Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Maaja 2017

Yihowa “Hedokki Baalanta Wonshohe”

Yihowa “Hedokki Baalanta Wonshohe”

“Kaaliiqinni tashshi yoohe; isino wodanikki halcho wonshohe.”—FAR. 37:4.

FAARSO: 135, 81

1. Wedellu mixo fushshira hasiissannonsahu mayiraati? Ikkirono quwa sae yaada hasiissannonsakkihu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

WEDELLA, doogo haˈra hanaffinara albaanni hiikka haˈra hasidhinanniro balaxxine afa hasiissannoˈne yiniro sumuu diyitinanni? Heeshsho doogo haˈrate gedeeti; qoleno albillittete maa assa hasidhinanniro mixo fushshira hasiissannoˈnehu anje heedhineeti. Hige mixo fushshira shota ikka hooggara dandiitanno. Heezeri yinanni beetto togo yitino: “Mitto coye mura waajjishshanno. Heeshshoˈne diro woˈma hakko garinni heeˈra hasiissannoˈne.” Ikkirono waajjitinoonte. Yihowa dagasira togo yiino: “Ani ledokki noommona waajjitooti; Ani Maganokkiitina hexxo mudhitooti. Ani jawaachisheemmohe, kaaˈleemmohe.”—Isa. 41:10.

2. Yihowa albillittete hagiirsiissanno mixo fushshidhinara hasiˈrannota mayinni affinanni?

2 Yihowa dancha mixo fushshidhinara jawaachishinoˈne. (Ros. 12:1; Mat. 6:20) Isi kiˈne hagiirraamma ikkitinara hasiˈranno. Isi kalaqinohu laˈˈate, macciishshatenna qamasate baxisannori tenne leellishanno. Qoleno isi towaatannonke, hattono dancha heeshsho heeˈneemmo gara rosiisannonke. Yihowa amaalesi macciishsha giwino mannira togo yiino: “Bunshe doodhitinoonni. . . . Soqqamaanoˈya hagiidhitanna kiˈne kayinni saalfattinanni. Soqqamaanoˈya wodanunni hagiidhite  faarsitanno.” (Isa. 65:12-14) Yihowa manni heeshshonsa giddo dancha doorsha doodhansa isira ayirrinye abbitanno.—Law. 27:11.

HAGIIRRAAME HEESHSHO HEEˈRATTO GEDE ASSITANNO MIXO

3. Yihowa hiittoo mixo fushshirattora hasiˈranno?

3 Yihowa hiittoo mixo fushshiˈrattora hasiˈranno? Isi mannu ooso kalaqinohu iso affannonna isira ammanante soqqantanni hagiidhitanni heedhanno gedeeti. (Far. 128:1; Mat. 5:3) Tini saadatenni baxxineemmo gede assitannote; saada kalaqantinohu ittanni, agganninna sirtanni calla heedhanno gedeeti. Maganu, ati dancha mixo fushshidhe hagiidhattora hasiˈranno; saada kayinni togo assa didandiitanno. Kalaqaanchikki ‘baxillu Maganooti’; qoleno isi ‘hagiirraamoho’; isi manna kalaqinohu ‘umisi daninniiti.’ (2 Qor. 13:11; 1 Xim. 1:11, NW; Kal. 1:27) Baxillaanchu Maganinke faale haˈrattoha ikkiro, lowo hagiirre afiˈratto. Ati, “adhannonkunni aannohu baˈraaˈrinoho” yaanno qummeeshshi adda ikkitinota heeshshokkinni laˈe egennootto? (Soq. 20:35) Kuni coyi halaaleho. Konni daafira, Yihowa mannanna iso baxattota leellishshanno mixo fushshiˈrattora hasiˈranno.—Maatewoosi 22:36-39 nabbawi.

4, 5. Yesuusa hagiidhanno gede assinosiri maati?

4 Yesuusi Kiristoosi wedellaho dancha lawishsha ikkanno. Isi anje noo waro godoˈlanni dancha yanna sayisinoti dihuluullissannote. Maganu qaali “hagiidhate yanna no. . . . Sirbateno yanna no” yaanno. (Ros. 3:4) Yesuusi, Qullaawa Borro seekke xiinxallasi Yihowawa shiqate kaaˈlitinosi. Isi 12 dirihu noo waro Qullaawa Mine noo rosiisaano ledo ayyaanaamittete coye hasaawi yannara, insa “egennosinna qolanno dawaro maalale” assidhino.—Luq. 2:42, 46, 47.

5 Yesuusi wedellichu noo yannarano hagiirraamoho. Iso hagiidhanno gede assinosiri maati? Isi, Maganu baalunku coyinni roore, “buxanete dancha duduwo duduwate.  . . illiweelootu laˈannota lallawate” soyinosita afino. (Luq. 4:18) Isi Maganu yiinore assasi hagiidhanno gede assitinosi. Faarso 40:8 isi hedo xawissanno; qummeeshshu togo yaanno: “Maganoˈya hedokki wonshammora baxoommo.” Yesuusi mannaho iimi Annisi daafira rosiisa baxanno. (Luqaasi 10:21 nabbawi.) Yesuusi mitte hige mitte manchora addu magansiˈra daafira rosiisihu gedensaanni rosaanosira togo yiino: “Ane sagale soyinoehu haja wonshatenna loososi guutate.” (Yoh. 4:31-34) Yesuusi, Maganonna manna baxannota leellishasi hagiidhanno gede assitinosi. Ateno togo assa hagiirsiissannohe.

6. Gikki yiino Kiristaani ledo mixokki daafira hasaawa kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

6 Batinyu Kiristaani wedellimmansa yannanni suwisaano ikke soqqame hagiirre afiˈrino. Ati mixokki daafira insa ledo mayira dihasawatto? “Malu hoogiro hendoonniri ikkikkinni gatanno; malu seyiro kayinni halchinoonniri woˈmanno.” (Law. 15:22) Togoohu ayyaanaamittete gikki yiino Kiristaani woˈma yanna soqqansho eˈˈe soqqama heeshshokki giddo kaaˈlannohe roso rosatto gede kultannohe. Yesuusa Annisi iima rosiisinosiha ikkirono, isi uullate aana soqqami yannarano rosa diagurino. Lawishshaho, uullate noo waro danchu duduwi mannaho wodanaho coanno garinni rosiisanna fonqolu yannara ammaname heeˈra hagiirsiissanno gara rosino. (Isayaasi 50:4 nabbawi; Ibi. 5:8; 12:2) Hanni aanchine hagiirsiissannote mite woˈma yanna soqqanshore ronso.

MANNA ROSAANO ASSA KAAJJA LOOSOOTI

7. Batinyu wedelli manna rosaano assate looso baxannohu mayiraati?

7 Yesuusi, ‘hadhine gosa baala rosiissine rosaanoˈya asse’ yee hajajino. (Mat. 28:19, 20) Manna rosaano assate mixo fushshiˈrittoro, Maganu ayirranno gede assannoha kaajja looso doodhootto yaate. Baalunku loosiˈra dandoo woyyeessiˈrate yanna hasiissannonte gede Maganu soqqanshorano dandookki woyyeessiˈrate yanna hasiissannohe. Wedellichu  heeˈre suwisaancho ikkinohu Timooti togo yiino: “Ani Yihowara woˈma yanna soqqama hasiˈreemmohu soqqansho iso baxeemmota leellishate kaaˈlitannoe daafiraati. Umi qara Qullawa Maxaafa xiinxalliseemmo manna diafiˈroommo; ikkollana wole qooxeessa haˈrummo gedensaanni mittu agani giddo haammata manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanafummo. Mitu xiinxalliseemmohu Gambooshshu Addaraashe daa hanafino. Seenne Adhitinokki Roduuwira Qixxaawinoha Qullaawu Maxaafi Rosi Mine * eˈˈe lame agana rosummo gedensaanni, wolewa soqqama hanafummo; hakko shoole manna xiinxallisa hanafummo. Qullaawu ayyaani mannu heeshsho soorre biddi assanna laˈˈaˈya rosiisa baxeemmo gede assitinoe.”—1 Tes. 2:19.

8. Mitu wedellu Kiristaani lowo mannira sabbakate maa assino?

8 Mitu wedellu Kiristaani wole afoo rosino. Aliyye Ameerikira heeˈrannohu Jeekebi togo yee borreessino: “Lamalu dirihu noommo yannara ledoˈya rossannoti batinye rosaano Vetinaami gobbareeti. Ani insara Yihowa daafira kula hasiˈrummo; konnira insa coyidhanno afoo rosate mixo fushshiˈrummo. Konne afoo roore rosoommohu Ingilizete Afiinninna Vetinaami Afiinni qixxeessinoonnita Agarooshshu Shae nabbawanniiti. Qoleno, qooxeessinkera noote Vetinaami Afoo coyidhanno songora soqqantanno roduuwi ledo jaalooma kalaqiˈrummo. Tonaa settu dirihu heeˈre suwisaancho ikkummo. Hakkuyi gedensaanni, Seenne Adhitinokki Roduuwira Qixxaawinoha Qullaawu Maxaafi Rosi Mine eˈˈe rosummo. Kuni rosu mini, xa suwisaancho ikke soqqamanni noommo soqqanshora lowo geeshsha kaaˈlinoe; Vetinaami Afoo coyidhanno gaamora noommohu cimeessu ane callaati. Haammatu Vetinaami gobba manni insa afoo rosoommotera dhagge assiˈranno. Roore wote insa mininsara eˈˈeemmo gede koyisseennae Qullaawa Maxaafa xiinxalliseemmonsa. Insa giddo mitu cuuamino.”—Soq. 2:7, 8.

9. Manna rosaano assate loosi kaaˈlannohehu hiittoonniiti?

9 Manna rosaano assate loosi lowo horo afiˈrino; lawishshaho, danchu loosu gade heedhannohe gede, mannu ledo hasaawa dandaatto gara, waajjattokkinna hayyicha ikkatto gede kaaˈlannohe. (Law. 21:5; 2 Xim. 2:24) Kuni loosi ammanatto coyira xinta ikkitino qummeeshshuwa seekkite afatto gedeno assannohe daafira hagiirraamo ikkatto. Qoleno Yihowa ledo loosa dandiinanni gara rosatto.—1 Qor. 3:9.

10. Dancha duduwo macciishsha hasiˈrannokki manni heeˈranno qooxeessira hagiirrikki baikkinni soqqama dandaattohu hiittoonniiti?

10 Soqqamattohu dancha duduwo hakkeeshshi geeshsha macciishsha hasiˈrannokki manni heeˈranno qooxeessiˈra ikkiro nafa, manna rosaano assate loosi hagiirsiisanno. Kuni loosi mittimmatenni loonsanniho. Songote miilla baala danchu wodani noonsa manna hassanno. Mitto mancho rosaancho ikkanno gede kaaˈlinohu mitto rodoo woy mitte rodoo ikkitara dandiitanno; ikkollana hakko manchira addi addi roduuwi farciˈrinoha ikkara dandaanno daafira insa hagiirri baalunkura gutoho. Lawishshaho, Biraandeni yinanni rodii halaale macciishsha baxannokki manni noo qooxeessira honse diro suwisaancho ikke soqqamino. Isi togo yiino: “Sabbakate looso lowo geeshsha baxeemmo; korkaatuno Yihowa konne looso loonsammora hasiˈranno. Konnira roso gudanni heeˈrenni suwisaancho ikkummo. Songonke giddo noo wedella jawaachishanna insa ayyaanaamittetenni lophitanna laˈˈa baxisannoe. Seenne Adhitinokki Roduuwira Qixxaawinoha Qullaawu Maxaafi Rosi Mine eˈˈe rosummo gedensaanni suwisaancho ikke wolewa soqqama hanafummo. Soqqameemmo qooxeessira xiinxallisoommo manni giddo cuuaminohu dino; wolootu xiinxallissinori kayinni cuuantino. Manna rosaano assate looso loosate doodhaˈya hagiirsiissannoe.”—Ros. 11:6.

 FUSHSHIˈRATTO MIXO ALBILLITTETE KAAˈLITANNOHE GARA

11. Batinyu wedelli hiittenne qullaawa soqqansho eˈe soqqantanni no?

11 Yihowara soqqama dandiinanniti haammata faro no. Lawishshaho, batinyu wedelli gimbaatu loosira eˈˈe loosanno. Haammata haaro Gambooshshu Addaraashe hasiisse no. Gambooshshu Addaraashe mina Maganu ayirranno gede assitannotenna ateno hagiirsiissannote qullawa soqqanshooti. Wolu garite qullaawa soqqanshonte gede, tenne soqqansho eˈne ammanate roduuwinke ledo loosa hagiirsiissanno. Qoleno konne looso loonsanni wote, dano iillitannokki gede qorophinanni, danchu garinni loonsanninna loosiissannorira kaaˈlammanni gara anfanni daafira lowore ronsanni.

Woˈma yanna soqqansho eˈe soqqantannori batinye atoote afidhanno (Gufo 11-13 lai)

12. Suwisaancho ikke soqqama wolu gari soqqansho eate faro fantannohu hiittoonniiti?

12 Keevini yinanni rodii togo yiino: “Anje noommo yannanni kayise Yihowara woˈma yanna soqqansho eˈˈe soqqamate hasatto nooe. Gedensaanni 19 dirihu heeˈre suwisaancho ikke soqqama hanafummo. Heeshshote heeˈrate hasiisannore afiˈrate gimbaatu looso loosanno rodiiwa gama yanna loosa hanafummo. Mine fukkinanni gara, hattono maskootenna saanqa qansanni gara rosummo. Hakkunni gedensaanni, hambabalatte gantino qooxeessira kaaˈlitanno gaamo ledo, Gambooshshu Addaraashenna roduuwu mine mina kaaˈla hanafummo. Wodiidi Afirikira gimbaatu loosira mannu hasiisannota macciishshummoti, forme wonshummo gedensaanni koyisame hakkira haˈrummo. Afiriku gobba giddo boode lamala sau kiiro basetenni base haˈranni Gambooshshu Addaraashe minate looso kaaˈleemmo. Gimbaatu gaamonke maatete gedeeti. Mitteenni heeˈneemmo, Qullaawa Maxaafa mitteenni xiinxallineemmo, hattono mitteenni loonseemmo. Qoleno, hakko qooxeessira heeˈranno roduuwi ledo lamalate kiiro soqqansho fula baxisannoe. Anje heeˈre fushshiˈroommo mixo, hedoommokki garinni hagiidheemmo gede assitinoe.”

13. Batinye wedella Beeteelete soqqama hagiirsiissannonsahu mayiraati?

 13 Mitootu suwisaano ikkite soqqantinori xa Beeteelete soqqantanni no. Beeteelete loonsanniri baalu Yihowara loonsannire ikkino daafira baasa hagiirsiisannoho. Beeteelete maate ayyaanaamittete sagale shiqishate looso kaaˈlitanno. Desteni yinannihu Beeteelete soqqamanno rodii togo yiino: “Honsu dirihu heeˈre woˈma yanna soqqansho hanafate mixo fushshiˈrummo; roso gudummoti suwisaancho ikke soqqama hanafummo. Mittunna bocu diri gedensaanni, Beeteele koyinseennae borro attammanni gara rosummo; hakkiinnino kompiyuterete pirogiraame qixxeessinanni gara rosummo. Beeteelete, alamete doyichora manna rosaano assate loosi halaˈlanni noo gara leellishshanno rippoorte kullanna macciishsha hagiirsiissannoe. Looseemmo loosi mannu Yihowawa shiqanno gede kaaˈlanno daafira Beeteelete soqqama baxeemmo.”

ALBILLITTETE HIITTOO MIXO FUSHSHIˈRATTO?

14. Woˈma yanna soqqansho eˈe soqqamate maa assa dandaatto?

14 Woˈma yanna soqqansho eˈe soqqamate maa assa dandaatto? Tennera baalunku coyinni roore kaaˈlitannoheti, ayyaanu gumi akatta lossiˈrate. Konni daafira, Qullaawa Maxaafa seekkite xiinxalli, nabbawoottore hiinci, hattono gambooshshunniwa ammana nooheta leellishatto faro saˈe baˈoonkehe. Rosaancho ikkite nootto yannara dancha duduwo mannaho rosiisatto gara woyyeessiˈrate sharrami. Mannu hedore afate hayyotenni xaˈmo xaˈmite, hattono yaannore macciishshite manna baxa rosiisiˈri. Qoleno, songote assinannire kaaˈla, lawishshaho Gambooshshu Addaraashe feyanna gatamara kaaˈla dandaatto. Yihowa umonsa heeshshi assitannorenna isi looso loosate maahoyye yitannore baxanno. (Faarso 110:3 nabbawi; Soq. 6:1-3) Phaawuloosi Ximootewoosi ledosi misiyoone ikkara koyisinohu, roduuwu Ximootewoosi ‘danchummare coyidhino’ daafiraati.—Soq. 16:1-5.

15. Looso afiˈrate maa assa dandaatto?

15 Woˈma yanna soqqamaano heeshshote hasiissannonsare afiˈrate looso loosa hasiissannonsa. (Soq. 18:2, 3) Qooxeessiˈnera looso afiˈrate kaaˈlannoha harancho qajeelsha adhite gama yanna looso loosa dandaattoha ikkara dandaanno. Togoo mixo fushshiˈrittoro, woradu aliidi laˈˈaanchonna woradiˈne giddo noo suwisaano amaale xaˈmiˈra dandaatto. Suwisaancho ikkine soqqamate kaaˈlannohu hiittoo loosootiro xaˈmi. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Hedokki qiniitannohe gede, assattore baala Kaaliiqira eeggo uyiˈri.”—Law. 16:3; 20:18.

16. Wedellimmakki yannanni woˈma yanna soqqansho eˈe soqqama albillittete maaho kaaˈlitannohe?

16 Yihowa “halaalaancho heeshsho” afidhe hagiirraamo ikkattora hasiˈrannota huluullantooti. (1 Ximootewoosi 6:18, 19 nabbawi.) Woˈma yanna soqqansho, wole woˈma yanna soqqamaano ledo xaadatto gede assitannohe, tini qolte gikki yootto Kiristaancho ikkatto gede kaaˈlitannohe. Batinyu manni wedellimmansanni woˈma yanna soqqansho eansa galte kalaqiˈri yannara kaaˈlitinonsa. Adhamara albaanni suwisaano ikke soqqaminohu batinyu, roduuwi adhami gedensaannino galtensa ledo suwisaano ikke soqqama diagurino.—Rom. 16:3, 4.

17, 18. Wodanikki hasatto fushshiˈratto mixo ledo xaado afidhinohu hiittoonniiti?

17 Wodanikki hasatto fushshiˈratto mixo ledo xaado afidhino. Faarso 20:4 togo yitanno: “Wodanikki halcho gede oohe; hedokki baalanta wonshohe.” Konni daafira, heeshshokki giddo maa assa hasiˈrattoro hedi. Yihowa yannankera maa assanni nooronna isira ma garinni soqqama dandaattoro hedi. Hakkuyi gedensaanni Yihowa hagiirsiissanno mixo fushshiˈri.

18 Woˈma yanna soqqansho eˈe Yihowara soqqama, lowo geeshsha hagiidhatto gede assitannohe; korkaatuno togoo heeshsho Maganu ayirranno gede assitanno. Ee, Yihowanni ‘tashshi yoohe; isi wodanikki halcho’ wonshohe.—Far. 37:4.

^ GUFO 7 Konne rosu mine xa, Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine yine soorrinoonni.