Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Maaja 2017

Addu Jiro Hasidhe

Addu Jiro Hasidhe

“Bunshete woxinni jaalla kalaqidhe.”—LUQ. 16:9.

FAARSO: 122, 129

1, 2. Tini alame noo geeshsha buxane hooggannokkihu mayiraati?

YANNANKEHU ikonoomete gari bushahonna taashsho nookkiho. Wedellu looso hasiˈrannoha ikkirono hasiˈri gede diafiˈranno. Lowo manni dureette gobbuwa haˈrate yee heeshshonsa nafa huˈnate geeshsha iillanno. Dureette gobbuwara nafa lowo buxane no. Qoleno, dureeyyetenna buxanete mereero noo badooshshi lexxanni haˈranni no. Mitte muli yanna xiinxallo yitanno gara ikkiro, uullate aana noo dureeyye giddo xibbunni mitte angara noonsa jiro, gatino manni baalaho noonsa jiro ledo taaltanno. Tini xiinxallo adda ikkase gunde buuxa dandiinannikkiha ikkirono, mitu manni beettu beettira ikkitannota lowo jiro afiˈre heeˈreenna, lowo biliyoone ikkanno manni lowo geeshsha buxe noota moromannohu dino. Yesuusi, ‘buxane woˈmanka wote kiˈne ledo no’ yaasi konne dadillisanno coye leellishshannote. (Maq. 14:7) Kuni taashsho xeino coyi noohu mayiraati?

2 Yesuusi Maganu Mangiste dagga geeshsha ikonoomete gari woyyaawannokkita afino. Qullaawu Maxaafi poletiku, ammaˈnotenna Yohaannisi Ajuuja 18:3 aana “daddalaasine” yinoonniti hafuurtannoti daddalu dirijjituwa Sheexaanu alame wido ikkitinota kulanno. Maganu manni poletikunna kaphu ammaˈnowiinni woˈmunni woˈma baxxe fulinoha ikkirono, lowo roduuwi Sheexaanu alame wido ikkitinote daddalu dirijjituwawiinni woˈmunni woˈma baxxe fula didandaanno.

3. Aanchine hiikkuri xaˈmuwa dawaro afiˈneemmo?

 3 Addu Kiristaana ikkinoommo daafira, yannankera noote daddalu alamera noonke lao afate ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Jajjaˈya Maganoho ammaname heeˈreemmota leellishate horoonsiˈra dandeemmohu hiittoonniiti? Daddalu alame xaaxxe amaddannoekki gede assiˈra dandeemmo hiittoonniiti? Maganu manni, bushu ikonoomete amanyooti noo alamera heeˈre woˈmunni woˈma iso addaxxannota leellishinohu hiittoonniiti?

AMMANAMINOKKI LOOSIISAANCHIRE KULANNO LAWISHSHA

4, 5. (a) Yesuusi coyiˈrino lawishshira kulli manchira hiittoo coyi iillinosi? (b) Yesuusi harunsaanosi mayyee amaalino?

4 Luqaasi 16:1-9 nabbawi. Yesuusi coyiˈrinohu ammanaminokki loosiisaanchi lawishshi dhagge ikkannoho. Isi woxe billaalisino yinoonni daafira, loosu aaninni hoollannisi wote kaaˈlitannosi ‘jaalla kalaqiˈrate’ mala maˈlino. * Yesuusi rosaanosi heeshshote hasiissannonsare afiˈrate ammanama baino coye assa hasiissannonsa yaanni nooha diˈˈikkino. Togoo assooti, “tenne gobba manni” amanyoote ikkinota coyiˈrino; ikkollana isi yaara hasiˈrinore xawisate konne lawishsha horoonsiˈrino.

5 Yesuusi harunsaanosi hakkuyi qarru iillisi manchi gede, taashsho nookkite daddalu alame giddo hasiissannonsare afiˈrate sharrama hasiissannonsata afino. Konnira isi rosaanosi togo yiino: “Bunshete woxinni jaalla kalaqidhe; hatto assitiniro woxiˈne goofeenna mulla anganni gattinanni yannara, jaallaˈne [Yihowanna Yesuusi] haadhe geedote mine wortannoˈne.” Yesuusi amaalino amaalenni maa ronseemmo?

6. Yannankera nooti daddalu alame Maganu hedinore ikkinokkita leellishannori maati?

6 Yesuusi konni lawishshi giddo jiro “bunshete jiro” yiinohu mayiraatiro xawisinokkiha ikkirono, Qullaawu Maxaafi Maganu hafuurre woˈmitinoti daddalu alame heedhara hedinokkita kulanno. Yihowa Edenete giddo Addaamiranna Heewanira hasiissannonsare baala uyinonsa. (Kal. 2:15, 16) Gedensaanni umi xibbi diro Kiristaanu qullaawu ayyaaninni buurami yannara “kuni aneho” yaannori noonsakkitanna ‘afiˈrinore baala guto’ ikkinohu gede asse laˈˈannota kulloonni. (Soq. 4:32) Masaalaanchu Isayaasino mannu ooso baala maalaamittete coye afidhe qawaaxxidhe heedhanno yanna daggannota masaalino. (Isa. 25:6-9; 65:21, 22) Hakka geeshsha kayinni, Yesuusi harunsaano Maganu baxannore assitanni heedhenni “bunshete woxinni” heeshshote hasiissannonsare afiˈrate “egenno” woy hayyo afiˈra hasiissannonsa.

BUNSHETE WOXE HAYYOTENNI HOROONSIˈRA

7. Luqaasi 16:10-13 mayine amaalloonni?

7 Luqaasi 16:10-13 nabbawi. Yesuusi coyiˈrino lawishshi giddo qummi assini manchi jaalla kalaqiˈrate kainohu umisi hororaati. Ikkollana, Yesuusi harunsaanosi Yihowanna isi ledo dancha hedonni kaˈe jaaloontara amaalino. Konni lawishshinni aante noo qummeeshshuwa giddo ‘bunshete woxe’ Maganoho ammanamate ledo xaadinse kulloonni. Yesuusi jajjanke Maganoho ‘ammanammeemmota’ leellishanno garinni horoonsiˈra dandiineemmo gara rosiisa hasiˈrino. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

8, 9. Roduuwu bunshete woxe Maganoho ammanantinota leellishate horoonsidhino gara leellishanno lawishshuwa kuli.

8 Jajjanke horoonsiˈneemmo wote Maganoho ammanammeemmota leellisha dandiineemmo doogga giddo mitte, Yesuusi masaalotenni  kulinoha alame woˈmate loonsanniha wongeelu looso woxunni kaaˈlate. (Mat. 24:14) Hindete gobbara mitte shiima qaaqqo baankoonete woxe codha hanaffino; ise togo assate yite ashangulliite nafa hidha agurtino. Woxu baankoone woˈmita wongeelu loosira horoonsiˈnanni gede uyitino. Tenne gobbara heeˈrannohu kokonaate yinanni laalo loosiˈrannohu wolu rodii no. Isi Malayalami yinannite tirote biirora tenne laalo haaˈre massino; isi hatto assinohu tini tirote biiro tenne laalo hidhitannohura woxe fushshantenni laalo massummoro woyyanno yee hedinohuraati. Togo assasi hayyote. Giriikete heedhanno roduuwino gobbansara heedhannote Beeteelete maatera zayite, burbuxxonna wole sagale ganyite massitanno.

9 Xa wole gobbara heeˈrannohu mittu Sirilaanku gobba rodii, qaesi songotenna jajjabba gambooshshe assiˈnanni gede hattono woˈma yanna soqqamaasine galtanno gede uyino. Isi togo assinohu afiˈranno woxe agureeti; ikkirono hatto assasi qooxeessaho heedhannote anga ajjino halashshaanora lowore kaaˈlitino. Wongeelu loosonke agamboonni gobbuwara roduuwinke minensa Gambooshshu Addaraashe gede assine horoonsiˈnanni gede fajjino; tini lowo suwisaanonna angate anje amaddinonsa roduuwi woxe baaxxitukkinni gambooshshe assidhanno base afidhanno gede assitino.

10. Shaqqillunni uyinummoro mayi atoote afiˈneemmo?

10 Aleenni qummi assini roduuwi lawishshi, Maganu manni ‘shiimu coyira ammanaminoha’ ikkitinota, yaano ayyaanaamittete jiro ledo heewisiinsiro gariˈre ikkitinokkita maalaamittete jiro danchu garinni horoonsiˈrannota leellishannoho. (Luq. 16:10) Yihowa ledo jaalooma kalaqidhinori kuri roduuwi uminsa horo agurtinotera mayite heddino? Insa, aa halaalaancho “jiro” afiˈnanni gede assitannota affino. (Luq. 16:11) Maganu Mangiste loosira woxe ganyite fushshitannoti mitte rodoo afidhino atooti daafira togo yitino: “Maalaamittete coye shaqqillunni aaˈya dhagge ikkanno coye laeemma gede assitinoe. Albinni roore shaqqillunni uumma kiiro, mannu ledo nooe aante albinni roore seekkino. Shaqqillunni gatona yuumma kiiro, albinni roore cinceemmata, koffi assanno coye dandee saeemmatanna amaale adha qarrissannoekkita ikkoomma.” Lowo manni aate shaqqadda ikka ayyaanaamittete atoote afiˈnanni gede kaaˈlitannota huwatino.—Far. 112:5; Law. 22:9.

11. (a) Shaqqillunni aa hayyo ikkitinohu hiittoonniiti? (b) Maganu manni mereero qiniitu noonsa manni woxi wolu manni hoonge wonshanni noohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

11 Maalaamittete coye Maganu Mangiste looso halashshate horoonsiˈrano hayyote. Tini woloota kaaˈlineemmo gede assitannonke. Tenne alame jiro noonsari woˈma yanna soqqansho eˈˈe woy wole gobba hadhe soqqama dandaa hooggurono jironsanni soqqanshote assinannire kaaˈla dandiitanno. (Law. 19:17) Lawishshaho meessi fajjonni fushshineemmo woxi borro shiqishatenna halaale macciishshanno manni noota ikkiturino buxima noo gobbuwara loonsanniha wongeelu looso irkisate kaaˈlanno. Hattoo gobba giddo mite lawishshaho Kongo, Madagaskaarinna Ruwaandu gedee gobbuwara roduuwu maatensara sagale  hidhatenna Qullaawa Maxaafa hidhate giddo mitte doodhitanno; kuri gobbuwara Qullaawu Maxaafi waagi lamalate woy aganunni loonse afiˈnanni damoozi ledo taaloho. Yihowa dirijjite roduuwu fushshanno woxinni hattono afiˈrino manni woxi, anga ajino manni hoonge wonshanno gede assite Qullaawa Maxaafa tirtanno; konni garinni mitte mittenti maatenna Qullaawa Maxaafa xiinxallanno manni Qullawa Maxaafa afiˈranno gede assitanni no. (2 Qorontoosi 8:13-15 nabbawi.) Konni garinni aannohuno adhannohuno Yihowa ledo jaalooˈmanno faro afiˈranno.

DADDALU SARRAAQE AMADAˈNERA WODHITINOONTE

12. Abirihaami Magano addaxxannota leellishinohu hiittoonniiti?

12 Yihowa ledo jaala ikkate kaaˈlitannoti wole doogo, daddalu sakaale amadannonkekki gede assiˈratenna addu ‘jiro’ afiˈneemmo gara hasiˈrate. Kaajja ammana noosihu Abirihaami, Yihowa jaala ikkate yee Uuri yinannite dureette gobbanni haˈre dunkaanaho heeˈrino. (Ibi. 11:8-10) Isi halaalaancho jiro aannoha Yihowa addaxxino ikkinnina iso addaxxannokkihu gede maalaamittete coye afiˈrate didodamino. (Kal. 14:22, 23) Yesuusi togoo ammana heedhannonke gede assiˈneemmo gede rosiisino; isi mittu dureessu beettira togo yiino: “Coˈonta guuta ikka hasiˈrittoro, hadhe afiˈroottore baala hirte woxe buxanete beehi; gordoho jiro afiˈrattona. Hakkunni gedensaanni hoodeˈya amo!” (Mat. 19:21) Konni manchira Abirihaamite gedee ammana dinosi; wolu manni kayinni woˈmu wodaninni Magano addaxxannota leellishino.

13. (a) Phaawuloosi Ximootewoosi mayyee amaalino? (b) Phaawuloosi amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

13 Ximootewoosino kaajja ammana noosiho. Phaawuloosi Ximootewoosi “Kiristoosi Yesuusiha dancha olamaancho” ikkinota coyiˈrihu gedensaanni togo yiino: “Olaho fulanno manchi, hajajaanchosi hagiirsiisara qixxaawa hasiissannosi ikkinnina wole haja giddora dieanno.” (2 Xim. 2:3, 4) Yannankera mitte miliyoone saˈannota woˈma yanna soqqamaasine ledo,Yesuusi harunsano heeshshonsa gari fajjinsa deerrinni tenne Phaawuloosi uyino amaale harunsitanni no. Insa egensiishshu dirrijjittanna alame doggannonsakki gede qorophitanno; qoleno togo yaannoha xintu seera dideˈanno: “Liqiiˈrannohu liqiissannohura borojjicho ikkanno.” (Law. 22:7) Sheexaanu, daddalu alame yannankenna wolqanke gudisse adhitanno gede assa hasiˈranno. Doodhineemmohu mitu doorshi woxeho lowo diro borojje ikkineemmo gede assara dandaanno. Mitu manni minenna kaameela hidhate, woxe baate rosate, wole agurina adhamate barra lowo jila jilate liqoote giddora eanno. Bikku heeshsho heeˈneemmoha hattono asalu giddora eˈneemmokkihanna fushshineemmo woxe ajinsheemmoha ikkiro daddalu alamera borojje ikkantenni Maganu borojje ikkine hayyo noonketa leellisha dandiineemmo.—1 Xim. 6:10.

14. Maa assate murciˈra hasiissannonke? Lawishshuwa kuli.

14 Bikku heeshsho heeˈrate balaxisiisa hasiissannonke coye buuxa hasiissanno. Mittu minaanninna minaamara dancha gede tirfitannoti daddalu dirijjite noonsa. Ikkollana, insa woˈma yanna soqqansho galagale ea hasiˈrino daafira, daddalu dirijjitensa, yowolchonsanna wole jajjansa hirino. Hakkiinnino insa Wooriwiki, Niwu Yorke haˈre qara biiro minate looso kaaˈla hanafi. Insa tini soqqansho beettonsanna beettonsa beetti ledo hakko Beeteelete soqqamate faro fantinonsa daafira lowo geeshsha hagiidhino; qoleno insa boode lamala geeshsha isi anninna amano ledo Wooriwiki qara biiro minate looso ledonsa loosino. Koloraado, U.S.A. giddo heedhannoti mitte suwisaancho baankete mine gama yanna loossanno. Loosiissannoseri ise loossanno gara baxxino daafira, woˈma yanna loossanno gede assate heddinotanna damooza albinni sase ero assite baattannoseta kultuse.  Ise kayinni kuni loosi soqqanshote injaannosekkita affino daafira, konne lowo woxe afiˈnanni gede assanno looso loosate sumuu yaa gibbu. Kuriuu lawishshuwa Yihowa soqqamaasine uminsa horo agurte soqqantannota leellishshanno lawishshuwa giddo shiimatella. Konni garinni Maganu Mangiste looso balaxisiisate murciˈranke, Maganu ledo noonke jaaloomanna ayyaanaamittete jiro yannankera noote daddalu alamenni roorsine laˈneemmota leellishshanno.

MAALAAMITTETE JIRO BAˈANNO WOTE

15. Addu hagiirre afiˈnanni gede assitanno jiro hiitteeti?

15 Mittu manchira maalaamittete coyi noosi daafira calla Maganu maassiˈrinosi yaa diˈˈikkino. Yihowa maassiˈrannohu ‘danchu loosinni dureeyye’ ikkino mannaati. (1 Ximootewoosi 6:17-19 nabbawi.) Lawishshaho Luuchiya * yinanni rodoo Albaaniyaho sabbakkannori roore hasiissannota affuti, 1993nni Ixaaliyunni hatte gobba hadhino; ise hakka hadhu yannara looso afidhinokkiha ikkirono woˈmunni woˈma Yihowa addaxxitino. Ise Albaaniyu Afoo rosse 60 saˈˈanno manni insaneeto Maganoho sayise aanno gede kaaˈlitino. Ninke soqqammeemmohu lowo manni halaale macciishsha hasiˈrannokki qooxeessiˈra ikkara dandaanno; ikkirono mannu halaale macciishshannonna hegere heeshsho doogo aana haˈranno gede kaaˈlate assineemmori baalu hegere geeshsha hawamannokkiho.—Mat. 6:20.

16. (a) Daddalu alame albillittete hiikkitanno? (b) Maalaamittete jiro baˈannota afanke ma assineemmo gede assitannonke?

16 Yesuusi daddalu alame baˈannota leellishannore coyiˈrino. Isi ‘woxiˈne goofannoha ikkiro’ yiinoha ikkikkinni “woxiˈne goofeenna” yiino. (Luq. 16:9) Yannankera baankenna lowo gobba ikonoome wolqa ajjino; tini albillittete kawiinni sainohu ikonoomete qarri heeˈrannota leellishshannote. Sheexaanu alame gudisidhe yaano poletiku, ammaˈnotanna daddalu alame baˈˈase digattanno. Masaalaano Hiziqeelinna Sofooniyaasi culkunna birru, yaano daddalu dirijjituwa lowo geeshsha naaddanni keeshshitinori waagiweelo ikkitannota masaaltino. (Hiz. 7:19; Sof. 1:18) Tenne alame giddo “bunshete jiro” duuˈninummoronna hatte jiro afiˈnoommohu addu jiro agurre ikkinota heeshshonke goofimarchira anfummoro hiikkineemmo? Mittu manchi daafure lowo woxe gamba assire kaihu gedensaanni gamba assiˈrino woxi kaphunniha ikkinota afanno wote dadillannohu gede dadillinammora dandiineemmo. (Law. 18:11) Ee, maalaamittete jiro jeefote baˈannote; hakko daafira tenne jironni gordoho “jaalla kalaqidhe.” Yihowa Mangiste halashshate assineemmori baalu ayyaanaamittete jiro afiˈrate kaaˈlannonke.

17, 18. Albillittete Maganu jaalla afidhannori maati?

17 Maganu Mangiste dagganno wote mannu kira dibaaxxanno woy diliqiiˈranno; qoleno falakkino sagale mulla itanno, hattono akime woy xagichu diheeˈranno. Yihowati uulla heedhanno maate uullate aana noore danchare hasidhu gede afidhanno. Culku, birrunna inqu daddaˈlinannita woy duuˈninannita ikkitukkinni seesaho horoonsiˈnannita ikkitanno. Mine miˈninannita sigiiga haqqe, isilancho kinnanna siwiila hasiˈni gede afiˈnanni. Jaallanke woxeho ikkikkinni mulla kaaˈlitannonke; tini hagiidhinanni gede assitanno. Haaro alamera uullate aana noori baalu baalunkura taalo ikkanno.

18 Gordoho jaalla kalaqidhannori afidhannohu taalle afiˈrinokki atooti giddo kuni shiimaholla. Albillitte uullate aana heedhe Yihowa magansidhannori, Yesuusi togo yaannonsa wote baasa hagiidhitanno: “‘Kiˈne Anniˈya maassiˈrinoˈneri! Amme! Alame kalaqantuhunni kayise qixxaawinoˈneha Gordu Gashshoote [“Mangiste,” NW] ragidhe!’”—Mat. 25:34.

^ GUFO 4 Yesuusi loosiisaanchu daafira coyiˈnoonniri gara ikkasinna teˈee dikulino. Luqaasi 16:1 aana “jajjasi billaallisanni noota kullisi” yitanno yaatto, loosiisaancho suˈmasi beebba hunnoonni yineno tira dandiinanni. Yesuusi illachishinohu konne mancho suˈma hunnannisi gede assino coyi aana ikkikkinni, kuni manchi suˈmasi hunni yannara assinori aanaati.

^ GUFO 15 Luuchiya Musaneetita heeshshote xagge Wocawaaro 2003nnite Baqqi Yiiyye! (Amaaru Afoo) yinanni metseetera qool. 12-16 aana fultino.