Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Maaja 2017

Yahi Guwisiˈra Hasiissannohu Mayiraati?

Yahi Guwisiˈra Hasiissannohu Mayiraati?

“Yahi guwisidhe! . . . Iso guwisiˈra hagiirsiissannotenna hasiissannote.”—FAR. 147:1, NW.

FAARSO: 59, 3

1-3. (a) Faarso 147 borreessinoonnihu mamaro ikkara dandaanno? (b) Faarso 147nni maa ronseemmo?

MITTU manchi uyinoonnisi looso danchu garinni loose gudiro woy dancha Kiristaanu akatta noosita laˈnummoro, hakko mancho galanteemmo. Konni garinni manna nafa galanteemmoha ikkiro, Magano Yihowa roorsine galanteemmo gede assannonkehu batinyu korkaati nooti egennantinote! Lawishshaho, bayira wolqasi leellishannohu dhagge ikkino kalaqamisira, woy Beettosi mannu oosora oye leellishino baxillisi daafira iso guwisiˈra dandiineemmo.

2 Faarso 147 borreessi faarsaasinchi Yihowa guwisiˈrino. Isi wolootuno ledosi Magano guwisidhanno gede jawaachishino.—Faarso 147:1, 7, 12 nabbawi. *

3 Tenne faarso borreessinohu ayetiro bande dikulloonni;  ikkollana kuni faarsaasinchi Yihowa, Israeele Baabiloonete qafadonni fushshe Yerusaalame qolinsa yannara heeˈrinoha ikkikki digatino. (Far. 147:2) Maganu mannisi biˈreensa gede iso addunni magansiˈranno gobba higanno gede assasi faarsaasinchu iso guwisiˈranno gede assitinosi. Isi Yihowa guwisiˈranno gede assinosihu wolu korkaatino no. Kuni korkaati maati? Ati ‘Halleeluyahi’ yaatto gede woy Yihowa ‘galatatto’ gede assannohe korkaati maati?—Aju. 19:1; Far. 147:1.

YIHOWA WODANA HIIQQANTINORE DHAAWANNO

4. Isiraeele Moote Qiroosi qafadote giddonni fushshinsa wote mayi macciishshaminonsa? Mayira?

4 Qafadame Baabiloone haˈrinohu Israeelete manni dadillino gara heda dandiitinanni. Insa qafadduri, “Tsiyooni faarso giddonni mitte faarsenke yitanni” qacifattinonsa. Hattee yannara, Isiraeele baalunku coyinni roore hagiidhitanno gede assitannonsati Yerusaalame diigante no. (Far. 137:1-3, 6) Konnira, Israeelete manni faarsiˈra dibaxino. Wodaninsa hiiqqamino daafira insara sheshonna jawaante hasiissinonsa. Ikkollana, Maganu masaalotenni kulino garinni, Faarisi moote Qiroosi qafadotenni fushshinonsa. Isi Baabiloone qeele togo yee lallawino: “Kaaliiqi . . . Yerusaalamete Qullawa mine minammora annimma uyinoe. Kunnira Maganu manni baalunku Yerusaalame hadhe! Maganiˈne Kaaliiqi ledoˈne heeˈro!” (2 Dud. 36:23) Tini, Baabiloonete qafadame nooha Israeelete manna jawaachishshinonsati dihuluullissannote!

5. Faarsaasinchu Yihowate hursate wolqa daafira mayyee coyiˈrino?

5 Yihowa Israeelete gaˈre xaphoomunni sheshifachishinoha calla ikkikkinni, Israeelenniha mitto mittonka mancho sheshifachishino. Yannankerano isi hatto assanno. Faarsaasinchu Maganu daafira togo yee borreessino: “Wodana hiiqqantinore dhaawannonsa; madansarano gaga gananno.” (Far. 147:3) Ee, Yihowa dhiwammeemmo woy yaandeemmo wote towaatannonke. Yihowa sheshifachishannonke, hattono yaandeemmo wote jawaachishannonke. (Far. 34:18; Isa. 57:15) Isi iillannonke qarra baala dandiine saˈneemmo gede hayyonna jawaante aannonke.—Yai. 1:5.

6. Faarsaasinchu Faarso 147:4 aana borreessinorinni maa ronseemmo? (Hanafote noo misile lai.)

6 Faarsaasinchu hakkiinni aanche iima noo kalaqamire kulino; Isi Yihowa ‘beeddahete kiiro egenninotanna’ ‘mitte mittenta suˈmisenni woshshannota’ coyiˈrino. (Far. 147:4) Isi iimi kalaqamire kulasi coyiˈranni noori ledo xaadannokkiha lawara dandaanno; ikkina faarsaasinchu togo assinohu mayiraati? Hanni tenne hedi: Faarsaasinchu beeddahe illesinni laˈˈa dandaannoha ikkirono mageeshshi geeshsha lowotero gude afa didandaanno. Ikkollana, yannankera sayinse lowo beeddahe noota buuxxino. Mitootu Milki Weyi yinanni gaalaakse woy beeddahete kuuso giddo calla lowo biliyoone ikkitanno beeddahe no yite heddanno. Hattono kalqete alamera lowo tiriliyoone ikkitanno gaalaaksuwa no yine hendanni! Ee, ninke mageeshshi beeddahe nooro kiirre gunde dianfeemmo. Kalaqaanchu kayinni mitte mittente beeddakkora suˈma fushshino. Togo yaa Yihowa mitte mittenta beeddakko bade afino yaate. (1 Qor. 15:41) Uullate aana heedhannota mannu oosona? Mitte mittenta beeddakko noo bayicho bade afino Magani, ati mama noottoro, wodanikkira noori maatironna mayi hasiissannohero seekke afino!

7, 8. (a) Yihowa mannasi kaaˈlanno wote maa hedanno? (b) Yihowa guuntete xeˈne noonsare shaqqillunni kaaˈlanno gara lawishshunni kuli.

7 Yihowa heeshshonke giddo iillinonke qarra afannoha calla ikkikkinni, qarru giddonni fushsha dandaanno wolqa noosi; hattono mararannonke. (Faarso 147:5 nabbawi.)  Iillinohe qarri wolqakkira aleenni ikkinohunna duhikki duqqa dandaattokkiha ikkinohu gede assite hedattora dandaatto. Ikkollana, Maganu dhukikki mageeshshihoro afino; isi ‘bushsha ikkakki dihawanno.’ (Far. 103:14) Guuntete xeˈne noonke manna ikkinoommo daafira, mitte soˈro marro marro hinge loonseemmo. Hendummokki koffi assannore coyiˈne, maalu yortonni amadamme woy mannire hinaanse gedensaanni gaabbinoommo woti heeˈrara dandaanno. Yihowa togoo soˈro loosannokkiha ikkirono, wolqasi bayira ikkitinohura ninke gari leellannosi!—Isa. 40:28.

8 Qarru iillinohe yannara Yihowa jawaata angasinni irkise kaaˈlinoheha ikkara dandaanno. (Isa. 41:10, 13) Hanni Kiyooko yinanni suwisaancho lawishsha laˈno; ise soqqanshote wole base hadhu yannara hexxo mudhitino. Kiyooko Yihowa qarra ikkinose coye afinota huwattinohu hiittoonniiti? Ise hadhe martinowa isera qarra ikkinose coyi leellannonsa roduuwi no. Kiyooko Yihowa togo yee coyishiishinosehu gede assite heddino: “Ani baxeemmohehu suwisaancho ikkoottahura calla ikkikkinni, beettoˈya ikkoottahuranna heeshshokki anera sayisse ootta daafiraati. Farciˈraasineˈya giddo mitte ate ikkootta daafira hagiidhitanni heeˈrattara hasiˈreemmo!” Atera qarra ikkanno coyi iilleennahe, Woˈmanka Dandaanno Magani nootto gara huwatinota leellishino yanna qulli yitannohe?

YIHOWA HASIISANNONKERE AANNONKE

9, 10. Yihowa baalantenni roore hiitte hasattonke wonshanno? Lawishsha kuli.

9 Ninke baalunkura sagale, uddanonna minu hasiisannonke. Mito wote gari sagale hoonge yaandeemmoha ikkara dandaanno. Ikkollana, intanniri laalanno gede assannohu Yihowa ikkinota dea dihasiissanno; isi ittannore hoogge ciiqannohu haraqeeyyete caaccurrira nafa sagale aanno! (Faarso 147:8, 9 nabbawi.) Isi haraqeeyye itisannoha ikki geeshsha, atera heeshshote hasiisannohere aannoheta addaxxa dandaatto.—Far. 37:25.

10 Yihowa roore hasiisannonke coye yaano ayyaanaame sagale oye, “[keerisi] . . . wodanankenna hedonke agaranno” gede assanno. (Fil. 4:6, 7) Hanni Musiyo yinanni rodiiranna minaamasira 2011nni Jaappaanete sunaami dano iillitu yannara Yihowa kaaˈlinonsa gara laˈno. Insa sunaami danonni gatinohu mininsara iimaanni giddeeti. Ikkollana, hakko barra afiˈrino coyi baalu bainonsa yaa dandiinanni. Insa hakkoye qorre qiidino hashsha, umo lekkicho baino mininsa giddo layinki fooqera tunsote galino. Insa, soodita ayyaanaamittensa jawaachishannore hasiˈra hanafi. Hakka wote insa, 2006nniha Yihowa Farciˈraasineha Diru Maxaafa calla afidhino. Hakkawontenni Musiyo, “Roore Dano Iillishshino Sunaami” yaanno birxicho lai. Hakko borreessinoonni xagge, 2004nni Sumaatira yinanniwa baatto huxidheenna akkimale hambabalatte kaˈe lowo dano iillishshinota kultannote. Musiyonna minaamasi tenne xagge nabbawi wote wiˈlino. Insa, Yihowa hasiisse noonsata ayyaanaamittete sagale hasiisse noonsa yannara uyinonsahura lowo geeshsha hagiidhino. Yihowa maalaamittete hasiisannonsareno uyinonsa. Ayyaanaamittete roduuwinsa hasiisannonsare uyitinonsa. Ikkollana, roore jawaante afiˈrate kaaˈlitinonsati roduuwu Maganu dirijjite riqibbe marte songuwa towaattanno gede assinoonni qixxaawooti. Musiyo togo yiino: “Yihowa mittu mittunkura mule heeˈre towaatanni noonkehu gede asse hedoommo. Tini baasa sheshifachishshinonke!” Maganu roore aannonkehu ayyaanaamittete hasiisannonkere ikkirono, maalaamittete hasiisannonkereno aannonke.

 YIHOWA KAAˈLONNI HORO AFIˈRA

11. Yihowa kaaˈlonni horo afiˈrate maa assa hasiissannonke?

11 Yihowa “umonsa heeshshi assitinore gotti gotti” assate ayewoteno qixxaawinoho. (Far. 147:6a) Ikkina, isi kaaˈlonni horo afiˈrate maa assa hasiissannonke? Isi ledo dancha jaalooma kalaqiˈra hasiissannonke. Tenne assate jooguulle ikka hasiissannonke. (Sof. 2:3) Jooguullu busha coyenna taashsho xeinore Maganu biddi assa geeshsha cincite agadhitanno. Yihowa togoo manna laˈˈanno wote hagiidhanno.

12, 13. (a) Maganu kaaˈlankera hasiˈnummoro maa assa hasiissannonke? (b) Magano hagiirsiisannohu hiittoo mannaati?

12 Maganu bushuulle ‘kayinni shollishannonsa.’ (Far. 147:6b) Kuni waajjishanno qaaleeti! Yihowa bagamannokki baxille leellishannonke gede woy hanqannonkekki gede isi giwannore giwa hasiissannonke. (Far. 97:10) Lawishshaho, amanyootu maaeelle giwa hasiissannonke. Togo yaa bunshete widira massannonke coye baala, lawishshaho teeda baˈino misilla giwa hasiissannonke. (Far. 119:37; Mat. 5:28) Togo assate sharrama shota ikka hooggara dandiitanno; ikkirono Yihowa aannonke atooti isi giwannore giwate assineemmore baala rooranno.

13 Togoo sharro sharramme qeelate umonke ikkikkinni, Yihowa addaxxa hasiissannonke. Yihowa, ninke qeelle afiˈrate ‘jawaatu faradiwiinni’ yaano mannuwiinni kaaˈlo hasiˈnummoro hagiidhanno? Dihagiidhanno! Hattono, “bagadaasinete” lekka, yaano uminke qeelleemmo yine woy wolu manni gatisannonke yine addaxxa dihasiissannonke. (Far. 147:10) Hatteentenni, Yihowa kaaˈlannonke gede isiwa shinqe iso eeggifata hasiissannonke. Yihowa, amaale aanno manni gedeeha ikkikkinni, marro marro hinge huucciˈneemmo coye baala ceeˈmikkinni macciishshannonke. Yihowa ‘ayirrissannosirenna bagamannokki baxillesi addaxxitannore’ laˈˈanno wote hagiidhanno. (Far. 147:11) Isi ammanaminoha ikkinohuranna baxannonke daafira busha yorto baala qeelleemmo gede kaaˈlannonketa addaxxa dandiineemmo.

14. Faarsaasinchu huluullaminokki coyi maati?

14 Yihowa qarru iillannonke wote kaaˈlannonketa dihuluullammeemmo. Faarsaasinchu Yerusaalame wirro minantannota coyiˈranni Yihowa daafira togo yee faarsino: “Isi waalchuwakki kaajjishe agaranno; giddokki nooha mannakkino maassiˈranno. Isi dannakki seekke agaranno.” (Far. 147:13, 14) Faarsaasinchu Maganu katamu waalcho kaajjishe magansiˈrannosi mannira agarooshshe ikkinota afasi lowo geeshsha jawaachishshinosi.

Qarru iilleennanke yaandeemmo yannara Maganu Qaali kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? (Gufo 15-17 lai)

15-17. (a) Qarru iillannonke yannara mayine hendeemmoha ikkara dandaanno? Ikkirono Yihowa Qaalisi widoonni kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? (b) Maganu Qaali qarrammeemmo wote “hakkawoyitenni” daye kaaˈlannota leellishanno lawishsha kuli.

15 Aterano yaachishanno coyi iillahera dandaanno. Yihowa kayinni iillinohe qarra dandiite saˈˈatto gede hayyo aannohe. Faarsaasinchu Maganisi daafira togo yee coyiˈrino: “Baattote hajajo aanno; qaalisino hakkawoyintenni woˈmanno.” Isi aanche, Yihowa “kaade” dirrisannota, qorra abbannotanna shiimmaadda “kaade” waxaaxisannota coyiˈrihu gedensaanni togo yiino: “Isi dirrisanno qorra ayino didaanno.” Faarsaasinchu lede togo yiino: “Hakkuyi gedensaanni hajajosi aanno; kaadeno shiiltanno.” (Far. 147:15-18) Kaadenna qorra hajajannohu hayyichunna bayira wolqa afiˈrino Magani, iillannohe qarra baala qeelatto gede kaaˈla didandaanno?

16 Yihowa yannankera Qullaawu Maxaafisi widoonni biddishsha aannonke. “Qaalisi hakkawoyintenni” daye hasiisannonkeha ayyaanaamittete biddishsha aannonke. Hanni Qullaawa Maxaafa nabbabbe, “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” qixxeessino borro xiinxallite, JW Biroodikaaste  laˈe, jw.org webisayite daaˈˈate, cimeeyye hasaawissenna ammanate roduuwinkewa aante afiˈrootto hoˈro hedi. (Mat. 24:45, NW) Yihowa biddishshu hasiisanno yannara mulenni biddishsha aannota umikki heeshshonni laˈe diegennootto?

17 Semooni Maganu Qaali wolqa noosiha ikkinota huwattino. Ise iseneeto ajishshe laˈannohura assitannori Magano hagiirsiisannokkihu gede assite heddino. Ise hexxo mudhitino yannara, Yihowa kaaˈlannose gede seekkite huuccatto assidhino. Hattono Qullaawa Maxaafa ganyite xiinxallitanno. Ise togo yitino: “Duuchanka wote Yihowa jawaantenna biddishsha aannae laoomma.” Tini, gara ikkitino hedo heedhannose gede kaaˈlitinose.

18. Yihowa baxannoheta huluullamattokki gede assannoheri maati? ‘Yahi Guwisidhe!’ yaatto gede assannohe korkaati maati?

18 Faarsaasinchu, Yihowa hundi dagasi mageeshshi geeshsha baxannoro afino. Maganu “qaalesi” hattono ‘wogasinna seerasi’ aannohu insara callaati. (Faarso 147:19, 20 nabbawi.) Yannankera Maganu suˈminni woshshammeemmori ninke calla ikkinoommo daafira maassammoommoreeti. Yihowa afa, Qaalisi garinni heeˈra, hattono isi ledo dancha jaalooma kalaqira kaajja qoossooti. Faarso 147 borreessi faarsaasinchinte gede ninkeno ‘Yahi Guwisiˈneemmohu’, hattono wolootu iso guwisidhara jawaachinsheemmo gede assannonkehu batinyu korkaati noonke.

[Lekkaalliidi qaagiishsha]

^ GUFO 2 Faarso 147:1, 7, 12: “Yahi guwisidhe! Maganinkera guweenyu faarso faarsa danchate; Iso guwisiˈra hagiirsiissannotenna hasiissannote. Galatu faarso Yihowara faarsidhe; Gingilaatetenni Maganinkera guweenyu faarso faarsidhe. Yerusaalame, Yihowa gotti gotti assi. Tsiyooni, Maganokki guwisiˈri.”