Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

 XIINXALLOTE BIRXICHO 19

Yihowa Bunshe Woˈmitino Alame Aana Mannisira Baxillenna Taashsho Leellishannohu Hiittoonniiti?

Yihowa Bunshe Woˈmitino Alame Aana Mannisira Baxillenna Taashsho Leellishannohu Hiittoonniiti?

“Ati bunshe baxattokki Maganootina, bunshe assitannori ate ledo diheedhanno.”—FAR. 5:4.

FAARSO 142 Hexxonke Seekkine Cuˈmiˈno

GUULCHO *

1-3. (a) Faarso 5:4-6 kultanno garinni Yihowa bunshe ma garinni laˈˈanno? (b) Qaaqquulle bushiisha ‘Kiristoosi seeri’ ledo sumuu yaannokki assooteeti yineemmohu mayiraati?

MAGANU YIHOWA duuchunku gari bunshe giwanno. (Faarso 5:4-6 nabbawi.) Konni daafira isi qaaqquulle bushiinshannita effire giwanno; kuni assooti macca gibbannohonna kashiˈi assannoho! Yihowa Farciˈraasine ikkinoommo daafira ninkeno qaaqquulle bushiinshannita tiyyiˈne gimbeemmo; qoleno Kiristaanu songo giddo togoori ikkanna sammi yine dilaˈneemmo.—Rom. 12:9; Ibi. 12:15, 16.

2 Qaaqquulle bushiisha ‘Kiristoosi seeri’ ledo horonta sumuu yaannokki assooteeti! (Gal. 6:2) Hatto yineemmohu mayiraati? Sai birxichira ronsummonte gede, Yesuusi coyiˈrino coyinnino ikko assootisinni rosiisinohu Kiristoosi seeri baxillu aana xintaminoho, hattono taashsho heedhanno gede assannoho. Addu Kiristaani konne seera harunsanno daafira, qaaqquullu beˈe yiikkinni banxanninsata huwate heeˈranno gede assanno. Qaaqquulle bushiishanno manchi kayinni, umosi calla baxannoho; qoleno kuni assooti qaaqquullu agarannonkehunna baxannonkehu dino yee hedanno gede assanno.

3 Qaaqquulle bushiisha alamete deerrinni noo jaddooti; addu Kiristaani mereero nafa togoori kalaqamino woyiti no. Mayira? Yannate kiiro, ‘bushunna awaawuranno manni’ batiˈranni haˈrino; togoo manni Kiristaanu songo nafa sure eara dandaanno. (2 Xim. 3:13) Qoleno suˈmira Yihowara soqqammanni heeˈnoommo yitannori mitu songote miilla, maalu yortonsara qeelante qaaqquulle bushiishshino. Aanchine, qaaqquulle bushiisha shota ikkinokki  cubbo ikkitinohu mayiraatiro ronseemmo. Hakkiinni, qaaqquulle bushiinshanni woyite woy wole shota ikkinokki cubbo loonsanni woyite songote cimeeyye maa assitannoro, hattono annuwunna amuuwu qaaqquullensa agara dandiitannohu hiittoonniitiro ronseemmo. *

QAAQQUULLE BUSHIISHA SHAGAGGIˈNANNI CUBBOOTI

4-5. Qaaqquulle bushiisha, insa baddalate yineemmohu mayiraati?

4 Qaaqquulle bushiisha lowo diro gawajjitanno jaddooti. Bushiinshoonni qaaqquulleno ikko insa baxxannore baala lawishshaho, mininsa manna, hattono ammanate roduuwansa gawajjitanno. Addanko, qaaqquulle bushiisha shota ikkinokki cubbooti!

5 Qaaqquulle bushiisha insa baddalate. * Woloota miicanna xissiisiˈranno gede assa cubboho. Aananno birxichira ronseemmonte gede, mittu manchi qaaqqo bushiishasi, hakko qaaqqo baasa gawajjitanno. Beebbaataamo qaaqqo togo assa, isi manna ammaˈnannokkihanna yaadaameessa ikkanno gede assitanno. Qaaqquulleho togoo gawajjo iillitannokki gede agara hasiissannonke; qoleno togoori iillinonsa qaaqquullira sheshonna kaaˈlo hasiissannonsa.—1 Tes. 5:14.

6-7. Qaaqquulle bushiisha songonna uullate gashshaano baddalate yineemmohu mayiraati?

6 Qaaqquulle bushiisha songo baddalate. Songote miila ikkino manchi qaaqquulle bushiishiro, songo mishantanno gede assanno. (Mat. 5:16; 1 Phe. 2:12) ‘Ammanansara jawaatte sharrantanni’ noori lowo miliyoone ikkitannori ammanantino roduuwi mittu manchinni kainohunni mishamansa dadillissannote! (Yih. 3) Togooha mancaˈˈa coye assite maaro eˈannokkire hattono songonnihu suˈnaadu suˈmi baˈˈanno gede assitannore sammi yine dilaˈneemmo!

7 Qaaqquulle bushiisha gashshoote baddalate. Kiristaanu “aleenni noo gashshaanora hajajama” hasiissannonsa. (Rom. 13:1) Heeˈnoommo gobba fushshitino seera ayirrinseemmoha ikkiro, gashshaanote hajajammanni heeˈnoommo. Mittu songote miili gashshootu fushshino seera diige jaddo loosannoha lawishshaho qaaqquulle bushiishannoha ikkiro, gashshoote baddalanni no yaate. (Soqqamaasinete Looso 25:8 ledo heewisiisi.) Songote cimeeyyera gashshootu seera diigino manna qorichishate silxaane dinonsa; ikkirono, insa qaaqquulle bushiishinoha gashshootu qorichishannokki gede digolantanno. (Rom. 13:4) Cubbo loosino manchi wixiˈrinoha mixxanno.—Gal. 6:7.

8. Yihowa wole manna baddallannita ma garinni laˈˈanno?

8 Qaaqquulle bushiisha wolu baalunkunni roore Magano baddalate. (Far. 51:4) Mittu manchi wole mancho baddaliro, Yihowano baddalino yaate. Yihowa Israeelete uyino Seeri tenne leellishanno. Muse Seeri, mittu manchi wolu manchi woxe hanaaqe adhiro woy awaawurannoha ikkiro, tini Yihowara ammanama hooga ikkitinota kulanno. (Lew. 6:2-4) Konni daafira, mittu songote miili qaaqqo bushiishiro hatti qaaqqu keere woy qoosso hanaaqa ikkitino daafira, Yihowara diammanamino, woy iso baddalanni no yaate. Qoleno qaaqquulle bushiishanno manchi Yihowa suˈmi mishamanno gede assanno. Konni daafira, qaaqquulle bushiisha Maganu aana shota ikkinokki cubbo loosa ikkitinohura hashakkire giwa hasiissannonke.

9. Yihowa dirijjite hiikkonne Qullaawu Maxaafi aana xintamino roso qixxeessitanni keeshshitino? Mayira?

 9 Yihowa dirijjite qaaqquulle bushiisha lainohunni batinye Qullaawu Maxaafi aana xintamino roso fushshitanni keeshshitino. Lawishshaho, Agarooshshu Shaenna Baqqi Yiiyye! yinanni metseetta aana, tenne jaddonni gawajjantinore xissonsa dandiite heeˈrate mayi kaaˈlannonsaro, wolootu insa kaaˈlanna jawaachisha dandiitannohu hiittoonniitironna annuwunna amuuwu oosonsa agara dandiitannohu ma garinniitiro kultanno birxichuwa fultino. Songote cimeeyye, mittu manchi qaaqquulle bushiishe cubbo loosiro maa assa hasiissannonsaro Qullaawu Maxaafi aana xintaminoha batinye qajeelsha uyinoonninsa. Albillitteno Maganu dirijjite cimeeyye konne cubbo laˈanno gara buuxxanni biddi assitanno. Mayira? Togo assinannihu, songote cimeeyye tenne hajo Kiristoosi seeri ledo sumuu yaanno garinni laˈanno gede assateeti.

SHOTA IKKINOKKI CUBBO LOONSANNI WOYITE CIMEEYYE MAA ASSITANNO?

10-12. (a) Cimeeyye shota ikkinokki cubbo loonsoonnita affanno woyite maa qaaga hasiissannonsa? Insa illachishshannori maati? (b) Yaiqoobi 5:14, 15 yitanno garinni cimeeyye maa assate woˈnaaltanno?

10 Cimeeyye mittu manchi shota ikkinokki cubbo loosinota affuro, hoshshate baxille leellishshanno gede, hattono Maganu albaanni garanna taalo ikkino coye assitanno gede kulannoha Kiristoosi seera qaagganno. Konnira insa mittu manchi shota ikkinokki cubbo loosinota affanno woyite, seekkite heda hasiissannonsahu duuchu coyi no. Cimeeyye illachishshannohu qaru coyi Yihowa suˈmi qullaambeeti. (Lew. 22:31, 32; Mat. 6:9) Qoleno insa songote giddo noo roduuwi ayyaanaamitte daafira lowo geeshsha heddanno; hattono loonsoonni cubbi gawajjinore kaaˈlitanno.

11 Hakkiinni saeno, cubbo loosinohu songote miila ikkiro, songote cimeeyye kuni manchi maaro einotanna teˈee buuxxanno; maaro einoha ikkiro, Yihowa ledo noosi jaaloomi haarooˈmanno gede kaaˈlate woˈnaaltanno. (Yaiqoobi 5:14, 15 nabbawi.) Busha yortosi wonshiˈrate yee shota ikkinokki cubbo loosino Kiristaanchi ayyaanaamittetenni dhiwaminoho. Wole yaattonni, Yihowa ledo noosi jaaloomi daafamino yaate. * Songote cimeeyye kayinni ayyaanaamittete akimeeti yaa dandiinanni. Insa “dhiwaminohu [woy cubbo loosino manchi]” hurre afiˈranno gede kaaˈlate sharrantanno. Cimeeyye amaaltannoti Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale, cubbo loosino manchi wirro Yihowa ledo jaalooˈmanno gede kaaˈlitasira dandiitanno; kuni ikkara dandaannohu kayinni cubbo loosino manchi addinta maaro eiro woy aagintaawiro callaati.—Soq. 3:19; 2 Qor. 2:5-10.

12 Aleenni laˈnummonte gede, cimeeyyete loosi shota diˈˈikkino. Insa Maganu eeggo uyinonsa hoshshara lowo geeshsha heddanno. (1 Phe. 5:1-3) Cimeeyye, roduuwinsa songote giddo beˈe yitukkinni heedhara hasidhanno. Hakko daafira, mittu manchi shota ikkinokki cubbo loosinota, lawishshaho qaaqquulle bushiishinota affuro coye rakke buuxxanno. Hanni  gufo 13,  15,nna  17te hanafora noo xaˈmuwa hedi.

13-14. Qaaqquulle bushiishino yinoonni mancho gashshaanote kulle yitanno higge cimeeyye ayirrissanno? Xawisi.

 13 Qaaqquulle bushiishino yinoonni mancho gashshaanote kulle yitanno higge cimeeyye ayirrissanno? Ee ayirrissanno. Mite gobbuwara qaaqquulle bushiishino yinoonni mancho higgete kula hasiissanno yaanno seeri no; togoo gobbuwara heedhanno cimeeyye konni seerira hajajantanno. (Rom. 13:1) Kuni seeri Maganu higge ledo kiphi diyaanno. (Soq. 5:28, 29) Konni daafira, cimeeyye mittu manchi qaaqquulle bushiishino yine kullinsaro, tenne gashshaanote ma  garinni kula hasiissannonsaro afate bayichonko sinu biiro hasaawissanno.

14 Cimeeyye gawajjamino qaaqquulli, qaaqquullu annuwinna amuuwi woy konne coye afinohu wolu manni, tenne hajo gashshootu bissara kula dandaannota qaagiissitannonsa. Ikkollana, tenne jaddo loosino yinoonni manchi songote miila ikkironna tenne hajo batinyu manni afinoha ikkirona? Tenne gashshaanote kulino Kiristaanchi, Maganu suˈmi mishamanno gede assoommo yee yaada hasiissannosi? Dihasiissannosi. Maganu suˈmi mishamanno gede assinohu qaaqqo bushiishi manchooti ikkinnina tenne kuli mancho diˈˈikkino.

15-16. (a) Umi Ximootewoosi 5:19 yitanno garinni, cimeeyye mittu manchi shota ikkinokki cubbo loosinota buuxxanno gede ajayi ajeenna lame naqaashe hasiissannohu mayiraati? (b) Cimeeyye mittu songote miili qaaqqo bushiishino yine kullinsaro maa assitanno?

 15 Songote cimeeyye mittu manchi shota ikkinokki cubbo loosinota buuxxanno gede ajayi ajeenna lame naqaashe hasiissannohu mayiraati? Qullaawu Maxaafi taalo yoo yaate tini hasiissannota kulanno daafiraati. Cubbo loosino yinoonni manchi cubbo loosinota ammana hoogiro cimeeyye songonnita yoote komite xinta dandiitannohu lame naqaashe heedhuro callaati. (Mar. 19:15; Mat. 18:16; 1 Ximootewoosi 5:19 nabbawi.) Ikkina cimeeyyeno ikko wolu manni qaaqquulle bushiishino yinoonni mancho gashshaanote kulateno lame naqaashe hasiissanno yaateni? Deeˈni. Songote cimeeyyeno ikko wolootu tenne jaddo gashshaanote kulate lame naqaashe dihasiissannonsa.

16 Cimeeyye mittu songote miili qaaqquulle bushiishino yine kullinsaro, tenne hajo gashshaanote kullanni gede hajajanno seera harunsitanno; hakkiinni Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsite, yoote komite xinta hasiissannoronna teˈee buuxate woˈnaaltanno. Cubbo loosino yinoonni manchi diloosoommo yiiro, cimeeyye naqaashe coyidhannore macciishshitanno. Tenne kissera ajayi ajeenna lamu manchi yaano kassasino manchinna kassansoonni manchi togoo jaddo loosinota (hakkonne qaaqqo woy wole yannara wole qaaqqo bushiishinota) farciˈrannohu wolu manchi heeˈriro, cimeeyye yoote komite xintitanno. * Layinki naqaashe hoongoonni daafira calla kassasino manchi kaphino yaa diˈˈikkino. Mitte kissera lame naqaashe hoongiro nafa, cimeeyye kassansi manchi woloota lowo geeshsha gawajjara dandaannoha shota ikkinokki cubbo loosinoha ikkara dandaannota heddanno. Konni daafira cimeeyye gawajjamino manna faana gante kaaˈlitanno hattono jawaachishshanno. Qoleno qaaqquulle bushiishino yine kassansoonni manchi songo gawajjannokki gede cimeeyye iso seekkite illaallissanno.—Soq. 20:28.

17-18. Yoote komite loosi maatiro xawisi.

 17 Yoote komite loosi maati? “Yoo” yaanno qaali, cimeeyye qaaqquulle bushiishino manchi seera diigino daafira gashshootu qorichisha hasiissannotanna teˈee murtannota leellishannoha diˈˈikkino. Cimeeyye gashshootu seera agarsiissannore diˈˈikkitino; insa seera diigginore qorichishate loosi gashshaanonniha ikkinota qaagganno. (Rom. 13:2-4; Tit. 3:1) Cimeeyyete loosi, shota ikkinokki cubbo loosino manchi songote miila ikke heeˈra dandaannoronna teˈee murate.

18 Cimeeyye yoote komite giddo loossanno woyite, ayyaanaamittete woy ammaˈnote hajo calla laˈanno. Insa Qullaawu Maxaafi yaannore harunsite, tenne jaddo loosino manchi maaro einoronna teˈee murtanno. Kuni manchi maaro ea giwiro, songotenni bohamanno; hakkiinni songote egensiishsha kullanni. (1 Qor. 5:11-13) Maaro eiro kayinni, songote miila ikke heeˈrara fajjinannisi. Ikkollana cimeeyye hakko manchira songote giddo lowo diro woy heeshshosi diro woˈma mitte qoossono afiˈrannokkita  kultannosi. Cimeeyye qaaqquullu keere agarate, songote giddo shiimmaaddu qaaqquulli noonsa annuwanna amuuwa callootansa woshshite qaaqquullinsa hakko manchiwa hige maranno woyite qorophitanno gede kultara dandiitanno. Cimeeyye konne assitanno yannara, manchu bushiishino qaaqqi hiikkonneetiro kultannokki gede qoropha hasiissannonsa.

QAAQQUULLEˈNE AGADHA DANDIITINANNIHU HIITTOONNIITI?

Annuwunna amuuwu qaaqquullensa bushiishanno manniwiinni agarate, dironsa heddanni siimu xaadooshshi daafira rosiissannonsa. Hatto assate Maganu dirijjite qixxeessitino roso horoonsiˈra dandiitanno. (Gufo 19-22 lai)

19-22. Annuwunna amuuwu oosonsa gawajjotenni agarate maa assa dandiitanno? (Aaniidi qoolira noo foto lai.)

19 Qaaqquulle gawajjotenni agara hasiissannonsari roorenka ayeooti? Annahonna amate. * Qaaqquulliˈne Yihowa eeggo uyinoˈne “elto” ikkitinota deˈinoonte. (Far. 127:3) Tenne elto agara kiˈne qeechaati. Ikkina oosoˈne qaaqquulle bushiishshannoriwiinni agarate maa assa dandiitinanni?

20 Umihunni, qaaqquulle bushiishshannori daafira afate woˈnaalle. Qaaqquulle bushiishanno manni daafiranna insa qaaqquulle dogate horoonsidhanno hayyo daafira afate woˈnaalle. Qarra kalaqara dandaanno coye woy manna seekkitine illaallisse. (Law. 22:3; 24:3) Roore anga togoo jaddo loosannohu qaaqquullu afinonna ammaˈnanno manna ikkinota deˈinoonte.

21 Layinkihunni, qaaqquulliˈne ledo coye fantine hasaabbe. (Mar. 6:6, 7) Qaaqquullu kultannoˈnere seekkitine macciishshe. (Yai. 1:19) Duucha woyite qaaqquullu bushiinshoonninsata kuˈla waajjitanno. Insa kuˈlinummoro ammanannonkehu dino yite heddannoha ikkara woy bushiishinonsa manchi mittohono kultinoonte yee waajjishiishinonsaha ikkara dandaanno. Qaaqqiˈne mite ikkinoha lawe huluullisiˈnero, shaqqillunni xaˈmo xaˈme; hakkiinni qaaqqu kuˈlannore cincitine macciishshe.

22 Sayikkihunni, qaaqquulleˈne rosiisse. Dironsa heddinanni siimu xaadooshshi daafira kullensa. Mittu manchi kinsannikkiwa kisate woˈnaalanno woyite, mayyaa woy maa assa hasiissannonsaro rosiissensa. Qaaqquulleˈne gawajjotenni agarate Yihowa dirijjite qixxeessitino roso horoonsidhe.—“ Kiˈneneetonna Qaaqquulleˈne Rosiisse” yitanno saaxine lai.

23. Yihowa Farciˈraasine qaaqquulle bushiinshannita ma garinni laˈanno? Aananno birxichira hiittenne xaˈmora dawaro afiˈneemmo?

23 Ninke Yihowa Farciˈraasine qaaqquulle bushiisha macca gibbanno cubbo ikkinota ammanneemmo; qoleno tini hashakkiˈnanni jaddooti. Kiristoosi seerinni galleemmo daafira, togoo bunshe loosino manchi wixiˈrinore mixxannokki gede digolammeemmo. Ikkina, bushiinshoonni roduuwanke kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne xaˈmora dawaro afiˈneemmo.

FAARSO 103 Cimeeyye Elto Ikkitino Labballooti

^ GUFO 5 Kuni birxichi qaaqquulle bushiinshannikki gede agara dandiinanni gara xawisanno. Qoleno cimeeyye songo agara dandiitanno garanna annuwunna amuuwu qaaqquullensa agara dandiitanno gara ronseemmo.

^ GUFO 3 HARANCHO XAWISHSHA: Anja egemminohu woy bushanna dancha bade afino manchi, siimu xaadooshshi hasattosi wonshiˈrate yee qaaqquulle mitore assannoha ikkiro, hattee qaaqquulle bushiishate yinanni. Qaaqquullu ledo siimu xaadooshshe assa, afuu woy ofollaanchu widoonni siimu xaadooshshe assa, qaaqquullunniha sirote biso, unuuna woy ofollaancho amammada woy wole mancaˈˈa coye assa qaaqquulle bushiishate. Roore woyite bushiinshanniri meya qaaqquulle ikkirono, batinye labbaa qaaqquulleno bushiishshannori no. Roore anga qaaqquulle bushiishshannori labballo ikkiturono, mitu meentino togoore assanno.

^ GUFO 5 HARANCHO XAWISHSHA: Konninna aananno birxichira “gawajjamino qaaqqo” yinoonnihu anjensanni bushiinshoonnire kulateeti. Tenne yaatto horoonsiˈnoommohu, qaaqqu beebbaataamo ikkinota, hattono baddalloonnisitanna tennera xaˈmamannohu iso ikkinokkita kulateeti.

^ GUFO 11 Mittu manchi ayyaanaamittetenni dhiwamino daafira, shota ikkinokki cubbo loosiro dixaˈmamanno yaa diˈˈikkino. Cubbo loosino manchi loosino bunshera Yihowa albaanni xaˈmamasi digattanno.—Rom. 14:12.

^ GUFO 16 Cimeeyye qaaqqo bushiishino yine kassansoonni mancho hasaawissanno woyite, bushiinshi qaaqqi daanno gede assa dihasiissannonsa. Qaaqqu anni woy ama woy qaaqqu ammaˈnannohu wolu manchi qaaqqu yiinore cimeeyyete kulara dandaanno; hatto assa qaaqqu lede xissiisiˈrannokki gede assitanno.

^ GUFO 19 Annuwatenna amuuwaho uyinoonni amaale, manni ooso lossidhannorira woy qaaqquulle towaatate qeechi noonsarirano kaaˈlitannote.