Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Wocawaaro 2017

“Maganinke Qaali . . .  Hegerera Kaajje Heeˈranno”

“Maganinke Qaali . . .  Hegerera Kaajje Heeˈranno”

“Hayisso mooltanno; daraarono giggiltanno. Maganinke qaali kayinni hegerera kaajje heeˈranno.”—ISA. 40:8.

FAARSO: 95, 97

1, 2. (a) Qullaawu Maxaafi hoogoommero heeshsho hiittoota ikkitanno? (b) Qullaawu Maxaafinni roore horo afiˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

QULLAAWU MAXAAFI hoogoommero heeshshokki hiittoota ikkitannoro hedde egennootto? Barru barrunkunni heeshshokkira hasiissanno amaale afiˈra didandaatto. Lowo geeshsha hasiissanno xaˈmuwara yaano Maganu, heeshshotenna albillittete daafira kaˈanno xaˈmuwara dawaro afiˈra didandaatto. Hattono, Yihowa alba mannu ledo noosi aante hiittootero afa didandaatto.

2 Maganu galatamona, ninke hattoo qarrinni gantoommo. Yihowa Qaalesi Qullaawa Maxaafa uyinonke. Hattono, Qullaawu Maxaafi sokka hegerera heedhanno gede assino. Soqqamaasinchu Pheexiroosi Isayaasi 40:8 qummi asse coyirino. Isi tenne coyiˈrinohu Qullaawu Maxaafire kulate ikka hoogirono, kuni qummeeshshi Maganu mannu oosora uyino sokkareno xawisanno. (1 Pheexiroosi 1:24, 25 nabbawi.) Qullaawu Maxaafinni roore horo afiˈra dandiineemmohu Qullaawu Maxaafi seekkine huwanteemmo afiinni heeˈrirooti. Maganu Qaale baxxannori tini adda ikkitinota huwattino. Togo assa duucha wote shota ikka hooggurono Maganu Qaale baxxannori lowo xibbe diro Qullaawa Maxaafa wolu afiira qolte tirtenna mannaho tuqisse tini sokka baˈannokki gede assitino. Insa halcho Maganu hedinori ledo  sumuu yitannote; Maganu ‘mannu baalunku gataranna halaale afara’ hasiˈranno—1 Xim. 2:3, 4.

3. Konni birxichira maa ronseemmo? (Hanafote noo misile lai.)

3 Konni birxichira (1) coyiˈnanni afii soorramirono, (2) poletiku gashshooti duuchu manni coyiˈranno afoo soorrirono, hattono (3) Qullaawa Maxaafa wolu afiira qolle tirrannita gibbannori heedhurono Maganu Qaali kaajje heeˈrinohu hiittoonniitiro ronseemmo. Tenne rosanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Maganu Qaale lowo geeshsha naandeemmo gede assitannonke. Qoleno, ninke horo afiˈnammora yee, Qullaawa Maxaafa uyinonke Magano albinni roore banxeemmo gede assitannonke.—Mik. 4:2; Rom. 15:4.

COYIˈNANNI AFII SOORRAMIRONO

4. (a) Yanna saˈanni hadhanno wote coyiˈnanni afii sorramannohu hiittoonniiti? (b) Maganinke mannu coyiˈranno afoo lae mallaadannokkiha ikkinota leellishannori maati? Tini mayi macciishshamannohe gede assitinohe?

4 Yanna saˈanni hadhanno wote coyiˈnanni afii soorramanno. Qaallanna mito coye xawinsanni garino woˈmunni woˈma soorramara dandaanno. Lawishshaho, ati coyiˈratto afii soorraminohu hiittoonniitiro hedattora dandaatto. Umo Qullaawa Maxaafa borreessinoonnihu Ibiraawootunna Giriikete Afii hattonni soorramino. Xaa yannara nooohu Ibiraawootunna Giriikete Afii hunda coyiˈnannihunni lowo geeshsha baxxinoho. Konni daafira Maganu Qaale buuxa hasiˈranno manchi, hunda Qullaawa Maxaafa borreessinoonni afiinni ikkikkinni seekke huwata dandaanno afiinni tirroonniha nabbawa hasiissannosi. Mitootu Qullaawa Maxaafa hunda borreessinoonni afiinni nabbawate, hundiha Ibiraawootunnihanna Giriikete Afoo rosa hasiissannonke yite heddanno. Ikkollana hatto yee heda kaaˈlitannori dino. * Maganu galatamona, xaa yannara Qullaawa Maxaafa woˈma woy gama 3,200 saˈˈanno afiinni tirroonni. Yihowa baalanti ‘gosa, gaˈrenna addi addi afoo coyiˈranno manni’ Qaalisinni horo afiˈrara hasiˈranno. (Yohaannisi Ajuuja 14:6 nabbawi.) Tini baxillaanchunna mallaadannokki Maganiwa albinni roore shiqatto gede diassitannohe?—Soq. 10:34.

5. Kingi Jeemsi Vershiini tiro kaajjate yinanni gede assinori maati?

5 Coyiˈnanni afii soorramanni haˈranno wote Qullaawa Maxaafa tirroonni afiino soorramannoti egennantinote. Umo qixxeessini wote dancha gede leeltannoti Qullaawu Maxaafi tiro, yanna saˈanni hadhanno wote, hakkeeshshi geeshsha leella hooggara dandiitanno. Lawishshaho, hanni Ingilizete Afiira qolle tirroonnita mitte Qullaawu Maxaafi tiro laˈno. Kingi Jeemsi Vershiini yinanni tiro umo qixxeessinoonnihu 1611nniiti. Tini tiro Ingilizete Afoo coyiˈranno manni lowo geeshsha baxanno tiro ikkitino; qoleno mite Ingilizete Afii yaatto haˈnoonnihu tenne tironniiti. Ikkollana Kingi Jeemsi Vershiini tiro Maganu suˈmi aana hakkeeshsha diˈˈillachishshino. Tini tiro, “Yihowa” yaanno suˈma shiima bayicho calla wortino; hundite Ibiraawootu Afiite Qullaawa Borro giddo Maganu suˈmi noowa jajjabba fidallanni “MOOTICHA” yite wortino. Gedensaanni attammoonnite Giriikete Afiite Qullaawa Borro giddono mite basera “MOOTICHA” yaannoha wortino. Konni garinni Kingi Jeemsi Vershiini Haaro Gondooro yinannihu Qullaawu Maxaafi giddono Maganu suˈmi noota buuxissino.

6. Haaro Alame Tiro duuchu afiinni fultanno gede qixxeessinoonni qixxaawora galata hasiissannonkehu mayiraati?

6 Ikkollana Kingi Jeemsi Vershiini giddo noo qaalla yanna saˈanni hadhuta huwatate  qarrissannota ikkitino. Alba tirroonniti wole Qullaawu Maxaafi tirono huwatate qarrissannota ikkitino. Yannankera leellanno garinni babbaxxino afiinni Qullaawa Borroti Haaro Alame Tiro heedhanno gede qixxeessinoonni qixxaawora galata dihasiissannonke? Tini tiro woˈma woy gama 150 saˈˈanno afiinni qixxaabbino, hattono duucha gobbuwara heeˈranno mannira iillitino. Haaro Alame Tiro giddo nooti xabbe leeltanno qaalla Maganu Qaali loosoho kakkayisanno gede assitannote. (Far. 119:97) Haaro Alame Tiro Maganu suˈmi bashsho noo darga higanno gede assitino; tini hagiirsiissannote.

POLETIKU GASHSHOOTI SOORRAMIRONO

7, 8. (a) Sayikki sani K.A. Yihudu mannira Ibiraawootu Afiinni qixxeessinoonnita Qullaawa Borro huwata qarra ikkitinonsahu mayiraati? (b) Giriikete Septujente maati?

7 Poletiku gashshooti soorramanno wote, duuchu manni coyiˈranno afii soorramara dandaanno. Poletiku gashshooti soorramirono, Maganu mannu Qaalesi huwatanno gede kaaˈlinohu hiittoonniiti? Alba ikkinore xiinxallanke tenne xaˈmora dawaro afiˈrate kaaˈlitannonke. Umita 39 Qullaawu Maxaafi maxaaffa borreessitinori Israeelete woy Yihudootaho. Maganu umo ‘qaalesi uyinohu’ insaraati. (Rom. 3:1, 2) Ikkollana sayikki sani balla K.A. noo yannanni kayise batinyu Yihudu manni Ibiraawootu Afoo diafino. Mayira? Giriikennihu Bayiriidi Iskindiri qeelle adhe gashshootesi halashshino daafiraati. (Dan. 8:5-7, 20, 21) Giriikete gashshooti halaˈlino daafira kuni gashshooti noo gobbara heeˈrannohu batinyu manninna duucha darga billaalle heeˈrannohu Yihudu mannino konne qaale coyira hanafino. Batinyu Yihudu manni Giriikete Afoo coyira hanafita, rooru mannira Ibiraawootu Afiinni qixxeessinoonnita Qullaawa Borro huwata qarra ikkitinonsa. Malu maatiyya?

8 Sayikki sani K.A. mereedhi yannara umita onte maxaaffa Ibiraawootu Afiinni Giriikete Afiira qolle tirroonni. Gattinota Ibiraawootu Afiita Qullaawa Borro tirre gundoonnihu layinki sani K.A. Kuri maxaaffa mitteenni gamba assine Giriikete Septujente yinanni. Septujente Ibiraawootu Afiinni Giriikete Afiira qolle tirroonnite umite Qullaawa Borrooti.

9. (a) Septujentenna alba tirroonniti wole Qullaawu Maxaafi tiro mannu Maganu Qaale huwatanno gede kaaˈlitinohu hiittoonniiti? (b) Ibiraawootu Afiite Qullaawa Borro giddo ati roore baxatto maxaafi hiikkonneeti?

9 Septujente, Giriikete Afoo coyiˈranno Yihudootanna wole manna lowo geeshsha kaaˈlitino. Insa Maganu Qaale afoo dadhitino qaalinni macciishshanna nabbawa dandiitinohura mageeshsha hagiidhitinoro heda dandiinanni! Yannate gedensaanni Qullaawa Maxaafa wolu duuchu manni coyiˈranno afiira lawishshaho Siyriyaaki, Gootikinna Laatinete Afiira qolle tirroonni. Batinyu manni dandaanno afiinni qixxeessinoonniha Qullaawa Maxaafa nabbawansanni, ninkente gede insarano roore baxxanno maxaafi gafi heeˈrannonsati dihuluullissannote. (Faarso 119:162-165 nabbawi.) Ee, duuchu manni coyiˈranno afii soorramirono, Maganu Qaali baikkinni kaajje heeˈrino.

QULLAAWA MAXAAFA TIRRANNITA GIBBANNORI HEEDHURONO

10. Jooni Wikiliifi yannara duuchu manni Qullaawa Maxaafa afiˈrinokkihu mayiraati?

10 Silxaane noonsa mannooti Qullaawu Maxaafi duuchu mannira iillannokki gede assate woˈnaaltino yanna no. Magano baxxannori kayinni Qullaawu Maxaafi manna baalaho iillanno gede assate baasa sharrantino. Hanni 14ki sanira heeˈrinohu Qullaawu Maxaafi fullahaanchi Jooni Wiikiliifi lawishsha laˈno. Isi baalunku manni Maganu Qaalinni horo afiˈra hasiissannonsa yee ammananno. Ikkollana hatte yannara Ingilaandete heeˈrannohu rooru mannira Qullaawu Maxaafi dinonsa. Mayira? Umihunni angatenni  galchinoonnihu Qullaawu Maxaafi waagi lowoho; konni daafira duuchu manni Qullaawa Maxaafa hidhanno woxe diafiˈranno. Qoleno, rooru manni nabbawanna borreessa didandaanno. Kuni manni beetekiristaanete Qullaawa Maxaafa nabbambanna macciishshara dandaanno. Ikkollana nabbambanna macciishshino daafira calla huwatannokkiti egennantinote. Mayira? Korkaatuno beetekiristaanete horoonsiˈnannihu (Vulgeeti) yinannite Laatinete Afiinni qixxeessinoonni tirooti. Ikkollana settu xibbi diri albaanni Laatinete Afoo duuchu manni coyiˈra agurino! Ikkina hakkawaro heeˈrino manni Qullaawu Maxaafita muxxe jiro huwata dandiinohu hiittoonniiti?—Law. 2:1-5.

Jooni Wiikiliifinna wolootu Maganu Qaale mannu baalu afanno gede assa halchitino. Atera hattoo halcho noohe? (Gufo 11 lai)

11. Wikiliifiti Qullaawu Maxaafi tiro manna kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

11 Qullaawa Maxaafa 1382nni Ingilizete Afiira qolle tirroonni; gedensaanni tenne tiro Wikiliifiha Qullaawa Maxaafa yinoonni. Wikiliifi harunsanno manni tenne tiro hakkawontenni baxino. Maganu qaale baalunku manni afanno gede assate halcho noonsari Wikiliifi harunsaano Ingilaandete gobba baalate lekkatenni qachunni qacha hadhanni sabbakkino. Wikiliifi harunsaano, xaaddanno mannira duucha wote Qullaawa Maxaafa nabbabbannonsa, hattono angatenni galchinoonniha Qullaawa Maxaafa uyitannonsa. Insa assitinori mannaho Maganu Qaale nabbawate hasattonsa lexxitanno gede assino.

12. Ammaˈnote massagaano Wikiliifinna isi assinore gibbe maa assitino?

12 Ammaˈnote massagaano maa assituyya? Insa Wikiliifi, isi tirinoha Qullaawa Maxaafanna harunsaanosi effidhe gibbino. Ammaˈnote sooreeyye Wikiliifi harunsaanora darte iillishshino, hattono affuta baala Wikiliifi qixxeessinota Qullaawu Maxaafi tiro huntino. Wole agurina Wikiliifi reyihu gedensaanni nafa iso kaphaanchoho yinanni gede assitino. Hige reyino mancho qorichisha didandiinanni. Ikkirono, ammaˈnote massagaano Wikiliifi miqqa unte fushshite giirte buluulo Iswifti yinanni lagi giddo fincitino. Ikkollana ammaˈnote massagaano Maganu Qaale nabbawe huwata hasiˈranno manna hoola didandiitino. Hakkiinni aane noo sanira Awuroppahonna wole gobbuwara heeˈrannohu lowo manni Qullaawa Maxaafa wolu afiira qole tirenna tuqise duuchu manni Qullaawu Maxaafinni horo afiˈranno gede assino.

“WOYYANNOˈNERE BAALA ROSIISEEMMOˈNE”

13. Yihowa maa assannota dihuluullammeemmo? Tini ammananke kaajjishshannohu hiittoonniiti?

13 Yannankera noo Kiristaani Septujente, Wikiliifita Qullaawu Maxaafi tiro, Kingi  Jeemsi Vershiini woy wole Qullaawu Maxaafi tiro Maganu ayyaaninni tirroonnite yite dihedanno. Ikkollana kuri Qullaawu Maxaafi tironna wole duucha attammoonni tiro daafira xiinxallanke, Yihowa coyiˈrinonte gede Qaalisi hegerera kaajje heeˈrannota buunxeemmo gede assitannonke. Tini Yihowa wonsheemmo yee eino qaali baalu woˈmannota albinni roore ammanatto gede diassitinohe?—Iya. 23:14.

14. Qullaawu Maxaafi Maganoho noonke baxilli lexxanno gede assannohu hiittoonniiti?

14 Qullaawu Maxaafi baikkinni lowo diro saino gara xiinxallanke ammananke calla kaajjishshannota ikkitukkinni Yihowara noonke baxillino lexxanno gede assitanno. * Ikkina Yihowa wolu coyinni roorse qaalesi uyinonkehu mayiraati? Hattono Qullaawu Maxaafi baikkinni saˈˈanno gede assinohu mayiraati? Korkaatuno, baxannonke daafiraatinna woyyannonkere rosiisankera hasiˈrannohuraati. (Isayaasi 48:17, 18 nabbawi.) Yihowa baxinonke daafira ninkeno iso baxanna hajajosi wonsha hasiissannonke.—1 Yoh. 4:19; 5:3.

15. Aananno birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

15 Maganu Qaalinni horo afiˈrate Qaalesi naadanna seekkine xiinxalla hasiissannonke. Qullaawa Maxaafa hojjinke xiinxallineemmo wote horo afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Soqqammeemmo wote mannu Qullaawu Maxaafi aana illachishanno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Madirake fulte rosiissannori rosiissanno wote Qullaawa Maxaafa seekkite horoonsiˈra dandiitannohu hiittoonniiti? Aananno birxichira kuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo.

^ GUFO 4 Bocaasa 1, 2009nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) “Ibiraawootunna Giriikete Afoo Rosa Hasiissannohe?” yaanno birxicho lai.

^ GUFO 14 Dagge Daaˈˈatattora Koyinsoommohe” yitanno saaxine lai.