Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Maaja 2016

Maalaamittete Coye Ikkikkinni Maganu Mangiste Hasidhe

Maalaamittete Coye Ikkikkinni Maganu Mangiste Hasidhe

Balaxxine Isi [Maganu] Gashshoote hasidhe; kuni coyi baalu ledamannoˈne.”—LUQ. 12:31.

FAARSO: 40, 98

1. Hasiisannonke coyinna afiˈra hasiˈneemmo coyi mereero mayi badooshshi no?

‘MANNAHO hasiisannori shiimaho, mannu afiˈra hasiˈranno coyiˈra kayinni gawalo dino’ yinanna macciishshoottoha ikkara dandaanno. Lowo manni kayinni, hasiisannonsahu maalaamittete coyinna afiˈra hasiˈranno coyi mereero noo badooshshe buuxinokkiha lawanno. Konni lamunku coyi mereero noo badooshshi maati? “Hasiisanno coyi” heeshshote heeˈrate afiˈra hasiissannoho. Sagale, uddanonna gallanni bayichi hasiisannonkereeti. “Afiˈra hasiˈneemmori” heeˈrankera hasiˈneemmoreeti; kayinni tini coyibba heeshshote heeˈrate hasiissannonketa diˈˈikkitino.

2. Mannu heedhansara hasiˈrannoti mite coyibba hiikkuriiti?

2 Mannu afiˈra hasiˈranno coyi, gobba gobbate garinni babbaxxara dandaanno. Lophitanni noo gobbuwara heeˈrannohu batinyu manni lowo woxe afiˈre mobayile, dhoqqi dhoqqe, woy shiima baatto hidha hasiˈrannoha ikkara dandaanno. Lophitino gobbuwara heeˈranno manni, lowo uduunne afiˈra, hoola yinoonni mine miˈna, woy lowo  woxinni hidhinanni kaameela hidha hasiˈrannoha ikkara dandaanno. Heeˈnoommo gobba ikkitutano ikkituro, maalaamittete coye quwa saˈne baxa woshshaado ikkitankera dandiitanno; tini qolte mitto coye hidhate anga assitunkerono assa hooggunkerono, woy hakku coyi hasiisannonkeha ikkirono ikka hoogirono maalaamittete coye lexxate hasatto heedhannonke gede assitara dandiitanno.

MAALAAMITTETE COYE BAXA WOSHSHAADO IKKITANNOˈNEKKI GEDE QOROPHE

3. Maalaamittete coye baxate yaa mayyaate?

3 Maalaamittete coye baxate yaa mayyaate? Maalaamittete coye baxate yaa ayyaanaamittete coyinni roore maalaamittete coyiˈra kabbi facci yaate. Mittu manchi hasatto, heeshshosi giddo balaxisiisannorinna illachishannori maalaamittete coye baxannoronna teˈee leellishanno. Maalaamittete coye banxeemmoha ikkiro, lowoha maalaamittete coye afiˈra hasiˈneemmoha ikkara dandaanno. Maalaamittete coye baxanno manchi lowo woxi noosiha ikka hoogara woy lowo woxinni hidhinannire hidha hoogara dandaanno. Anga ajino manni nafa maalaamittete coye baxannoha ikkaranna Maganu Mangiste balaxisiisannokkiha ikkara dandaanno.—Ibi. 13:5.

4. Sheexaanu manna dogate ‘illete halchishannore’ horoonsiˈrannohu hiittoonniiti?

4 Sheexaanu alamennita daddalu uurrinshuwa horoonsiˈre, hagiirraame heeshsho heeˈrate hasiisannonkehunni sainoha maalaamittete coye afiˈra hasiissannonke yine hendeemmo gede asse dogate woˈnaalanno. Isi ‘illete halchishannore’ leenqisate fullahinoho. (1 Yoh. 2:15-17; Kal. 3:6; Law. 27:20) Alame addi addi gariha maalaamittete coye, yaano hoola yinoonni coyinni kayisse tidhinokki coyi geeshsha baxisannori gede assite shiqishshanno. Ati mitore hasiisannohehura ikkikkinni egensiishshaho kullanna woy suuqete worroonniwa illete laˈeenna baxisinohehura calla hidhite egennootto woti no? Hakkonne uduunnicho hidhittohu gedensaanni, hidha hoogoottoro nafa hakkeeshshi geeshsha hasiisannoheha ikkinokkita huwatootto woti no? Togoohu hasiisannokki coyi daafurolla ledannonke; hattono heeshsho duha ikkitannonke gede assanno ikkinnina kaaˈlannori dino. Togoo coyibba hedonke billaallitanno gede assite ayyaanaamittete coye lawishshaho, Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmokki gede, gambooshsheho qixxaambe haˈneemmokkinna ganyine soqqansho fulleemmokki gede assitankera dandiitanno. Soqqamaasinchu Yohaannisi “Alamenna alamete halcho saˈanno” yiinota deˈooti.

5. Maalaamittete coye duuˈnate sharramanni wolqansa guxxanno mannira mayi tuncu yaansara dandaanno?

5 Sheexaanu, ninke Yihowa agurre jirote borojje ikkinammora hasiˈranno. (Mat. 6:24) Maalaamittete coye duuˈnate sharramanni wolqansa guxxanno manni, uminsa hasatto wonshiˈrate daafira calla hedanno daafira heeshshonsa haafa ikkitanno; tini ayyaanaamittensa gawajjantanno gede assitanno, hattono dadillannonna caaccaawanno gede assitara dandiitanno. (1 Xim. 6:9, 10; Aju. 3:17) Konni manni gari, Yesuusi wixa wixiˈrino manchire coyiˈrino lawishshi giddo qummi assino wixi gedeeti. Yesuusi, “utu mereero uwino wixi masalo, . . . wole yorto wodaninsa giddora eˈe, macciishshitino qaale beeshshiteenna gumiweelte gattannore” kultannota coyiˈrino.—Maq. 4:14, 18, 19.

6. Baarooki lawishshinni maa ronseemmo?

6 Hanni masaalaanchu Ermiyaasi borreessaanchi Baarooki xagge hedi. Masaalotenni kulloonni garinni Yerusaalame baˈanno yanna gambissino yannara, Baarooki umisira “addire” afiˈra hasiˈrino; kuni qole geedannokki coyeeti. Ikkollana, Baarooki afiˈreemmo yee hexxa hasiissannosi coyi, Yihowa “marittowa baala reyattokki gede agareemmohe” yee eino qaaleeti. (Erm. 45:1-5) Hakka waro Maganu hunate hedino katami giddo heeˈranno manni afiˈrino jajja baˈˈannokki gede assate qaale dieino. (Erm. 20:5) Heeˈnoommohu tenne alame goofimarchi daara rahino yanna  giddo ikkino daafira, tini yanna maalaamittete coye duuˈnineemmota diˈˈikkitino. Noonke coyi aye geeshshi waaga afiˈrinoha ikkirono, bayiru qarri yannara gate saˈˈanno yine heda dihasiissannonke.—Law. 11:4; Mat. 24:21, 22; Luq. 12:15.

7. Kawiinni aanchine maa laˈneemmo? Tenne assa maaho kaaˈlitannonke?

7 Yesuusi hedonke bebbeehantukkinni, maalaamittete coye banxeemmore ikkinummokkinni, hattono hasiisannokkirira yaandummokkinni heeshshote heeˈrate hasiisannonkere wonshiˈrate kaaˈlitannota kaajja amaale uyino. Isi ilaalaho rosiisi yannara tenne amaale qummi assino. (Mat. 6:19-21) Xa hanni Maatewoosi 6:25-34 noo qummeeshsha nabbambanni mitto mittonka coye anna anna bande laˈno. Togo assanke maalaamittete coye ikkikkinni Maganu ‘gashshoote hasiˈneemmo’ gede kaaˈlitannonke.—Luq. 12:31.

YIHOWA MAALAAMITTETE HASIISANNONKERE AANNONKE

8, 9. (a) Hasiisannonkerira nafa quwa saˈne yaada hasiissannonkekkihu mayiraati? (b) Yesuusi manna yaachishannorenna hasiisannonsare afino yineemmohu mayiraati?

8 Maatewoosi 6:25 nabbawi. Yesuusi macciishshaanosi ‘heeshshonsara yaaddannokki’ gede kulinsa yannara, “yaada agurre” yiinonsahu gedeeti. Insa yaada hasiissannonsakki coyiˈra yaaddanno. Yesuusi yaada agurre yiinohu dimullaati. Hasiisannokkirira yaada, wole agurina hasiisannorira nafa yaada, hedo billaallitanno gede assitanno; tini ayyaanaamittete coye lashshi assinanni gede assitara dandiitanno. Yesuusi rosaanosira hedanno daafira, ilaalaho rosiisi yannara insa yaaddannokki gede shoole hige qorowisiisino.—Mat. 6:27, 28, 31, 34.

9 Yesuusi inteemmorira, angeemmoriranna uddiˈneemmorira yaandeemmokki gede hajajinohu mayiraati? Tini coyibba heeshshote heeˈrate lowo geeshsha hasiissannonketa diˈˈikkitino? Hasiissannonketi egennantinote! Kuri coyibba afiˈra hoongummoro, yaadanke gattannoni? Digattanno; Yesuusino tenne afino. Isi mannaho barru barrunkunni heeˈrate hasiisannonsari maatiro seekke afino. Qoleno, isi yannate gedensaanni rosaanosira, ‘qarrissannote goofimarchu yannara’ addi addihu mitiinsanno coyi tuncu yaannonsata afino. (2 Xim. 3:1) Mitiinsitanno coyibba giddo mitu, looso hoogate, hidhinanniri waaga iibbate, sagalete anjeetinna buluulle buxate. Ikkirono, Yesuusi ‘sagale lubbo, uddano mannimma roortannota’ huwatino.

10. Yesuusi harunsaanosira huuccidhanno gara rosiisi yannara, heeshshonsa giddo roore maa balaxisiisa hasiissannonsata kulinonsa?

10 Yesuusi ilaalaho rosiisi yannara macciishshaanosi iimi Anninsa maalaamittete coye aansara huuccidhanno gede rosiisanni “techo barrita sagalenke uyinke” yite huuccidhara kulinonsa. (Mat. 6:11) Qoleno isi wole yannara, “Techo barrita sagalenke uyinke” yite huuccidhara lede kulinonsa. (Luq. 11:3) Ikkirono, Yesuusi togo yee amaalinohu woˈmanka wote maalaamittete coyi daafira calla hendeemmo gede diˈˈikkino. Yesuusi tenne lawishshu huuccatto rosiisi yannara, balanxe Maganu Mangiste dagganno gede huucciˈnammora kulino. (Mat. 6:10; Luq. 11:2) Hakkiinni Yesuusi Yihowa hasiisannonkere aate taalamannosihu nookki Magano ikkinota xawise, macciishshaanosi yaaddannokki gede kulinonsa.

11, 12. Yihowa iimi ceara hasiisannonsare aannonsa gari maa rosiisannonke? (Hanafote noo misile lai.)

11 Maatewoosi 6:26 nabbawi. ‘Iima buubbanno cea laˈˈa’ hasiissannonke. Cea shiimmaadda ikkiturono lowo laalo, gumma, shiimmaadda lubbuwanna daˈmuulla sagaˈlitanno. Cea aana mannu geeshshita ikkitoommero mannu itanno sagale roore ittara dandiitanno. Ikkollana, cea baatto diloosidhanno; hattono ittanno sagale laashshiˈrate wixa diwixidhanno. Yihowa kayinni hasiisannonsare baala aannonsa. (Far. 147:9) Yihowa ceate afiira sagale worannokkiti egennantinote! Cea hadhe sagale xinqira hasiissannonsa; hadhuro kayinni falakkino sagale afidhanno.

12 Yesuusi, iimi Annisi ceate sagale aanni heeˈre  mannu oosora hasiissannonsa coyibba aannota horo dihuluullamino. [1] (1 Phe. 5:6, 7) Yihowa sagale abbe aannonkekkiti egennantinote; ikkirono sagale woy barru barrunkunni hasiisannonkere hidhineemmo woxe afiˈrate sharrammeemmo sharro maassiˈranno. Qoleno, qarrammeemmo yannara wolu manni noonsa coye aannonke gede kakkayisara dandaanno. Yesuusi iima buubbanno cea galtannowa afidhanno gara kulinokkiha ikkirono, Yihowa mine miˈnitanno dandoo uyinonsa; hattono mine miˈnate hasiisannore qixxeessinonsa. Hatteente gede Yihowa ninkenna maatenke galleemmo mine afiˈneemmo gede kaaˈlannonke.

13. Mannu ooso, cea lowo geeshsha roortannota buuxisannonkeri maati?

13 Yesuusi macciishshaanosi, “Kiˈne cea lowo geeshsha diroortinanni?” yee xaˈmino. Yesuusi togo yii yannara muli yanna giddo heeshshosi mannu oosora yee sayise aannota hedinoti dihuluullissannote. (Luqaasi 12:6, 7 ledo heewisiisi.) Maganu Yesuusa wodote kakkalo asse uyinohu wolu kalaqamira diˈˈikkino. Yesuusi reyinohu iima buubbanno ceara yee diˈˈikkino; isi reyinohu mannu ooso hegere heeshsho afidhanno gedeeti.—Mat. 20:28.

14. Mittu manchi yaade horo assa dandaannokki coyi maati?

14 Maatewoosi 6:27 nabbawi. Yesuusi mittu manchi yaade hojjasi aana mitte cigile lexxa dandaannokkita coyiˈrinohu mayiraati? Korkaatuno, heeshshote hasiisannonkerira yaada lowo diro heeˈneemmo gede diassitannonke. Isinni quwa saˈne yaada heeˈneemmo diro ajishshara dandiitanno.

15, 16. (a) Yihowa dubbu daraarora hasiisannore wonshanno gari maa rosiisannonke? (Hanafote noo misile lai.) (b) Ninkeneeto hiittenne xaˈmuwa xaˈma hasiissannonke? Mayira?

15 Maatewoosi 6:28-30 nabbawi. Dancha uddano  uddiˈra giwanno manchi nookkiti egennantinote; soqqammeemmo wote, songote gambooshshenna jajjabba gambooshshe haˈneemmo yannara isinni, roore seense haˈra hasiˈneemmo. Ikkirono, ‘uddanote’ yaada hasiissannonkeni? Yesuusi uddanote yaada hasiissannonkekkita coyiˈri woteno Yihowa kalaqinore laˈneemmo gede kulinonke. “Dubbu daraaro” biinfillinni lowore rosa dandiineemmo. Yesuusi togo yii wote uminsanni seessannota arfaasu daraarchi gedeeta mullawa fultanno daraaro hedinoha ikkara dandaanno. Daraaro disuqqidhanno, uddano digophitanno woy digaˈnitanno. Ikkirono, daraaro illete laˈnanni wote baasa biiffanno! “Selemooni nafa kunni baalu ayirrinyisinni daraarote giddonni mittu daraarchi gede diuddiˈrino”!

16 Yesuusi, ‘Kiˈne ammana xeˈinoˈneri, Maganu . . . hayissote togo asse uddisiisannoha ikkiro, kiˈne hiitto roorse diuddisiisannoˈne?’ yiinota deˈinoonte. Maganu tenne assannota dihuluullammeemmo! Yesuusi rosaanora kayinni ammana xeˈinonsa. (Mat. 8:26; 14:31; 16:8; 17:20) Insara kaajjado ammana, hattono Yihowa addaxxa hasiissinonsa. Ninkena? Yihowa hasiisannonkere aa hasiˈrannotanna tenne assate dandoo noosita ammanneemmo?

17. Yihowa ledo noonke jaalooma hunara dandaanno coyi maati?

17 Maatewoosi 6:31, 32 nabbawi. Ninke, iima heeˈrannohu baxillaanchu Anni Mangistesi balaxisiisanno mannira hasiisannonsare aannonsata addaxxitannokki ‘daga’ faale haˈra dihasiissannonke. Daga ‘afiˈrate qarrantannore’ gamba assiˈrate sharrammeemmoha ikkiro, Yihowa ledo noonke jaaloomi baˈˈara dandaanno. Assa hasiissannonkere assinummoro, yaano ayyaanaamittete coye balaxisiinsummoro kayinni Yihowa dancha coye dihoˈlannonke.  ‘Magano magansiˈneemmore’ ikkinoommohura, “inteemmorinna uddiˈneemmori heeˈrinkero ikkannonke” yine kassi yee heeˈra hasiissannonke.—1 Xim. 6:6-8.

HEESHSHOˈNE GIDDO MAGANU MANGISTE BALAXISIISSINANNI HEEDHINOONNI?

18. Yihowa ninke mittu mittunku daafira maa afino? Isi ninkera maa assanno?

18 Maatewoosi 6:33 nabbawi. Kiristoosi rosaano aye woteno heeshshonsa giddo Maganu Mangiste balaxisiisa hasiissannonsa. Ninkeno hatto assineemmoha ikkiro, Yesuusi yiinonte gede ‘hakkuyi kaˈire baala lendanninke.’ Yesuusi togo yiinohu mayiraati? Isi konni qummeeshshira aleenni noo kiirora togo yiino: “Kiˈnera kuni baalu hasiisannota gordu Anniˈne egennino.” Yihowa inteemmori, uddiˈneemmorinna galleemmo base hasiissannonketa balaxe afino. (Fil. 4:19) Isi soorriˈneemmo uddano hasiissannonke yanna afino. Mannimmankera hiitti sagale sumuu yitannoronna, maatenkera ikkitannoti ikkado galleemmo base hasiissannonketa afino. Yihowa ninkera addinta hasiisannonkeri noonkeronna teˈee laˈˈanno.

19. Albillitte ikkara dandaanno coyira yaada hasiissannonkekkihu mayiraati?

19 Maatewoosi 6:34 nabbawi. Yesuusi lede, “Yaaddinoonte” yiinota huwatte. Isi, Yihowa kaaˈlannonketa ammanne mittu barrira calla hasiisannonkerira hendammora hasiˈranno. Mittu manchi albillitte ikkara dandaanno coyiˈra quwa sae yaadannoha ikkiro, Magano addaxxa agure umosi addaxxa hanafara dandaanno; tini qolte Yihowa ledo noosi jaaloomi baˈˈanno gede assitanno.—Law. 3:5, 6; Fil. 4:6, 7.

MAGANU MANGISTE BALAXISIISSE, GATINORE ISI WONSHANNOˈNENA

Maganu Mangiste balaxisiisate heeshshoˈne bikkunnita assiˈra dandiitinanni? (Gufo 20 lai)

20. (a) Yihowara soqqamate hiittenne mixo fushshiˈra dandaatto? (b) Heeshshokki bikkunnita assiˈrate maa assa dandaatto?

20 Maalaamittete coye afiˈrate yine Maganu Mangiste balaxisiisa agura mulla daafurooti. Hatteentenni ayyaanaamittete mixo fushshiˈra hasiissannonke. Lawishshaho, sabbakkannori roore hasiissanno songo hadhine soqqama dandiitinanni? Suwisaano ikkitine soqqama dandiitinanni? Suwisaano ikkitine soqqantinanni heedhinoonniha ikkiro, Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Minira eate heddine egentinoonni? Beeteelete woy tirote biirora looso kaaˈla dandiitina ikka? Gimbaatu Akeeka Fushshitannonna Mintanno Booso kaaˈla woy Mangistete Addaraashe loosira kaaˈlama dandiitinanni? Ayyaanaamittete looso albinni roore loosate, heeshshoˈne bikkunnita assiˈrate maa biddi assa dandiitinanniro hedde. “ Heeshshokki Bikkunnita Assiˈra Dandaatto Gara” yitanno saaxine huuccatto assidhine heddine, fushshidhinoonni mixo wonshiˈrate kaaˈlannoˈnere asse.

21. Yihowawa albinni roore shiqate kaaˈlannoheri maati?

21 Yesuusi maalaamittete coye ikkikkinni Maganu Mangiste balaxisiinseemmo gede rosiisinohu dimullaati. Hatto assinummoro, hasiisannonkehu maalaamittete coyi daafira diyaandeemmo. Maganu Mangiste balaxisiisa Yihowa addaxxate kaaˈlitannonke daafira, isiwa albinni roore shinqeemmo; qoleno, hidhate anga assitannonkeha ikkiro nafa, alame leenqissanno coye baala hidhinanni kabbi facci diyineemmo. Xaa yannara heeshshonke bikkunnita assiˈneemmoha ikkiro, albillitte daggannota “halaalaancho heeshsho afiˈrate” kaaˈlannonkere assinanni heeˈnoommo.—1 Xim. 6:19.

^ [1] (gufo 12) Yihowa mito wote Kiristaanu gari sagale hooganno gede fajjannohu mayiraatiro afate Wocawaaro 15, 2014, Agarooshshu Shae qoola 22 aana (Amaaru Afoo) “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxicho lai.