Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Maaja 2016

Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo

Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo

Hiziqeeli maxaafira fooliishsho 37 aana kulloonniti lame siqqo mittowa gamba yaase mayi tiro afidhino?

Yihowa, masaalaanchu Hiziqeeli Israeele Hexxote Gobba higgu gedensaanni mitte daga ikkitannota kultanno sokka masaalanno gede assino. Hatti masaalo goofimarchu yannara heeˈrannohu Maganu mannino mitto ikkannota leellishshanno.

Yihowa, masaalaanchu Hiziqeeli lame siqqo aana borro borreessanno gede hajajinosi. Isi mitte siqqo aana, “Yihudaranna isi ledo noohu Israeelete mannira” yee borreessanno gede, layinki siqqo aana kayinni “Yooseefira yaano Efireemi riqibbanno siqqonna isi ledo noohu Israeelete manni baalaho” yee borreessanno gede kulinosi. Hakkiinnino Hiziqeeli, tini lamenti siqqo ‘mittowa gamba’ yitanno gede asse amadino.—Hiz. 37:15-17, NW.

 “Efireemi” yaanno suˈmi maa riqiwanno? Tonne gaˈre xaphi asse amadinohunna aliyyeenni heeˈranno gashshootihu umi moote Iyorbiaami, Efireemi gaˈre widooti; qoleno Efireemi gaˈre wolqaataamete. (Mar. 33:13, 17; 1 Mot. 11:26) Tini gaˈre Yooseefi beetti Efireemi sirchooti. (Kir. 1:32, 33) Yooseefi annisi Yaiqoobi maassiˈrinosi. Konni daafira, tonne gaˈre xaphi asse amadino gashshoote riqibbanno siqqo aana “Efireemi siqqo” yine borreessa garankolla. Asooru manni 740 K.A. aliyyeha Israeelete gashshoote qase qeele manna qafade haaˈre haˈrino; Hiziqeeli lame siqqo daafira masaalinohu kuni coyi ikkihunni lowo diri gedensaanniiti. (2 Mot. 17:6) Shiimu diri gedensaanni Asooru gashshooti Baabiloonete gashshootinni riqiwamino; hakko daafira Hiziqeeli tenne masaalo borreessi yannara Asooru manni qafade haaˈre haˈrino Israeele giddo rooru Baabiloonete gobbuwara billaalle heeˈranno.

Baabiloonete manni 607 K.A., lame gaˈre amadinoha wodiidiha Israeelete gashshoote qeele manna qafade haaˈre haˈrino; insa aliyyehu Israeelete gashshooti giddonni qafade haaˈre haˈranna gatino manna haaˈre haˈrikki digatino. Wodiidihu Israeelete gashshootira mookkanno moote Yihuda sirchooti; qoleno kakkalaasine Yerusaalamete noohu Qullaawu Mini giddo soqqantanno daafira heedhannohu Yihudu gobbaraati. (2 Dud. 11:13, 14; 34:30) Konni daafira lame gaˈre afiˈrinohu Israeelete gashshoote riqibbanno siqqo aana “Yihudara” yine borreessa garaho.

Tini lamenti lawishshu siqqo mittowa gamba yitinohu mamarooti? Tini masaalo woˈmitinohu Israeelete manni Qullaawa Mine galagale minate 537 K.A. Yerusaalame higi yannaraati. Lame gaˈre amadino gashshootenna tonne gaˈre amadino gashshoote riqiwanno manni qafadame haˈrinowiinni Qullaawa Mine minara Yerusaalame higino. Konni garinni Israeelete manni mereero noo babbadooshshi gati. (Hiz. 37:21, 22) Israeelete manni biˈreensa gede Yihowa mitteenni magansiˈra hanafi. Israeelete manni konni garinni mitto ikkannota, masaalaano Isayaasinna Ermiyaasino masaaltino.—Isa. 11:12, 13; Erm. 31:1, 6, 31.

Tini masaalo addu ammaˈno daafira hiikkonne coye leellishshanno? Yihowa Iso magansiˈranno manni “mitto” ikkanno gede assannota leellishshanno. (Hiz. 37:18, 19) Ikkina, mittimmate daafira kultannoti tini masaalo yannankera woˈmitinoyya? Ee woˈmitino. Tini masaalo woˈma hanaffinohu 1919, Maganu manni gale hosanni haaro ikke gamba yiinna buusami yannaraati. Sheexaanu insa hegerera babbade hunate ganino gano woˈmitukki gattino.

Hatte yannara haaro ikke gamba yiino manni giddo rooru, Yesuusi ledo iima mootollenna qeesoota woy kakkalaasine ikkate hexxo noonsareeti. (Aju. 20:6) Yihudara yine borreessini siqqo insa riqibbannote. Yannate gedensaanni, batinyu uullate aana heeˈrate hexxo noonsa manni ayyaanaamittennihu Yihudu manni woy buuramino Kiristaani ledo mittimma kalaqiˈrino. (Zak. 8:23) Yooseefi suˈma borreessini siqqo, uullate aana heeˈrate hexxo noonsa manna riqibbanno; insara Yesuusi ledo iima moohate hexxo dinonsa.

Yannankera tini lamenti gaamo Yihowa daga ikkite, mitte Moote hunda heedhe mitteenni soqqantanni no; tini Moote “Soqqamaanchoˈya Daawiti” yine masaalotenni kulliho Yesuusa Kiristoosaati. (Hiz. 37:24, 25) Yesuusi harunsaanosi baalantera togo yee huuccino: “Ate Annaho ane ledo mittimma noohenna anerano ate ledo mittimma nooente gede, insarano ninke ledo mittimma heedhannonsa gedeeti.” * (Yoh. 17:20, 21, NW) Yesuusi buurantino harunsaanosi “wolu geˈreewi” ledo “mitte hoshsha” ikkitannota masaalino. Insa baalanka ‘mittu allaalaanchi’ allaalannonsa. (Yoh. 10:16) Tini Yesuusi coyiˈrino qaalla, yannankera Yihowa manni noonsa hexxo ikkituta ikkiturono, mereeronsa ayyaanaamittete mittimma noota dancha gede assite xawissannote!

^ GUFO 6 Yesuusi bayicho amadanno yannara woˈmitanno malaatta wido ikkitino lawishshuwa aante aantenni kulino gari dhagge ikkannoho. Isi umo, “ammanaminohunna egennaamu soqqamaanchi” daafira, yaano albisa ikkite massaggannote buuramino Kiristaanite shiima gaamo daafira coyiˈrino. (Mat. 24:45-47) Yesuusi hakkiinni aanche, iimira haˈrate hexxo noonsa Kiristaani baalu assa hasiissannonsare kulanno lawishsha coyiˈrino; isi konne lawishsha coyiˈrinohu roore anga buuramino Kiristaana hedeeti. (Mat. 25:1-30) Jeefote Kiristoosi roduuwa kaaˈlitannori uullate aana heeˈrate hexxo noonsari daafira coyiˈrino. (Mat. 25:31-46) Hatteente gede, Hiziqeeli masaalino masaalo umo woˈmitinohu iimira hadhannori aanaati. Tonne gaˈre afiˈrino gashshooti duucha wote uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsa manna riqiwannoha ikka hoogirono, tenne masaalora kulloonni mittimma uullate aana heeˈrate hexxo noonsa manninna iimira haˈrate hexxo noonsa manni mereero heedhanno mittimma qaangeemmo gede assitannonke.