Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Maaja 2017

Sheexaanu Hedokki Gawajjate Kayisanno Ola Qeela

Sheexaanu Hedokki Gawajjate Kayisanno Ola Qeela

ATERA gawajjo iillitanni noohe! Badda diinikki Sheexaanu gawajjannohe uduunnicho horoonsiˈranni no. Kuni uduunnichi maati? Totaoho! Kuni uduunnichi bisokki gawajjannoha ikkikkinni hedokki gawajjannoho.

Soqqamaasinchu Phaawuloosi Sheexaanu totai gawajjannoha ikkinota huwatino; ikkollana tenne huwatinohu baalanka Kiristaana diˈˈikkino. Lawishshaho, Qorontoosi heeˈrannohu mitu Kiristaani, umonsa quwa sae addaxxinoha lawanno; insa halaale seekke cuˈmirino daafira horo uwa dandaannokkihu gede asse hedino. (1 Qor. 10:12) Phaawuloosi togo yee qorowisiisinohu iseraati: “Hamashshu Heewani xagare soˈrisiisinte gede, miteekkitine kiˈne hedoˈne baˈeenna Kiristoosira nooˈneta taalonna xalala ammanamaˈne agurtinanni yee waajjeemmo.”—2 Qor. 11:3.

Phaawuloosi tenne hajo aana illachishasi, deseˈe yaa hasiissannonkekkita leellishshannote. Konnira, Sheexaanu hedokki gawajjara kayisanno ola qeela hasiˈrittoro, isi totai gawajjannoha ikkinota afanna umokki agadha dandaatto gara wodancha hasiissannohe.

TOTAU MAGEESHSHI GEESHSHA GAWAJJANNO?

Totau maati? Konni birxichi giddo totao yaanno qaale, halaale wirre woy gara ikkinokkire coyiˈne mannu hedonna assannore soorrate yine assinanni assoote kulate horoonsiˈnoonni. Mitu manni totau, “dogate, halaale wirre coyiˈrate, awaawurate, manna xixxiiwate woy wolu manni hedo soorrate woˈnaalate” ledo xaado afiˈrinota coyiˈranno; konni daafira, totau “gara ikkinokkiho, gawajjannohonna xagarrote assooteeti” yaanno.—Piropagaanda Endi Persiweeshiini.

 Totau mageeshshi geeshsha gawajjanno? Illete leeltannokkitenna foole afidhinokkite hadhaame ayyare gede, totau hendummokkinni tiianke gawajjara dandaanno. Totau lowo geeshsha gawajjannota ninke huwanteemmokkiha ikkara dandaanno; ikkollana mannu akata xiinxallannohu Vaarsi Pakaardi yinanni egennaami totau “ninke hendeemmohunni aleenni gawajjanni” noonketa coyiˈrino. Qoleno wolu fullahaanchi yiino garinni lowo manni, meentuno labballuno, totao adda assiˈre, “lowo geeshsha busha coye assino”; kuri giddo mitu, ‘sircho gudate mixiˈre kaˈˈate, olaho, ammaˈno kulle giwatenna wole garimale assooteeti.’—Iizilii LediE Historii Ovi Piropagaanda.

Ninke gedee manni totainsanni doga dandaannoha ikkiro, Sheexaanu hakkiinni roore doga didandaanno? Isi mannu kalaqami warinni kayise mannu akata xiinxallanni keeshshino. Qoleno, “gobba gudisante” isi hunda no. Isi kaphosi tuqisate gobbate woy alamete aana noore baala horoonsiˈranno. (1 Yoh. 5:19; Yoh. 8:44) Sheexaanu lowo manni “wodana ballisino” daafira, ‘kalqe baala soˈrisiisanni’ no. (2 Qor. 4:4; Aju. 12:9) Ikkina, isi totao gargadha dandaattohu hiittoonniiti?

AMMANAKKI KAAJJISHIˈRI

Yesuusi totao gargadha dandiinannita mitte teeˈlitinokki doogo kulino; togo yiino: “Halaale affinanni; halaaluno borojjimmatenni fushshannoˈne.” (Yoh. 8:31, 32) Olu iibbe noowa olantanno olamaasine gara ikkitino mashalaqqe afiˈra hasiissannonsa; hatteente gede diinikki ate dogate assannore huwatate gara ikkitino mashalaqqe afiˈra hasiissannohe. Yihowa tenne assa dandiinanni gara kulino. Qullaawu Maxaafi giddo, Sheexaanu totao gargadhate kaaˈlitanno amaale afiˈratto.—2 Xim. 3:16, 17.

Totaoho egennaminohu Sheexaanuno tenne afino. Isi tenne busha alame horoonsiˈre, Qullaawa Maxaafa nabbambeemmokkinna xiinxallineemmokki gede assanno. Sheexaanu konni garinni xagarahera wodhitooti! (Efe. 6:11) Halaale seekkite ‘buuxate’ sharrami. (Efe. 3:18) Togo assa shota ikkitinokkiti egennantinote. Ikkirono, Noaami Chomiskii yinanni manchi coyiˈrinori gara ikkinota ammane adha hasiissanno: “Halaalu wodanikkira dadhe eanno gede assa dandaannohu dino. Halaale hasse afiˈra hasiissannohehu ateeti.” Hakko daafira, “barru barrunkunni qullaawa borro seekkite” xiinxallite, “halaale hasse afiˈrate” sharrami.—Soq. 17:11.

Sheexaanu hedokki gawajjara kayisanno ola qeelate, isi totai gawajjannoha ikkinota afanna umokki agadha dandaatto gara wodancha hasiissannohe

 Sheexaanu garunni hedattora woy macciishshatto coyi gara ikkasinna teˈee afattora hasiˈrannokkita deˈooti. Mayira? Mitte borro yitino garinni totau “roore gawajjara dandaannohu, mannu garunni heda dandaannokki yannaraati.” (Miidiya Endi Sosayitii Ini Ze Tiwentiinzi Sencherii) Hakko daafira, macciishshatto coye buuxittokki ammantooti. (Law. 14:15) Halaalu xawe leellannohe gede, Maganu uyinoheta coye heeshshi gotti asse hedate dandookki horoonsiˈri.—Law. 2:10-15; Rom. 12:1, 2.

MITTIMMA HUNANNO COYE QOROPHI

Wottaaddaru hayyo afidhinori, totao horoonsidhe olamaasine wolqa baˈannonna olama gibbanno gede assitara dandiitanno. Insa diinnansa wido ikkino wottaaddari mimmitinsawa olamanno woy olantotewiinni baxxanno gede assate woˈnaaltanno. Jarmanennihu mittu olu sooreessi, Jarmane Umihu Alamete Oli yannara qeelantanno gede assino coyi giddo mittu, “hamashshu hilleessa jallaagishe” amaddannonte gede, mannu “diinu naqanno totainni jalli yiino daafiraati” yiino yinanni. Sheexaanu mereeronke babbadooshshe kalaqate hattoo hayyo horoonsiˈranno; lawishshaho ammanate roduuwi mereero gibbo kaˈanno gede assate woy Yihowa dirijjite taashsho xeinore assitino yee hede songotewiinni xeertiˈranno gede assate woˈnaalanno.

Dogantooti! Maganu Qaali massagannohe gede assiˈri. Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi roduuwinke mereero noo mittimma baˈannokki gede assate, ‘koffi assinonke coye baala’ mulla agurreemmonna togoo coye mulenni tireemmo gede amaalannonke. (Qol. 3:13, 14; Mat. 5:23, 24) Qoleno, songotewiinni xeertiˈneemmokki gede qorowisiisannonke. (Law. 18:1) Konnira Sheexaanu totao qeelate ammanakki mageeshshitero layiˈri. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Muli yannara togoo coyi iillie yannara maa assummo? Alamete doogo harunsummunso Maganu ayyaani massagannoe gede assummo?’—Gal. 5:16-26; Efe. 2:2, 3.

ALBISA IKKITINORE HULUULLANTOOTI

Gaadisaanchonsa huluullamanno olamaanchi jawaate diolamanno. Hakko daafira diinnansa olamaasinete mereero mitiimma heedhannokki gede assatenna gaadisaanonsa ammantannokki gede assate woˈnaltanno. Insa togo yitara dandiitanno: “Gaadisaanoˈne addaxxitinoonte! Insa yitannore adhitine qarru giddora einoonte!” Insa coye bushiishate  gaadisaano loossino soˈro luphi assite kultannoha ikkara dandaanno. Sheexaanuno tenne hayyo horoonsiˈrano. Isi Yihowa albisa ikkitara shoominore huluullamatto gede assate sharramanno.

Tenne gargadha dandaattohu hiittoonniiti? Yihowa dirijjite seekkite cuˈmiˈrate murciˈri; qoleno guuntete xeˈne noonsare ikkiturono, isi mannasi massaggara shoominorira hajajami. (1 Tes. 5:12, 13) Kaadaasinenna awaawurtannori Maganu dirijjite bushiishshe coyidhannoha ikkara dandaanno; insa yitannori gara lawannoha ikkiro nafa, ‘shiimurinni hembeelamattokki gede’ qorophi. (2 Tes. 2:2; Tit. 1:10) Phaawuloosi aju beetti Ximootewoosira amaalino amaale harunsi. Rosootto halaale seekkite cuˈmiri; hattono mama rosoottoro qaagi. (2 Xim. 3:14, 15) Ee, Yihowa ninke halaalu doogora massagate xibbe meddisanno diro horoonsiˈrino dirijjite addaxxatto gede assannohu ikkadu korkaati no.—Mat. 24:45-47; Ibi. 13:7, 17.

WAAJJITOOTI

Sheexaanu totai goˈlinoha calla ikkinokkita deˈooti. Isi mito wote, waajjishiishate woˈnaalanno; isi “hundi yannanni kayise horoonsiˈranno totai” giddo mitte waajjishiishate. (Iizilii LediE Historii Ovi Piropagaanda) Lawishshaho, Biritaaniyu gobbahu Pirofeeseri Filippi M. Teyileri, Asooru daga diinnansa qeeltinohu, “totao coyidhenna waajjishiishsheeti” yee borreessino. Sheexaanu manna, darte, reyonna wolere waajjite Yihowara soqqama aguratto gede assate woˈnaalanno.—Isa. 8:12; Erm. 42:11; Ibi. 2:15.

Waajja wolqa baˈˈatto gedenna Maganoho ammanante heeˈrattokki gede assitahera wodhitooti. Yesuusi togo yino: “Maala shaa agurranna wolere assa dandiitannokkire waajjitinoonte!” (Luq. 12:4) Yihowa towaataheranna ‘jawa wolqasi’ aahera, hattono waajjite qeelamatto gede assannori iillanno wote kaaˈlahera qaale einota woˈmunni woˈma ammani.—2 Qor. 4:7-9; 1 Phe. 3:14.

Mito wote waajjishannori woy wolqa baˈˈatto gede assannori iillahera dandaanno. Togoo yannara Yihowa Iyyaasura coyiˈrinoha jawaachishanno qaale qaagi: “Haˈratto darga baalaho ani Kaaliiqi Maganikki ledokki noommona ‘Bashshi yitooti! Jawaati!’ . . . Horonta waajjitooti! Hexxono mudhitooti!” (Iya. 1:9) Yaachishannohe coyi iillihero, hakkawontenni baalanka coye Yihowara huuccattotenni kuli. Hatto assittoro, Maganu keeri . . . wodanakkinna hedokki agarannohe;’ tini Sheexaanu totao baala gargadhate kaaˈlitanno jawaante afiˈratto gede assitannohe.—Fil. 4:6, 7, 13.

Asooru olanto gaadisaanchi Rabshaaqu, Maganu manna waajjishiishate coyiˈrino totao qaagatto? Isi coyiˈrinori togo yiinohu gedeeti: ‘Asoori anganni gatisannoˈnehu dino. Maganiˈne Yihowa nafa kiˈne gatisate asse afannori dino.’ Isi lede togo yiino: “Tenne gobba gaade daye gudeemmo gede hajajinoehu umisi Kaaliiqaatiwe!” Tennera Yihowa mayyiiyya? Togo yiino: “Asoori moote soyino manni xoninoe xono daafira waajjitooti.” (2 Mot. 18:22-25; 19:6) Hakkiinnino Yihowa mitto sokkaancho soye mitto hashsha 185,000 Asooru olanto gudanno gede assino.—2 Mot. 19:35.

HAYYICHA IKKI—AYEWOTENO YIHOWA YAANNORE MACCIISHSHI

Filmete giddo mannu wole mancho doganna woy xagaranna laˈe egennootto? Hattee yannara wodanikkinni “Insa dogganni noohena yitannore adhitooti!’ yite egennootto? Atino gara ikkinokkire macciishshatto wote sokkaano, “Sheexaanu kapho macciishshite dogantooti!” yitannohehu gede assite hedi.

Konni daafira, Sheexaanu totao macciishshitooti. (Law. 26:24, 25) Yihowa yaannore macciishshi; hattono assatto coyi baalunkunni iso addaxxattota leellishi. (Law. 3:5-7) Isi baxillunni togo yee amaalino amaale adhi: “Beettoˈya, xontannoerira dawaro qola dandeemmo gede, egennaamo ikki; aneno hagiirsiisie. (Law. 27:11) Hatto assattoha ikkiro, Sheexaanu hedokki gawajjate kayisanno ola qeela dandaatto!