Maxaafi umi xibbi diro mittu buuramino Kiristaanchi bohaminotanna gedensaanni songo higinota kulannonke. (1 Qor. 5:1-5; 2 Qor. 2:5-8) Kuri ammanate roduuwinkera addi addi qarri iillinsarono Maganu Qaali afiˈrino wolqanni iillinonsa qarra dandiite saˈinota afanke jawaachishshannota diˈˈikkitino?

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

3 Qullaawu Maxaafi wolqa afiˈrinoha ikkino daafira, konne maxaafa seekkine horoonsira hasiissannonke. (2 Xim. 2:15) Konni birxichira Maganu Qaali afiˈrino wolqa, (1) heeshshonke giddo, (2) soqqameemmo wotenna (3) madirake fulle rosiinseemmo wote woˈmunni woˈma horoonsiˈra dandiineemmo gara ronseemmo. Tenne xiinxallanke woyyannonkere rosiisannonkehu iimi Anninkera noonke baxilli lexxannonna galanteemmore ikkineemmo gede assitannonke.—Isa. 48:17.

HEESHSHONKE GIDDO

4. (a) Maganu Qaalinni horo afiˈrate maa assa hasiissannonke? (b) Qullaawa Maxaafa nabbawate gaaˈmootto yanna hiitteeti?

4 Maganu qaali kaaˈlankera hasiˈnummoro ganyine xiinxalla hasiissannonke; konni daafira, Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawate sharrama hasiissannonke. (Iya. 1:8) Ninke giddo rooriidi loosu batiˈrannonkere ikkinoommoti egennantinote. Ikkirono loonseemmo loosino ikko, wolu aye coyino, Qullaawa Maxaafa nabbambeemmota hoolankera wodha dihasiissannonke. (Efesooni Sokka 5:15, 16 nabbawi.) Batinye Yihowa Farciˈraasine Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawate hayyotenni yanna gaaˈmitino; lawishshaho mitootu soodo, barra woy hashsha nabbabbanno. Insara faarsaasinchu gedee hedo noonsa; isi togo yiino: “Seerakki lowo geeshsha baxeemmo; barra woˈma iso hedeemmo.”—Far. 119:97.

5, 6. (a) Nabbamboommore hiinca hasiissannonkehu mayiraati? (b) Danchu garinni hiinca dandiineemmohu hiittoonniiti? (c) Qullaawa Maxaafa nabbawakkinna hiincakki kaaˈlitinohehu hiittoonniiti?

5 Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo wote nabbamboommo coye hiincano lowo geeshsha kaaˈlitannonke. (Far. 1:1-3) Qullaawu Maxaafi giddo noo hayyonni horo afiˈra dandiineemmohu hatto assinummoro callaati; Qullaawa Maxaafa borreessininku lowo diro ikkirono, konni maxaafinni afiˈnanni hayyo woˈmanka wote kaaˈlitannote. Maganu Qaale nabbambeemmohu attammoonniha woy elektirooniksete uduunnichinni ikkirono, loosoho kakkayisanno garinni nabbawa hasiissannonke.

6 Danchu garinni hiinca dandiineemmohu hiittoonniiti? Lowo roduuwi Qullaawu Maxaafi gafa nabbabbu gedensaanni shiima geeshsha taxxi yite konni woroonni noo  xaˈmuwa hedansa lowore kaaˈlitinonsa: ‘Tini hedo Yihowa daafira maa rosiissannoe? Maganu Qaali giddo nooha xintu seera heeshshoˈya giddo harunsanni noommohu hiittoonniiti? Woyyeessiˈra hasiissannoe coyi maati?’ Huuccatto assiˈne Maganu Qaale hiincanke, Qaalisi giddo noo amaale harunsate kaˈneemmo gede assitannonke. Togo assineemmoha ikkiro, Maganu Qaali afiˈrino wolqa heeshshonke giddo horoonsira dandiineemmo.—2 Qor. 10:4, 5.

SOQQAMMEEMMO WOTE

7. Soqqammeemmo wote Maganu Qaale seekkine horoonsira dandiineemmohu hiittoonniiti?

7 Soqqammeemmo wote Qullaawa Maxaafa seekkine horoonsiˈrate kaaˈlannonkeri maati? Umihunni sabbankeemmo wote Qullawa Maxaafa ganyine horoonsiˈrate. Mittu rodii Qullaawa Maxaafa horoonsiˈrate daafira togo yiino: “Yihowa ledo minunni mine hadhe soqqantanni noottoha ikkoommero, baalankare ati callu coyiˈrattonso, isino coyiˈranno gede assatto?” Kuni rodii yaa hasiˈrinoti, soqqammeemmo wote Maganu Qaale fanne nabbambeemmoha ikkiro, hasaawinseemmo mancho Yihowa hasaawisanno gede assinanni heeˈnoommo yaate. Seekkine hende doorroonni qummeeshshi ninke coyiˈneemmote aye hedonnino rooranno. (1 Tes. 2:13) Konnira ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Dancha duduwo mannaho kuleemmo wote Qullaawa Maxaafa nabbaweemmo faro hasiˈreemmo?’

8. Sabbankeemmo wote Qullaawa Maxaafa nabbawatenni sainore assa hasiissannonkehu mayiraati?

8 Hasaawinseemmo manchira Qullaawa Maxaafa nabbawa calla diguddanno. Mayira? Korkaatuno batinyu mannira gariti Qullaawu Maxaafi egenno dinonsa. Umi xibbi dirono ikko yannankera noo manni hattooho. (Rom. 10:2) Konni daafira qummeeshsha nabbamboommo daafira calla mittu manchi sokka huwatanno yine heda dihasiissannonke. Qara qara qaalla lende nabbambenna tironsa xawinse, qummeeshshunnita qara hedo bande fushsha hasiissannonke. Togo assinummoro, Maganu Qaali sokka rosiinseemmo manni wodaniranna surrera qaˈmidhanno gede assineemmo.—Luqaasi 24:32 nabbawi.

9. Qummeeshsha egensiinseemmo wote, mannu Qullaawa Maxaafa ayirrisanno garinni egensiisa dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

 9 Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo wote mannu Maganu Qaale ayirrisanno gede qummeeshsha seekkine egensiisa hasiissannonke. Lawishshaho, “Hanni Kalaqaanchinke tenne hajo daafira mayyaannoro laˈno” yaa dandiineemmo. Kiristinnu daafira afinori nookki manchi ledo hasaambeemmo wote “Hanni Qullaawa Borro mayitannoro laˈno” yaa dandiineemmo. Woy ammaˈnote gari hasatto noosikki manchi ledo hasaambeemmo wote, “Tenne hundi yaatto macciishshite egennootto?” yine xaˈminammora dandiineemmo. Ee, hasaawinseemmo manchi hedosi maatiro afanna, isi hedo ledo sumuu yaanno garinni hasaawisa hasiissannonke.—1 Qor. 9:22, 23.

10. (a) Mittu rodii woˈnaalsha kuli. (b) Soqqamatto wote Maganu Qaali loosannoha ikkinota buuxoottohu hiittoonniiti?

10 Batinye halashshanno soqqantanno wote Qullaawa Maxaafa seekkine horoonsira dancha guma abbitannota buuxxino. Hanni mitto lawishsha laˈno. Mittu rodii metseetenke lowo diro nabbawanni keeshshinoha jawa mancho galagale mare hasaawisino. Mule fultinota Agarooshshu Shae ele calla haˈrantenni, borrote giddo noo qummeeshsha nabbawate hedi. Isi 2 Qorontoosi 1:3, 4 nooha “Maarote Anni jawaante baalate Magani . . . qarrinke baalu giddo jawaachishannonke” yaanno qummeeshsha nabbawisi. Kuni manchi qummeeshsha lowo geeshsha baxino daafira roduu lede nabbawannosi gede xaˈmiri. Kuni manchi isiranna minaamasira jaawaante hasiisse noonsata kulino; qoleno isi Qullaawu Maxaafi daafira roore afa hasiˈrino. Ee, Maganu Qaali afiˈrino wolqa soqqammeemmo woteno loossanno!—Soq. 19:20.

MADIRAKE FULLE ROSIINSEEMMO WOTE

11. Madirake fulte rosiissanno roduuwi maa assa hasiissannonsa?

11 Ninke baalunku Kiristaanunniha songote woy jajjabba gambooshshenke haˈra banxeemmo. Gambooshshe haˈneemmohu qaru korkaati Yihowa magansiˈrateeti. Qoleno gambooshshunniwa rosiinsannihu ayyaanaamittete rosinni lowo horo afiˈneemmo. Madirake fulte rosiissanno roduuwi tenne kaajja qoosso afiˈransanni hagiidhitanno. Ikkirono, tini qoosso shotinse laˈnannikkita ikkitinota dea dihasiissannonsa. (Yai. 3:1) Insa woˈmante yannara rosiissanno wote Qullaawa Maxaafa seekkite horoonsira hasiissannonsa. Madirake fulte rosiisatto gede kifile uyinihero, rosiisatto wote Maganu Qaali afiˈrino wolqa horoonsira dandaattohu hiittoonniiti?

12. Lallawo shiqishshanno roduuwi Qullaawa Maxaafa seekkite horoonsira dandiitannohu hiittoonniiti?

12 Lallawo shiqishatto wote,Qullaawa Maxaafa seekkite horoonsiˈri. (Yoh. 7:16) Togo assa dandaattohu hiittoonniiti? Umihunni, macciishshanno manni Qullaawu Maxaafi qummeeshshinni roore kulatto woˈnaalshuwa, woy lawishshuwa, woy lallawo shiqishatto gara calla illachishannokki gede qoropha hasiissannohe. Qoleno, mittu manchi haammata qummeeshshuwa nabbawino daafira calla Qullaawu Maxaafi giddonni rosiisino yaa ikkitinokkita huwata hasiissannohe. Isinni batinye qummeeshsha nabbawa macciishshanno manni mitto qummeeshshano amadikki gatanno gede assitara dandiitanno. Konni daafira, qara qara qummeeshshuwa qorophite doorittohu gedensaanni, dancha gede assite nabbawate, xawisate, lawishshunni irkisatenna loosunni leellinshannihu hiittoonniitiro kulate seekkite qixxaawi. (Neh. 8:8) Lallawo xintantinohu dirijjite qixxeessitino fushshaato aana ikkiro, fushshaatonna qummeeshshuwa seekkite xiinxalli. Fushshaatote giddo noo hedonna qummeeshshu mereero noo fiixoomi maatiro huwatate woˈnaali. Hakkunni gedensaanni fushshaatote giddo noo hedo rosiisate malino qummeeshsha doorte horoonsiˈri. [Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine Uyinanni Qajeelsha Horoonsiˈri (Amaaru Afoo) yaanno maxaafira qoola 150-159  aana kaaˈlitannohe hedo afiˈra afiˈra dandaatto.] Baalunkunni roore, Qaalisi giddo nooha muxxe roso garunni rosiisa dandaatto gede kaaˈlahera Yihowa seekkite huucciˈri.—Izira 7:10; Lawishsha 3:13, 14 nabbawi.

13. (a) Mitte rodoo Kiristaanu gambooshshiwa macciishshitino qummeeshshi hedose biddi assidhanno gede kaaˈlinosehu hiittoonniiti? (b) Gambooshshinkewa kullanna macciishshootto qummeeshshi kaaˈlinohehu hiittoonniiti?

13 Mitte Awustiraaliyaho heedhanno rodoo gambooshshunniwa macciishshitino qummeeshshi lowo geeshsha kaaˈlinose. Tenne rodoora anje heedheenna lowo geeshsha dadillisanno coyi iillinose; ikkirono ise Qullaawu Maxaafi sokka macciishshite heeshshose Yihowara sayisse uyitino. Ikkollana, isera Yihowa baxannoseta ammana qarra ikkitinose. Gedensaanni kayinni Maganu baxannoseta ammantu. Ise Maganu baxannoseta ammantanno gede assinoseri maati? Hedose biddi assidhanno gede kaaˈlinoseri, gambooshshunniwa xawinsoonni qummeeshsha hiincaseetinna wole qummeeshshuwa ledo xaadisse hedaseeti. * Ate songotenna jajjabbu gambooshshiwa kullanna macciishshootto qummeeshshi loosoho kaˈˈatto gede asse egenninohe?—Neh. 8:12.

14. Yihowa Qaale naandeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

14 Yihowa Qaalesi Qullaawa Maxaafa uyinonke daafira Iso galata dihasiissannonke? Isi mannu oosora Qaalesi uyinoha calla ikkikkinni kaajje heeˈranno gede asseemmo yee eino qaaleno wonshino. (1 Phe. 1:24, 25) Maganu Qaale ganyine nabbawa, loosu aana hosiisanna woloota kaaˈlate seekkine horoonsira hasiissannonke. Togo assinummoro, muxxe ikkinoha Qullaawa Maxaafa banxeemmotanna naandeemmota leellinsheemmo; baalunkunni roore kayinni, Qullaawu Maxaafi Anna ikkinoha Magano Yihowa banxeemmota leellinsheemmo.

^ GUFO 13 Hedoˈya Biddi Assiˈroomma” yitanno saaxine lai.