Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Keere Afiˈra Dandiineemmohu Hiittoonniiti?

Keere Afiˈra Dandiineemmohu Hiittoonniiti?

HEEˈNOOMMOHU gibbo woˈmitino alamera ikkino daafira, keere afiˈrate sharrama hasiissannonke. Heeshshonkenni shiima keere afiˈnoommoha ikkiro, kuni keeri baˈˈannonkekki gede sharrammeemmo. Qullaawu Maxaafi halaalaanchonna geedanno keere afiˈra dandiineemmo gara kulannonkehu hiittoonniiti? Wolootu keere afidhanno gede kaaˈla dandiineemmohu ma garinniiti?

ADDU KEERE AFIˈRATE MAYI HASIISANNO?

Addu keere afiˈnoommo yinannihu beˈe yinummokkinna mansummokki heeˈneemmoha ikkirooti. Togoo keere afiˈrate wolootu ledono dancha jaalooma kalaqira hasiissannonke. Baalunkunni roore, geedanno keere afiˈrate Yihowa ledo muli jaalooma kalaqira hasiissannonke. Togo assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

Yaachishanno coyi mannu keere hooganno gede assanno

Keeraancho ikkitinota Yihowa hajajonna seerubba ayirrinseemmoha ikkiro, iso addaxxineemmotanna isi ledo muli jaalooma kalaqira hasiˈneemmota leellinsheemmo. (Erm. 17:7, 8; Yai. 2:22, 23) Hatto assinummoro isi ninkewa shiqqi yaanno, hattono giddiidi keere oye maassiˈrannonke. Isayaasi 32:17 togo yitanno: “Keeraanchimmate loosi keere abbanno; keeraanchimmate gumino, hegerera hawaqiˈne heeˈnanni gede assanno.” Yihowara wodaninni kaˈne hajajammummoro giddiidi keere afiˈneemmo.—Isa. 48:18, 19.

Qoleno geedote keere afiˈneemmo gede kaaˈlannonkehu iimi Anninke aannonkehu mittu baxxino aamamooshshi no; kuni aamamooshshi qullaawa ayyaanaati.—Soq. 9:31.

MAGANU AYYAANI KEERE AFIˈNEEMMO GEDE KAAˈLANNONKE

Soqqamaasinchu Phaawuloosi ‘qullaawu ayyaani laalanno’ gumma kuli woyite sayikkimeeshsho qummi assinohu keereho. (Gal. 5:22, 23) Addu keeri Maganu ayyaani laalanno guma ikkino daafira, togoo keere afiˈrate qullaawu ayyaaninni massagama hasiissannonke. Hanni Maganu ayyaani keere afiˈneemmo gede kaaˈlannonketa lame doogga laˈno.

 Umihunni, qullaawu ayyaaninni borreessinoonniha Maganu Qaale ganyine nabbambeemmoha ikkiro keere afiˈneemmo. (Far. 1:2, 3) Qullaawu Maxaafi sokka hiincineemmoha ikkiro, qullaawu ayyaani babbaxxitino haja daafira Yihowara noosi lao huwanteemmo gede kaaˈlannonke. Lawishshaho, Maganu keeresi agadhe heeˈrino garanna isi keere baxannohu mayiraatiro huwanteemmo. Maganu Qaalinni afiˈnoommoha konne roso loosunni leellinsheemmoha ikkiro, heeshshonke giddo lowo keere afiˈneemmo.—Law. 3:1, 2.

Layinkihunni, qullaawa ayyaana afiˈrate Magano huucciˈra hasiissannonke. (Luq. 11:13) Yihowa kaaˈlannonke gede huucciˈnummoro, “Mannu hedora aleenni ikkinohu Maganu keeri, Kiristoosi Yesuusinni [wodanankenna hedonke]” agarannota coyiˈrino. (Fil. 4:6, 7) Qullaawa ayyaana afiˈrate ganyine Yihowa huucciˈneemmoha ikkiro, Isi giddiidi keere aannonke; togoo keere afidhannori Yihowa ledo danchu jaaloomi noonsare callaho.—Rom. 15:13.

Konninni aanchine Qullaawu Maxaafi aanno amaale harunsite, giddiidi keere afidhinori, hattono Yihowanna mannu ledo dancha aante kalaqidhinori lawishsha laˈneemmo. Kuni manni togoo keere afiˈranno gede kaaˈlinonsari maati?

GEEDANNO KEERE AFIDHANNO GEDE KAAˈLINONSARI MAATI?

Kiristaanu songora noori giddo mitootu, konni albaanni ‘hanqaaleeyyete;’ xa kayinni wolootu ledo noonsa aante laˈniro, mannaho heddannore, danchuulle, cincitannorenna keere baxxannore ikkitino. * (Law. 29:22) Hanni xa hanqo qeeˈlite wolootu ledo dancha aante kalaqidhinori lame Maganu Mangiste halashshaano lawishsha laˈno.

Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsanna Maganu ayyaanasi aannonke gede huucciˈra keere afiˈrate kaaˈlitannonke

Deevidi alba gara ikkitinokki lao noosi daafira mannu ledo garunni dihasaawanno. Isi heeshshosi Yihowara sayise aara albaanni, kairira baalaho woloota bushiishanno, hattono maatesi ledo giwamanno. Yannate gedensaanni kayinni Deevidi soorramme keere baxannoha ikkino. Isi togoo keere afiˈrinohu hiittoonniiti? Deevidi togo yiino: “Heeshshoˈya giddo Qullaawu Maxaafi seera harunsa hanafoommo; tini qolte maateˈya ayirriseemmo gede kaaˈlitinoe.”

 Richeeli lossinoonnise gari, gara ikkitinokki lao heedhannose gede assinose. Ise togo yitino: “Lophoommahu hanqitanno maate giddo ikkino daafira, xa nafa mito woyite hanqo qeeˈla qarrissannoe.” Ise keere afidhanno gede kaaˈlinoseri maati? Richeeli “Yihowa kaaˈlannoe gede ganye huucciˈraˈya tennera kaaˈlitinoe” yitino.

Deevidinna Richeeli woˈnaalshi, Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsanna qullaawu ayyaani kaaˈlannonke gede huuccatto assiˈra, keere afiˈrate kaaˈlitannota leellishshanno woˈnaalshuwa giddo gamaholla. Ee, heeˈnoommohu gibbo woˈmitino alamera ikkirono, maatenkenna ammanate roduuwinke ledo sumuu yine heeˈneemmo gede kaaˈlannonkeha giddiidi keere afiˈra dandiineemmo. Yihowa “mannu baalu ledo keere heedhe” yee hajajinonke. (Rom. 12:18) Kayinni togo assa dandiinanni? Mannu baalu ledo keerunni heeˈrate sharrama maaho kaaˈlitanno?

WOLOOTU LEDO KEERUNNI HEEˈRATE SHARRAMME

Soqqammeemmo woyite, mannu keeraancho ikkitinote Maganu Mangiste sokkanni horo afiˈranno gede koyinsanni heeˈnoommo. (Isa. 9:6, 7; Mat. 24:14) Batinyu manni tenne sokka macciishshe adhino; tini hagiirsiissannote. Konninni kainohunni, insa mannu assanna laˈanno coyinni hexxo dimudhitanno, hattono digiirantanno. Qoleno albillittete hagiirsiissanno hexxo afidhino, hattono ‘keere harunsitanno.’—Far. 34:14.

Umi qara sokkanke macciishshe adhannohu baalanka manna diˈˈikkino. (Yoh. 3:19) Ikkirono, Maganu ayyaani insara dancha duduwo keerunninna ayirrinyunni kulleemmo gede kaaˈlannonke. Konni garinni Yesuusi Maatewoosi 10:11-13 aana hajajinonke hajajo agadhineemmo. Isi togo yiino: “Manni minira eˈinanni woyite, ‘Keeru ledoˈne heeˈro’ yiiyye. Mini manni keereˈne adhiro keeriˈne iillonsa; keereˈne gibbannoha ikkiro kayinni keeriˈne kiˈneranni higo.” Mannu kulleemmo sokka adha giwanno woyite Yesuusi lawishsha harunsanke keerinke baˈˈannokki gedenna sokkanke adha giwino mancho danchu garinni kaaˈlineemmo faro afiˈrate kaaˈlitannonke.

Silxaane noonsariwa shinqeemmo woyite loosonke gibbannore ikkiturono ayirrinyunni hasaawisa hasiissannonke. Lawishshaho, mitte Afiriku gobbara gashshaano loosonke beebba gibbino daafira, Gambooshshu Addaraashe minnannita hooltino. Konne qarra tirate, alba hatte gobbara misiyoone ikke soqqamino rodii Ingilaandete gobbara, Lendenete katamira nooha hatte gobba ambaasaadericha mare hasaawisanno gede assinoonni. Konne rodoo sonkoonnihu ambaasaaderichaho Yihowa Farciˈraasine loosi keerunniha ikkinota kulanno gedeeti. Ikkina tini mayi guma abbituyya?

Hakku rodii togo yiino: “Wosina haaˈnanni kifile marummo woyite hakko loossanno mancho uddidhino uddano hiikkonne afoo coyidhanno gosa uddidhannotero wodanchummo; ani qole hatte gosa afoo rosoommo. Hakkiinni mancho umise afiinni keere haaˈrummo. Ise dhagge assidhe, ‘Kawira mayira dayootto?’ yite xaˈmitue. Anino ambaasaadericha hasaawisa hasiˈreemmota shaqqillunni kulummose. Hakkiinni ise ambaasaaderichaho silke bilbilteenna daye hatte gobba afiinni keere haaˈrie. Ani Yihowa Farciˈraasine loossanno loosi daafira xawisanna seekke macciishshie.”

Kuni rodii ambaasaadericha ayirrinyunni hasaawisasi, ambaasaaderichu loosinke daafira noosita gara ikkitinokki lao biddi assiˈranno gede assitino. Shiima yanna gedensaanni, hattenne Afiriku gobba gashshooti Yihowa Farciˈraasine Gambooshshu Addaraashe miˈnitanno gede fajjino. Hatte yannara roduuwu lowo geeshsha hagiidhitinoti egennantinote! Ee, woloota ayirrisa lowo horo afidhino, hattono keeru heeˈranno gede assitanno.

HEGERERA KEERUNNI HEEˈRA

Xaa yannara, Yihowa manni heeˈrannohu keeru woˈminote ayyaanaamittete gannateraati. Atino heeshshokki giddo ayyaanu guma ikkinoha keere laalate sharramattoha ikkiro, Maganu manni mereero noo keeri lexxanno gede kaaˈlatto. Baalunkunni roore, Yihowa hagiirsiisatto, hattono Maganu abbannote haaro alamera geedannoha bae keere afiˈratto.—2 Phe. 3:13, 14.

^ GUFO 13 Qullaawu ayyaani laalo ikkitino akatta daafira xawissannote saˈe saˈe fultanno birxichuwa giddo albillitte danchummate daafira xawisanno birxichi fulanno.