Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Sadaasa 2016

Ayyaanu Coye Heda Heeshshonna Salaame Uyitanno

Ayyaanu Coye Heda Heeshshonna Salaame Uyitanno

“Ayyaanu garinni heedhannori . . . ayyaanu halchonni amadantanno.”—ROM. 8:5.

FAARSO: 45, 36

1, 2. Buuramino Kiristaani Roomu Sokka fooliishsho 8 giddo noori aana illachishannohu mayiraati?

DIRU dirunkunni Yesuusi reyo qaagooshshi ayyaana ayirrinsanni woggara Roomu Sokka 8:15-17 noo hedo nabbabbe egennoottoha ikkara dandaanno. Kuni qummeeshshi Kiristaanu buuraminota afanno gara, yaano qullaawu ayyaani ayyaaninsa ledo farciˈrannonsata xawissanno. Qoleno, Roomu Sokka 8:1 giddo “Kiristoosi Yesuusinni noori” daafira kulloonni. Ikkina, Roomu Sokka fooliishsho 8 buuramino Kiristaani daafira calla coyidhanno yaateni? Tenne fooliishsho giddo kulloonniri uullate aana heeˈrate hexxo afiˈrino Kiristaana kaaˈlanno?

2 Tenne fooliishshora noore borreessinoonnihu roorenkanni buuramino Kiristaaniraati. Insa “ayyaana” adhite ‘mannimmate wolapho afidhe’ Maganu ooso ikkate ‘quqquxante agadhitanni’ no. (Rom. 8:23) Ee, albillittete insa Maganu ooso ikkite iima heedhanno. Insa tenne qoosso afidhinohu cuuante Kiristaana ikkitinohuranna, Maganu wodote kakkalo widoonni cubbonsa maarinonsahura hattono keeraano ayyaanu oososi asse lainonsa daafiraati.—Rom. 3:23-26; 4:25; 8:30.

3. Uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsarino Roomu Sokka fooliishsho 8 giddo kulloonniri aana illachisha hasiissannonsahu mayiraati?

3 Ikkollana, uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsarino  Roomu Sokka fooliishsho 8 giddo borreessinoonniri aana illachishshanno; korkaatuno Maganu insano keeraano ikkitinohu gede asse laˈˈannonsa. Phaawuloosi Roomu Sokka giddo qummi assinori tenne leellishanno. Isi fooliishsho 4 giddo Abirihaamire coyiˈrino. Kaajja ammana noosihu Abirihaami heeˈrinohu, Yihowa Isiraeelete Higge aaranna Yesuusi cubbinkera reyara lowo yanna albaanniiti. Ikkirono, Yihowa Abirihaamira kaajjado ammana noosita laino, hattono keeraancho asse kiirinosi. (Roomu Sokka 4:20-22 nabbawi.) Hatteente gede, Yihowa Qullaawu Maxaafi yaanno garinni uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsaha ammanamino Kiristaana keeraanote gede asse laˈˈa dandaanno. Konni daafira, Roomu Sokka fooliishsho 8 giddo nooti buuramino Kiristaanira uyinoonni amaale insarano kaaˈlitanno.

4. Roomu Sokka 8:21 nabbambeemmo wote hiitte xaˈmo daafira heda hasiissannonke?

4 Roomu Sokka 8:21 haaro alame daggannota buuxissannonke. Konni qummeeshshi giddo “kalaqamu baote borojjimmanni gate, Maganu oosota ayirrinyu wolapho” afiˈrannota kulloonni. Tini hexxo huluullissannokkita ikkitino daafira, ninke haaro alame eate kaaˈlannonkere assinanni heeˈnoommo yine heda hasiissannonke. Haaro alame giddo heeˈrattoti xabbe leeltannohe? Roomu Sokka fooliishsho 8 giddo noo amaale, haaro alame eate maa assa hasiissannohero kultannohe.

“MAALU HEDONNI AMADAMA”

5. Phaawuloosi Roomu Sokka 8:4-13 noo hedo giddo hiitte hajore coyiˈrino?

5 Roomu Sokka 8:4-13 nabbawi. Roomu Sokka fooliishsho 8, ‘maalu garinni heedhannorinna ayyaanu garinni heedhannori’ mereero noo badooshshe kultanno. Mitu mannira kuni qummeeshshi halaalu mine noohunna halaalu mine nookkihu, yaano Kiristaana ikkinonna Kiristaana ikkino manni mereero noo badooshshire kulannoha lawansara dandaanno. Ikkollana, Phaawuloosi tenne sokka borreessinohu ‘Maganu baxinonsariranna qullaawoota ikkitara woshshinonsarira Roomaho heeˈranno’ Kiristaaniraati. (Rom. 1:7) Konni daafira, Phaawuloosi maalu coye assanno Kiristaana ayyaanu coye assanno Kiristaani ledo heewisiisanni no. Insa mereero noo badooshshi maati?

6, 7. (a) Qullaawu Maxaafi giddo “maala” yaanno qaale horoonsiˈnoonniti mite doogga hiitteeti? (b) Phaawuloosi Roomu Sokka 8:4-13 noo hedo giddo “maala” yaanno qaale horoonsiˈrinohu maa kulateeti?

6 Hanni balanxe “maala” yaanno qaalire hasaambo. Phaawuloosi konne qaale horoonsiˈrinohu maa kulateeti? Qullaawu Maxaafi giddo  “maala” yaanno qaale addi addire kulate horoonsiˈnoonni. Mite basera bisonke kulate horoonsiˈnoonni. (Rom. 2:28; 1 Qor. 15:39, 50) Konne qaale fiixooma kulateno horoonsiˈnoonni. Yesuusi “Daawiti sirchinni ilaminota” woy isi maala ikkinota kulloonni; qoleno Phaawuloosi Yihudu manni ‘maalu fiixasi’ ikkinota coyiˈrino.—Rom. 1:3; 9:3.

7 Ikkollana, Phaawuloosi Roomu Sokka fooliishsho 7 borreessinori, Roomu Sokka 8:4-13 noo hedo giddo qummi assinohu “maala” yaanno qaali maa leellishannoro afate kaaˈlannonke. Isi ‘maalu garinni heeˈra’, hakko heeˈranno Kiristaani “mannimma giddo loossanni” noote “busha yorto” ledo xaadise kulino. (Rom. 7:5) Tini hedo, Phaawuloosi “maalu garinni heedhannori, maalu halchonni amadantanno” yaasi mayyaatero afate kaaˈlitannonke. Isi, guuntete xeˈnensanni kainohunni yortonsa woy afiˈrate halchanno coyi aana illachishanno mannire coyiˈranni no. Kuni manni halchonsa, afiˈrate hasiˈrannore woy laalaattanno coye wonshiˈrate hedanno mannaati; insa wonshiˈra hasiˈranno hasattonsa siimu xaadooshshi hasatto woy wole hasatto ikkitara dandiitanno.

8. Qorontoosi Kiristaani buuraminoha ikkirono “maalu garinni” haˈrannokki gede qorowisiisa hasiissinohu mayiraati?

8 Phaawuloosi buuramino Kiristaanira “maalu garinni” heeˈra gawajjitannota xawise kulinohu mayiraati yitine heddinanniha ikkara dandaanno. Yannankera Maganu jaallasi assinonsariranna keeraano ikkitinohu gede asse laˈˈannonsarira togoo coyi iillara dandaanno? Aye Kiristaanchino cubbaataamu maalisi hasatto garinni heeˈra hanafara dandaanno. Lawishshaho, Phaawuloosi Roomaho heeˈranno roduuwi giddo mitu “kokkensara” woy halchonsara borojje ikkinota borreessino; tini hasatto siimu xaadooshshi halcho hattono itatenna agate woy wole hasatto ikkitara dandiitanno. Insa giddo mitootu “beebbaataamo manna dogganno.” (Rom. 16:17, 18; Fil. 3:18, 19; Yih. 4, 8, 12) Qoleno, Qorontoosi heeˈranno mittu rodii boode yanna geeshsha ‘annisi galte adhinota’ qaagge. (1 Qor. 5:1) Konni daafira Maganu, Kiristaanu ‘maalu garinni heeˈrannokki’ gede Phaawuloosi widoonni qorowisiisinohu dimullaati.—Rom. 8:5, 6.

9. Phaawuloosi Roomu Sokka 8:6 giddo borreessinori maa kulannoha diˈˈikkino?

9 Kuni qorowishshi yannankerano kaaˈlannoho. Korkaatuno mittu Kiristaanchi Maganoho lowo diro soqqamanni keeshshihu gedensaanni nafa, maalu hasattosi wonshiˈrate hedannoha ikkara dandaanno. Togo yaa kayinni sagalete, loosu, boohaarshu woy baxillu daafira sae sae hedanno Kiristaancho yinanni heeˈnoonniha diˈˈikkino.  Maganu togoo hasatto giddonke wore kalaqinonke. Yesuusi sagale itino hattono wolootaho itisino. Isi fooliishshiˈra hasiissannota afino. Qoleno, Phaawuloosi adhamino manni mimmitinsa hasatto wonsha hasiissannonsata borreessino.

Hasaabbinanni hasaawi ayyaanaamittetenso maalu coyi aana illachishshinannita leellishannoho? (Gufo 10, 11 lai)

10. Roomu Sokka 8:5, 6 giddo noohu “maalu halchonni amadama” yaanno qaali mayi tiro afiˈrino?

10 Ikkina, Phaawuloosi “maalu hedonni amadama” yiinohu mayyaateeti? Phaawuloosi horoonsiˈrinohu Girikete qaali “mittu manchi surresi woy wodanisi mittu coyi aana illachishanno gede assa, hedate dandoosi seekke hedino coye wonshiˈrate horoonsiˈra, duucha wote hedanno coyi woy lao aana illachisha” yitanno tiro afiˈrino. Maalu garinni heeˈranno manni, cubbo loosate hasatto illaallissansara wodhanno. Mittu fullahaanchi Roomu Sokka 8:5 giddo noohu “maalu halchonni amadama” yitanno yaatto, “maalu coye lowo geeshsha afiˈrate hasiˈra, ganye hatte hajore coyiˈra, hattoo coye assanna deerra sae baxa” yitanno tiro afiˈrinota coyiˈrino.

11. Heeshshonke giddo hiikkuri coyibba aana roore illachinsheemmoha ikkara dandaanno?

11 Roomaho heeˈranno Kiristaani heeshshonsa giddo roore illachishannohu maahootiro layiˈra hasiissinonsa. Heeshshonsa xaaxe amadinohu woy insa roore hedannohu “maalu” coyeeti ikka? Ninkeno heeshshonke giddo roore illachinsheemmohu maatiro heda hasiissannonke. Lowo geeshsha banxeemmo coyi woy hasaawa baxisannonkeri maati? Barru baala hendeemmo coyi maati? Mitu manni babbaxxitinota woyinete xajje qamase laˈˈate, minensa biifisiˈrate, haarote daggino uddano hidhate, daddalo fanate, fooliishshote haˈrate woy wolu hattoo coyi aana illachishanno. Togoo coyibba bunshe afidhinota diˈˈikkitino; qoleno togoore assa noote. Lawishshaho, Yesuusi mitte hige waa woyinete soorrino; qoleno Phaawuloosi Ximootewoosi godowisi xissora “shiima woyinete xajje” aganno gede amaalinosi. (1 Xim. 5:23; Yoh. 2:3-11) Ikkina, Yesuusinna Phaawuloosi togoo coye calla heddanno, assitanno woy woyinete wojji yitanno yaateni? Insa ganyite coyiˈra baxxannohu togoo coyeeti? Deeˈni. Ninkena? Togoo coyi heeshshonke giddo umi bayicho amadinoni?

12, 13. Heeshshonke giddo illachinsheemmo coye lainohunni qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

12 Ninkeneeto seekkine layiˈra hasiissannonke. Mayira? Phaawuloosi togo yee borreessino: “Maalu hedonni amadama reyo abbitanno.” (Rom. 8:6) Togoo assooti xa ayyaanaamittetenni, albillittete kayinni maalaamitteteno reyinanni gede assannohura shotinse laˈnannire diˈˈikkino. Phaawuloosi maalu coyinni amadamino manchi reyasi digattanno diyiino. Kuni manchi heeshshosi soorriˈra dandaanno. Qorontoosi heeˈrinohu maalu hasattosi harunse amanyoote bainore assino daafira bonkoonni manchire hedde. Kuni manchi soorramino. Isi maaeelare assa agure gara ikkitino doogo higino.—2 Qor. 2:6-8.

13 Togoo manchi soorrama dandiinoha ikkiro, Qorontoosi heeˈrino manchi gede maalu coyinni amadaminokki Kiristaanchi isinni soorrama dandaanno. Ee, Phaawuloosi coyiˈrinohu ‘maalu garinni heeˈrannohura woy heedhannotera’ iillannori, Kiristaanu maalu coyinni amadamannokki gede dandaannore baala assate kaˈˈanno gede assannonsa!

“AYYAANU HEDONNI AMADAMA”

14, 15. (a) Phaawuloosi mayi daafira hendeemmo gede rosiisino? (b) “Ayyaanu hedonni amadama” yaa mayyaa diˈˈikkitino?

14 Phaawuloosi “maalu garinni heeˈra” gawajjitannota kule qorowisiisihu gedensaanni hagiirsiissanno hedo coyiˈrino; togo yiino: “Ayyaanu hedonni amadama kayinni heeshshonna keere uyitanno.” Heeshshonna keere woy salaame afiˈra lowo atooteeti! Konne atoote afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 “Ayyaanu hedonni amadama”, hashsha barra ayyaanaamittete coye calla assate yaa diˈˈikkino. Togoo coye hedanno manchi eˈˈe fuli kiiro Qullaawu Maxaafire, Maganoho noosi baxillire woy albillittete hexxosire calla hedanno woy coyiˈranno  yaa diˈˈikkino. Phaawuloosinna umi xibbi diro heeˈrinohu wolu Kiristaani Magano hagiirsiisinoha ikkirono, babbaxxitino doogonni wolu manni heeˈranno gedee heeshsho heeˈrino. Insa sagale itino hattono agino. Insa giddo batinyu mine kalaqiˈre maatete heeshsho heeˈrinoho; hattono heeˈrate hasiissannonsare afiˈrate looso loosino.—Maq. 6:3; 1 Tes. 2:9.

16. Phaawuloosi wolu manni heeˈranno gedee heeshsho heeˈrinoha ikkirono roore mayi aana illachishino?

16 Ikkollana, kuri Maganu soqqamaasine togoo coyi xaaxe amadansara diwodhitino. Qullaawu Maxaafi Phaawuloosi dunkaana gowannoha ikkinota kulihu gedensaanni, isi roore assanno coyi maatiro qummi assino: Isi ganye sabbakatenna rosiisate looso loosanno. (Soqqamaasinete Looso 18:2-4; 20:20, 21, 34, 35 nabbawi.) Qoleno, Phaawuloosi Roomaho heeˈrannohu ayyaanaamittete roduuwisi konne looso loosara amaalino. Ee, Phaawuloosi ayyaanaamittete qixxaawonna loosi aana illachishino. Roomu Kiristaanino isi lawishsha harunsa hasiissinonsa; ninkeno hatto assa hasiissannonke.—Rom. 15:15, 16.

17. Ayyaanunnire hendeemmoha ikkiro hiittoo heeshsho heeˈneemmo?

17 Ayyaanaamittete coyi daafira hendeemmoha ikkiro maa afiˈneemmo? Roomu Sokka 8:6 tenne xaˈmora dawaro xawisse qoltanno; togo yitanno: “Ayyaanu hedonni amadama kayinni heeshshonna keere uyitanno.” Togo yaa qullaawu ayyaani hedonke illaallisanno gede assiˈrate; qoleno Maganu ledonna isi hedo garinni heeˈrate. Heeshshonke giddo roore ayyaanunnire hendeemmoha ikkiro, xa nafa hagiirraame heeshsho heeˈra dandiineemmo. Qoleno, hexxonke iimira haˈra woy uulla heeˈra ikkiturono, hegerera heeˈneemmo.

18. “Ayyaanu hedonni amadama” salaame afiˈnanni gede assitannohu hiittoonniiti?

18 Phaawuloosi “ayyaanu hedonni amadama . . . keere uyitanno” yiinohu mayyaateeti? Lowo mannira giddoyidi keeri woy salaame dinonsa. Togoo manni afiˈrate hasiˈrannota tenne salaame ninke afiˈne heeˈnoommo. Mininke woy songote giddo salaametenni heeˈranke tenne leellishshanno. Ikkollana, ninkeno roduuwinkeno guuntete xeˈne noonkereeti. Konni daafira, koffi assannori sae sae mereeronke kalaqamara dandaanno; togoo yannara Yesuusi, “rodiikki ledo araarami” yee amaalino amaale harunsa hasiissannonke. (Mat. 5:24) Roduuwinke, “keere aanno Magani” Yihowara soqqantannore ikkitinota qaaga kalaqamino qarra tirate kaaˈlitannonke.—Rom. 15:33; 16:20.

19. Ayyaanaamittete coye hendeemmoha ikkiro afiˈneemmoti baxxitino salaame hiitteeti?

19 Hakkiinni saeno togo assinummoro afiˈneemmoti wole taalle nookki salaame no. “Ayyaanu hedonni amadama” Kalaqaanchinke ledo salaametenni heeˈrate kaaˈlitannonke. Masaalaanchu Isayaasi togo yee borreessino: “Kaaliiqa, ate hexxatenni kaajjite heedhannorira woˈma keere aattonsa”; kuni qaali Isayaasi yannara woˈme sainoha ikkirono yannankerano woˈmanni no.—Isa. 26:3; Roomu Sokka 5:1 nabbawi.

20. Maganu Roomu Sokka fooliishsho 8 giddo borreessinanni gede assino amaalera iso galata hasiissannohehu mayiraati?

20 Konni daafira, qullaawu ayyaaninni buurantinorino gannate ikkitanno uulla aana hegerera heeˈrate hexxo noonsarino, Roomu Sokka fooliishsho 8 giddo qullaawu ayyaaninni borreessinoonni amaalera Magano galata hasiissannonsa. Qullaawu Maxaafi uminke hasatto calla wonshiˈrantenni, Maganoho soqqammeemmo gede jawaachishannonketa afanke lowo geeshsha hagiirsiissannote! Hatto assineemmoha ikkiro qullaawu ayyaanunni borreessinoonnita aante noo amaale harunsa hayyo ikkitinota buunxeemmo: “Ayyaanu hedonni amadama . . . heeshshonna keere uyitanno.” Togo assinummoro geedanno baˈraaˈra afiˈneemmo; korkaatuno Phaawuloosi togo yee borreessino: “Cubbu laalchi reyote; Maganuwiinni afiˈnanni baˈraaˈri kayinni, Kiristoosi Yesuusi widoonni hegere heeshshooti.”—Rom. 6:23.