Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Maaja 2016

Maganu Eltore Kulannoha Dancha Duduwo Dudubbe

Maganu Eltore Kulannoha Dancha Duduwo Dudubbe

“Maganu eltoha Dancha Duduwo [kulle].” —SOQ. 20:24.

FAARSO: 101, 84

1, 2. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Maganu uyinosi eltora galatannota leellishinohu hiittoonniiti?

SOQQAMAASINCHU Phaawuloosi, “[Maganu] uyinoe elto mullawa digattino” yee coyiˈrino. (1 Qorontoosi 15:9, 10 nabbawi.) Phaawuloosi alba Kiristaanaho darte iillishannoha ikkino daafira, Maganu maaro afiˈrinohu Yihowa eltonni ikkinota seekke afino.

2 Isi reyara albaanni ledosi soqqamannohu Ximootewosira togo yee sokka borreessino: “Ane soqqanshosira doore, ammanamoommoha asse kiire jawaante uyinoeha Mooticha Kiristoosa Yesuusa galaxxeemmo.” (1 Xim. 1:12-14) Phaawuloosi konni qummeeshshi giddo kulino “soqqansho” maati? Isi Efesooni songo cimeeyyera tenne soqqansho giddo mittu maatiro kulanni togo yiino: “Ani kayinni Mootichu Yesuusi uyinoeha Maganu eltoha Dancha Duduwo kulate looso gudammo geeshsha lubboˈya nafa dimarareemmo.”—Soq. 20:24.

3. Phaawuloosira hiittenne baxxitino soqqansho uyinoonnisi? (Hanafote noo misile lai.)

 3 Phaawuloosi Maganu elto leellishannoha hiikkonne “Dancha Duduwo” duduwino? Isi Efesooni Kiristaanira togo yee borreessino: “Kiˈne qiniitira yee Maganu anera soqqamate elto uyinoeta addinta macciishshitinoonni.” (Efe. 3:1, 2) Phaawuloosi, daga Kiristoosi Gashshino Mangiste miilla ikka dandiitanno gede dancha duduwo duduwara hajanjoonnisi. (Efesooni Sokka 3:5-8 nabbawi.) Isi sabbakate looso diinaggaawe loose yannankera noo Kiristaanira dancha lawishsha ikkino; hattono Maganu uyinosi elto ‘mullawa gattinokkita’ leellishino.

MAGANU ELTO LOOSOHO KAKKAˈˈATTO GEDE ASSITANNOHE?

4, 5. ‘Maganu Gashshootihu Danchu Duduwinna’ ‘Maganu eltore’ kulannohu danchu duduwi mittoho yineemmohu mayiraati?

4 Tenne heeˈnoommote goofimarchu yannara Yihowa soqqamaano, “Maganu Gashshootiha Dancha Duduwo gobba baalate” kultanno gede hajanjoonninsa. (Mat. 24:14) Tini dudumbeemmo sokka ‘Maganu eltohu Danchu Duduwi’ giddo mittete; korkaatuno Maganu Gashshooti hunda atoote afiˈneemmohu Isi elto widoonniiti. (Efe. 1:3) Ninkeno Phaawuloosi gede diinaggaambe soqqamme, Yihowa uyinonke eltora galanteemmosita leellinshanni heeˈnoommo?—Roomu Sokka 1:14-16 nabbawi.

5 Sai birxichira, cubbaataamma ikkinummorono Yihowa eltonni addi addi horo afiˈnanni heeˈnoommohu hiittoonniitiro ronsoommo. Yihowa manna baala baxannota leellishannohu hiittoonniitironna insa tennenni horo afiˈra dandaannohu ma garinniitiro kulate dandiinummore baala assa hasiissannonke. Mannu huwatanno gede rosiisa hasiissannonketi mite Yihowa elto hiitteeti?

WODOTE DAAFIRA KULANNOHA DANCHA DUDUWO DUDUBBE

6, 7. Wodote daafira mannaho kulleemmo wote, Maganu eltore kulannoha dancha duduwo dudumbanni heeˈnoommo yineemmohu mayiraati?

6 Tenne maaeeltino alamera mannu cubbo loosa soˈro afiˈrinokkiri gede asse laˈˈanno; hakko daafira batinyu mannira wodo hasiissannonsaha dilawannonsa. Ikkirono, maaeelare assa addu hagiirre afiˈnanni gede assitannokkita huwatanno manni kiiro lexxitanni daggino. Lowo manni Yihowa Farciˈraasine ledo xaadara albaanni cubbu maatiro, manna gawajjannohu hiittoonniitironna cubbu borojjimmanni fulate maa assa hasiissannoro diafino. Suwashsho wodana afiˈrino manni, Yihowa Beettisi uullara daye cubbunna reyote borojjimmanni wodannonke gede assinota rose, Yihowa baxillaanchonna elto aannoha ikkinota huwatino.—1 Yoh. 4:9, 10.

7 Phaawuloosi Yihowa Beetti daafira togo yee borreessino: “Maganu elto woˈma ikkitinohura, Beettisi Yesuusi mundeenni wodamme, cubbinkera maaro afiˈnoommo.” (Efe. 1:7) Maganu, Kiristoosi ninkera yee reyanno gede assasi, Isi lowo geeshsha baxannonketanna eltosi lowota ikkitinota leellishshannote. Yesuusi ninkera yee reyinota ammannummoro cubbinkera maaro afiˈneemmotanna keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannonketa afanke lowo geeshsha hagiirsiissannote! (Ibi. 9:14) Ee, kuni mannaho kula hasiissannonkeho dancha duduwooti!

 MANNU MAGANU LEDO JAALA IKKANNO GEDE ROSIISSE

8. Mannu ooso Maganu ledo araarama hasiissannonsahu mayiraati?

8 Mannu Kalaqaanchinsa ledo jaalooˈma dandaannota kula hasiissannonke. Insa Yesuusita wodote kakkalo ammanannota leellishannokkiha ikkiro, Maganu diina ikkanno yaate. Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yee borreessino: “Beettosi ammaˈninohura hegere heeshsho noosi. Beettosi ammaˈninokkihura kayinni, Maganu hanqi aanasi heeˈranno ikkinnina heeshsho diafiˈranno.” (Yoh. 3:36) Kiristoosi wodote kakkalo ikke reyasi, Maganu ledo araarammeemmo faro fantinonke; tini hagiirsiissannote. Phaawuloosi togo yiino: ‘Kunni albaanni Maganuwiinni xeertidhine heedhinoonni; hedoˈnenninna bushu loosiˈnenni isira diina ikkitine heedhinoonni. Xa kayinni . . . Beettisi reyo widoonni qole umisi ledo araarsinoˈne.’—Qol. 1:21, 22.

9, 10. (a) Yesuusi buurantino roduuwisira hiikkonne loosu qeecha uyinonsa? (b) “Wolu geˈreewi” buuramino roduuwansa kaaˈlanni noohu hiittoonniiti?

9 Phaawuloosi, Kiristoosi uullate aana noohu buuramino roduuwisira uyino looso, “araarsate soqqansho” yiino. Phaawuloosi tenne xawisanni umi xibbi dirihu buuramino Kiristaanira togo yee borreessino: “Kuni baalunku, ninke isinii ledo Kiristoosi widoonni qole araarsihunna araarsate soqqansho uyinonke Maganiwiinni dayino. Hatto yaa, Maganu Kiristoosi widoonni qole kalqe isinii ledo araarsino yaate. Saonsa dikiirino; ninkerano araarsate sokka uyinonke. Kunnira, Maganu manna ninke widoonni qole woshshanno daafira, ninke Kiristoosi lekkaati. Kunni daafira, ‘Maganu ledo araaramme!’ yine Kiristoosi suˈminni huucciˈneemmoˈne.”—2 Qor. 5:18-20.

10 “Wolu geˈreewi” tenne soqqansho soqqame ayyaanunni buuramino roduuwansa kaaˈlate qoossonsa lowori gede asse laˈˈanno. (Yoh. 10:16) Insa Kiristoosi soqqamaano ikke mannaho ayyaanaamittete coye rosiisenna mannu Maganu ledo jaalooˈmanno gede kaaˈle lowo looso loosanni no. Tini Maganu eltoha dancha duduwo duduwate widira gaamantanno.

MAGANU HUUCCATTO MACCIISHSHANNOHA IKKINOTA DUDUBBE

11, 12. Mannu Yihowa huucciˈra dandaannota rosiisa dancha duduwooti yineemmohu mayiraati?

11 Batinyu manni yaachishannonsa coyinni shesho afiˈrate huuccatto assiˈranno; ikkollana, addinta Maganu huuccatto macciishshannoha ikkinota diammananno. Insa Yihowa ‘huuccatto macciishshannoha’ ikkinota huwata hasiissannonsa. Faarsaasinchu Daawiti togo yee borreessino: “Mannu baalu cubbinsa daafira yee, atewa daanno; atino huuccattonsa macciishshatto; cubbu lowo geeshsha ayirrannonke yannara, ati saonke agurattonke.”—Far. 65:2, 3.

12 Yesuusi rosaanosira togo yiino: “Aye coyeno suˈmiˈyanni huuccidhiniro, ani eemmoˈne.” (Yoh. 14:14) Yesuusi “aye coyeno” yiinohu Yihowa fajjo ledo sumuu yaannore xawisateeti. Yohaannisi togo yee buuxisinonke: “Isiwa noonkehu hawaqiˈneemmo coyi konneeti; isi hedino garinni huucciˈneemmore baala macciishshannonke.” (1 Yoh. 5:14) Huuccatto yaachishanno coyinni shesho afiˈneemmo gede assitannonkeha calla ikkikkinni “ayirradu Maganu barcimiwa” shinqeemmo gede kaaˈlitannonketa mannaho  rosiisa kaajja qoossooti! (Ibi. 4:16) Mannu Maganu fajjo ledo sumuu yaanno garinni, huucciˈra hasiissannohuwanna hasiissannonsa coyibba afiˈrate huucciˈranno gede rosiinse Yihowawa shiqannonna qarru iillannonsa yannara shesho afiˈranno gede kaaˈla dandiineemmo.—Far. 4:1; 145:18.

MAGANU HAARO ALAMERANO ELTO AANNONKE

13, 14. (a) Buuramino Kiristaani albillitte hiittenne kaajja qoosso afiˈranno? (b) Buuramino Kiristaani mannu oosora hiikkonne dhagge ikkanno coye assanno?

13 Yihowa xaa yannara calla ikkikkinni albillitte haaro alamerano elto aannonke. Phaawuloosi Maganu Kiristoosi ledo iima heeˈre gashshara doorinohu 144,000 manni afiˈrino qoosso daafira coyiˈranni togo yiino: “Ikkollana maarote dureessa ikkinohu Maganu lowo geeshsha baxannonke daafira, saonkenni kainohunni reyine heeˈneenna, Kiristoosi ledo heeshsho uyinonke. Kiˈneno gattinoonnihu eltosinniiti. Maganu Kiristoosi Yesuusi ledo reyotenni kayise gordu gobbara isi ledo worinonke. Hatto assinohuno, dagganno yanna baalate Kiristoosi Yesuusi widoonni qole xawisinonke shaqqillinni uyinonketa dannu nookki eltosi leellishankera yeeti.”—Efe. 2:4-7.

14 Buuramino Kiristaani iima Yesuusi ledo moohanno wote Yihowa aannonsa atooti konneeeti yine kulle dianfanniho. (Luq. 22:28-30; Fil. 3:20, 21; 1 Yoh. 3:2) Insara Yihowa “dannu nookki eltosi” aannonsa. Insa Haaro Yerusaalame yaanno Kiristoosi idayicho ikkanno. (Aju. 3:12; 17:14; 21:2, 9, 10) Insa hajajamanno manni cubbunna reyote borojjimma giddonni fule guuta ikkanno gede asse Kiristoosi ledo kaaˈlame ‘gosa hursanno.’—Yohaannis Ajuuja 22:1, 2, 17 nabbawi.

15, 16. Yihowa albillittete ‘wolu geˈreewira’ eltosi aannonsahu hiittoonniiti?

15 Efesooni Sokka 2:7 Maganu ‘dagganno yannara’, yaano haaro alamerano eltosi aannonketa kultannonke. Yihowa haaro alamera uullate aana heeˈranno mannirano “dannu nookki eltosi” aannoti dihuluullissannote. (Luq. 18:29, 30) Yihowa eltosinni uullate aana assannohu dhagge ikkanno coyi giddo mittu, reyino manna “jeennaatu” woy waammate giddonni kayisate. (Iyo. 14:13-15; Yoh. 5:28, 29) Yesuusi wodote kakkalo ikkara albaanni reyinohu ammanamino labballinna meenti, hattono tenne goofimarchu yannara ammaname heeˈre reyannohu “wolu geˈreewi” reyotenni kae biˈreensa gede Yihowara soqqamanno.

16 Maganu daafira afikkinni reyinohu lowo miliyoone ikkanno mannino reyotenni kaˈˈanno. Insano Yihowa aliidimmara maahoyye yee galanno faro afiˈranno. Yohaannisi togo yee borreessino: “Reyinohu shiimmaaddunna jajjabbu manni ayirradu barcimira albaanni uurre nooha afummo. Maxaaffano faˈnantu; heeshshonnihu wolu maxaafino faˈnami. Reyino mannirano maxaaffate giddo borreessinoonni garinni loosinsara yoo yini. Baaruno giddosi nooha reyino manna fushshe uyi; reyonna jeennaatuno giddonsa nooha reyino manna uyi. Mittu mittunku manchira loosisi garinni yoo yini.” (Aju. 20:12, 13) Reyotenni kaˈannori Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniha Maganu seera harunsa dandiitanno gara rosa hasiissannonsati egennantinote. Qoleno, ‘haaru maxaafi’ giddo heeˈrannoha Yihowa haaro alame giddo heeˈranno mannira fushshannoha horo aanno biddishsha harunsa  hasiissannonsa. Yihowa hakko maxaafi woy xaaxo giddo fushshino biddishsha aasino isi elto leellishshannote.

DANCHA DUDUWO DUDUWAˈNE AGURTINOONTE

17. Sabbankeemmo wote qaaga hasiissannonke coyi maati?

17 Goofimarchu barri gambisanni daanno wote, Maganu Gashshootiha dancha duduwo dumbeemmo gede uyinoonninke looso diinaggaambe loosa hasiissannonke. (Maq. 13:10) Ee, danchu duduwi Yihowa eltooti! Sabbankeemmo wote tenne qaaga hasiissannonke. Sabbankeemmohu Yihowa ayirrisateeti. Haaro alame giddo woˈmanno atooti baalu Yihowa eltosinni mannaho aannoha ikkinota kulle tenne assa dandiineemmo.

“Maganu elto” mannaho kultinannire ikkitinoonnihura diinaggaabbine soqqamme.”1 Phe. 4:10 (Gufo 17-19 lai)

18, 19. Elto uyinonke Magano galata dandiineemmohu hiittoonniiti?

18 Sabbankeemmo wote, Kiristoosi Gashshooti hunda mannu wodote kakkalonni woˈmunni woˈma horo afiˈrannotanna gale hosanni guuta ikkannota kula dandiineemmo. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Kalaqamu baote borojjimmanni gate, Maganu oosota ayirrinyu wolapho gutamanno gedeeti.” (Rom. 8:21) Kuni ikkannohu Yihowa eltonni callaati.

19 Ninke baalunku, macciishshannonke manni baalaho Yohaannis Ajuuja 21:4, 5 giddo noota dhagge ikkitanno hexxo kulleemmo; qummeeshshu togo yaanno: “‘Maganu . . . hindiiddo baala illensanni feyanno; albi ikkito saˈino daafira, reyo woy dadillu woy wiˈla woy shetto kunni kaˈa diheedhanno.’ . . . Ayirradu barcimira ofollinohu, ‘Kune ani baalanka coye haaro asseemmo’ yii. Ledeno ‘Kuni qaali hawaqiˈnannihonna halaalehona borreessi! yiie.’” Dancha duduwo mannaho diinaggaambe kulleemmoha ikkiro, mannu Yihowa eltore afanno gede assineemmo!