Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

 HEESHSHOTE XAGGE

Qarriˈya Yanna Baalantera Shesho Afiˈroommo

Qarriˈya Yanna Baalantera Shesho Afiˈroommo

Indesi Lagira galchimaanni Sukeri yinannihu hundi katami no; kuni katami xa Paakistaanete gobbara no. Bocaasa 9, 1929nni konni katamira ilamummo. Hatte yannara Ingilaandete gobbanni dayinohu misiyoone ikke soqqamanno manchi anniˈyaranna amaˈyara biifadda maxaaffa uyinonsa. Qullaawu Maxaafi aana xintantinoti tini maxaaffa, Yihowa Farciˈraasincho ikkeemmo gede kaaˈlitinoe.

HATTE yannara kuri maxaaffa ze reyinibo seeti [kuulaamma] yinanni. Maxaaffate giddo nooti biifadda misilla lowo geeshsha baxissinoe. Konnira qaaqqu heeˈre hattenne dhagge ikkitanno maxaaffa giddo nooha Qullaawu Maxaafi halaale rosa hasiˈroommo.

Layinkihu Alamete Oli Hindete gobbara hanafara rahe noo yannara, heeshshoˈya umo lekkicho baˈinota ikkitino. Anniˈyanna amaˈya babbaxxe heeˈra hanafi gedensaanni adhamansa diigino. Lamenka baxeemmonsa daafira, babbaxxitinohu mayiraatiro dileellinoe. Hatte yannara lowo geeshsha dadilloommo, hattono caaqqi yee laˈˈannoehu nookkiha lawinoe. Roduuwu nooekki daafira, sheshifachishannoehanna irkisannoeha hoogoommo.

Hatte yannara aninna amaˈya Keraachi yinanni katamira heeˈneemmo. Mitto barra Fireedi Hardekeri yinannihu jawu akimichi mininkera dayi. Isi anniˈyaranna amaˈyara maxaaffa uyinsahu misiyoone ikke soqqamanno manchi gede Yihowa Farciˈraasinchooti. Isi amaˈya Qullaawa Maxaafa xiinxallitanno gede koyisinose. Amaˈya xiinxalla gibbinoha ikkirono, ani kayinni xiinxalla hasiˈreemmota kultinosi. Konnira layinki lamalara Roduu Hardekeri ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafummo.

 Boode lamala gedensaanni, Roduu Hardekeri manna xagisanno mine assinanniha Kiristaanu gambooshshe haˈra hanafummo. Hakkiicho 12 meddi yitannori jajjabbu Yihowa Farciˈraasine magansiˈrate gamba yitanno. Insa ane beettinsa gede assite towaattinoe, hattono sheshifachishshinoe. Insa mimmito laˈnanni hasaambeemmo gede ledoˈya ofolte jaallate gede ikkite hasaawissinoe gara horo dihaweemmo; tini hatte yannara anera hasiisse nooe jawaanteeti.

Shiima yanna gedensaanni Roduu Hardekeri ledosi soqqansho fuleemmo gede koyisie. Isi harancho Qullaawu Maxaafi aana xintantino lallawo mannaho fana dandiineemmo gede fonogiraafe horoonsiˈnanni gara rosiisinoe. Hakkuri lallawo giddo mite kaajjado sokka amaddinota ikkitino daafira, mitu manni macciishsha dibaxanno. Ikkollana mannaho sabbaka lowo geeshsha hagiirsiissannoe. Rosoommoha Qullaawu Maxaafi halaale lowo geeshsha baxaˈya, konne halaale mannaho kuleemmo gede assitinoe.

Jaappaanete olanto Hinde qasate qixxaabbanni noo yannara, Biritaaniyu gashshooti Yihowa Farciˈraasine albinni roore gadadisino. Gedensoonni Maaja 1943nni tini anerano fonqolo ikkannori iillannoe gede assitino. Angilikaani yinanni ammaˈno qeesicha ikkinohu rosinke mini murrichi, rosu mininni fushshe shorrie. Isi amaˈyara Yihowa Farciˈraasinewa aanaˈyanni wole rosaanora busha lawishsha ikkoommohu gede asse kuli. Amaˈya tennera masse Yihowa Farciˈraasine ledo xaadeemmota hooltue. Yannate gedensaanni aliyyeenni 1,370 km ikkannowa Peshawoori yinanniwa anniˈyawa massitue. Hakkiicho ayyaanaamittete sagale afiˈranna Yihowa Farciˈraasine ledo xaada dandoommokki daafira, ayyaanaamitteˈya shoshshoggitu.

AYYAANAAMITTETENNI WIRRO JAWAATUMMO

Looso hasiˈranni 1947nni Keraachi higummo. Hakko heeˈre dokiterichu Hardekerihu akimete minira marummo. Hatte yannara, isi faasiiqenna anga fane haaˈrinoe.

Isi xagisirammora maroommoha laweennasi “Mamiicho dhiwinohe?” yee xaˈminoe.

Hakkiinni “Ani ordu xiwana ikkikkinni ayyaanaamittetenni xiwamoommo. Konnira Qullaawa Maxaafa xiinxalla hasiˈreemmo” yuummosi.

Isi “Mamoote hanafa hasiˈrattoyya?” yee xaˈmie.

“Dandaamannoha ikkiro xaanni” yuummosi.

Hatte hawarro Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafummo; qoleno xiinxallo lowo geeshsha hagiirsiissinoe. Yihowa daga ledo wirro xaadaˈyanni tashshi yiinoe. Amaˈya Yihowa Farciˈraasine ledo xaadeemmota hoolate woˈnaaltinoha ikkirono, ani Yihowara soqqamate murciˈroommo daafira, hoola didandiitino. Woxawaajje 31, 1947nni cuuame heeshshoˈya Yihowara sayise oommota leellishummo. Shiima yanna gedensaanni, 17 diriˈyanni woˈma yanna suwisaancho ikke soqqama hanafummo.

SUWISAANCHO IKKE SOQQAME AFIˈROOMMO HAGIIRRE

Suwisaancho ikke soqqama hanafoommohu Kiweeti yinannihu Biritaaniyu olanto heedhanno qooxeessiraati. Hatte gobba 1947nni Hindenna Paakistaane yine lamewa bandoonni. * Tini mannu mereero ammaˈnote babbadooshshinna finqille kalaqantanno gede assitino; konninni kainohunni 14 miliyoone ikkanno manni darame wolewa haˈrino. Xaa geeshsha kageeshshi manni darame wolewa haˈre diegennino. Hindete heeˈrannohu Isilaamu ammaˈno harunsanno manni Paakistaane haˈrino; Paakistaanete heeˈrannohu Hindunna Siiki yinanni ammaˈno harunsanno manni qole Hinde higino. Tenne mereero Keraachinni Kiweeti haˈreemmo yannara duucha woyite baaburu giddo mannu woˈmanno daafira baaburaho gobbaanni noo siwiila amaxxe haˈreemmo.

1948nni Hindete assinoonnihu woradu gambooshshiwa

Kiweetira heeˈre Jiyorji Singi yinannihu 20 diri balla ikkannosihu baxxino suwisaanchinni xaadummo. Jiyorji gooro batidhino qooxeessira soqqameemmo woyite kadanni (woy xiiwanni) horoonsiˈreemmota mitte akkala biskilliite uyinoe. Duucha woyite calliˈya sabbakeemmo. Lewu agani giddo 17 Qullaawu Maxaafi xiinxallo afiˈroommo; insa giddo mitu Yihowa Farciˈraasine ikkitino. Qullaawa Maxaafa xiinxalliseemmo manni giddo mittu Saadiqi Maasi yinanniho olantote roorrichaati; isi aninna Jiyorji Qullaawu Maxaafi borro Urdu yinannihu Paakistaanete gobbara rooru manni coyiˈranno afiira qolle tirreemmo gede kaaˈlinonke. Yannate gedensaanni Saadiqi dancha duduwo diinaggaawe duduwanno halashshaancho ikkino.

Kuwiini Elzaabeeti yinanni yowolo giddine Giiliyaadi Rosi Minira haˈnummo

Yannate gedensaanni Keraachi hige mule Giliyaadi Rosi Mine qajeelte fultinori Henirii Finchinna Haari Foresti yinanni misiyoone ledo soqqamummo. Insa anera lowo geeshsha kaaˈlannoha tiokiraasete qajeelsha  qajeelsitinoe! Mitte hige Roduu Finchi ledo aliyye Paakistaanera sabbakate haˈroommo. Hakkiicho mittu jawu ilaali hunda heeˈrannohu suwashshu wodani noonsa manninni xaandoommo; kuni Urdu Afoo coyiˈranno manni Qullaawu Maxaafi halaale gooˈrinoho. Lamu diri gedensaanni, anino Giliyaadi Rosi Mine eˈˈe qajeeleemmo gede koyinsoonnie; hakkiinni Paakistaane hige sae sae woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqama hanafoommo. Lahoori yinanniwa misiyoonete mine wolu sase misiyoone roduuwi ledo heeˈroommo.

IILLINOE FONQOLO QEELA

Lahoori heedhannori misiyoone ikkite soqqantanno roduuwi sumuu yaa hooggino daafira, 1954nni sinu biiro kuri roduuwira babbaxxino looso uyitino. Hatte yannara anino tennera karsame gara ikkinokkire assoommo daafira, kaajjado amaale uyinoonnie. Uyinoonnie looso loosa dandoommokkihu gede ikke macciishshaminoe daafira, lowo geeshsha dadilloommo. Wolu qooxeessira haaro ikke soqqansho hanafate hedoommo daafira, Keraachi higummo gedensaanni Ingilaande haˈrummo.

Lendenete noommo yannara, songonke giddo Lendenete Beeteele maate miilla ikkitinori batinyu roduuwi no. Pirayisi Huyisi yinannihu sinu biirora aliidi laˈˈanchi baxillunni qajeelsinoe. Mitto barra isi alamete doyichoha sabbakate looso aleenni hige laˈˈannohu Roduu Jooseefi Raazerfordi kaajjado amaale amaalinosita kulinoe. Roduu Huyisi soˈrosi maaxate woˈnaali yannara Roduu Raazerfordi seejjinosi. Roduu Huyisi tenne xagge kulie yannara hagiidhanni coyiˈrasi dhagge ikkitinoe. Isi, umi qara kuni coyi hanqisinosita coyiˈrino. Yannate gedensaanni kayinni isi, hatti hasiisse noosi seejjo ikkitinotanna Yihowa seejjinosihu baxannosi daafira ikkinota huwatino. (Ibi. 12:6) Isi coyiˈrinori dhagge ikkinoe, qoleno galagale hagiirrunni soqqameemmo gede kaaˈlinoe.

Hatte ballara amaˈya Lendene hadhino; hakkiicho yannate gedensaanni Aliidi Bisi Miila ikkinohu roduu Jooni Baari Qullaawa Maxaafa xiinxallitanno gede koyisinose koyishsha adhitino. Ise ayyaanaamittetenni lophite 1957nni cuuantino. Yannate gedensaanni anniˈyano reyara albaanni Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafinota afoommo.

Hakkiinni 1958nni Lendenete heedhannota Denimaarkete gobbanni dagginota Liine yinanni rodoo adhummo. Layinki diro, umi qaaqqonke Jeeni ilantu; yannate gedensaanni wole shoole ooso illoommo. Fulihaami Songora mite soqqanshote qoosso afiˈroommo. Yannate gedensaanni kayinni Liine xiwantino daafira, iibbado ayyare noowa haˈra hasiissinonke. Konnira 1967nni Awustiraaliyaho Adeleyidi yinanniwa haˈnummo.

LOWO GEESHSHA DADILLISANNORI IILLINKE

Adeleyidi noo songonke giddo 12 buuramino Kiristaani no. Insa sabbakate looso diinaggaabbe loossanno. Ninkeno mulenni ayyaanaamittetenni jawaantummo.

 Ontikki qaaqqinke Daanieeli 1979nni ilami yannara aninna Liine lowo geeshsha hagiidhinoommo. Ikkollana Daanieelira Dawuni Sindiromi  * yinanni dhibbi noosi daafira, lowo yanna keeshshannokkita kullinke. Hatte yannara dadillinoommo gara xa nafa kule diafeemmo. Wole shoole oosonkeno lashshi assine agurrummokki, Daanieelira dandiinummore baala assinoommo. Daanieelira wodanisi giddo nooti lame xulluwa mito woyite oksiijiine ajjannosi gede assitanno; hatte yannara ranke hospitaale haaˈne haˈneemmo. Daanieeli xiwannosiha ikkirono, xiinxallahonna baxillaanchoho. Qoleno isi Yihowa lowo geeshsha baxanno. Sagale itate mitteenni huuccatto assiˈneemmo woyite qubbuwasi xaaxire, umosi heeshshi asse, giddosinni “Hamiiˈni” yaanno. Togo assikkinni sagale horo diˈˈitanno.

Daanieeli shoolu dirihu heeˈreenna lukiimiya yinanni kaansere amaddusi. Hatte yannara Liinenna ani wolqa baˈnoommo, hattono hexxo mudhinoommo. Lowo geeshsha dadilloommo daafira, mittoreno assa dandeemmokkiha lawinoe. Mitto hashsha ragu baalu tunse heeˈreennanke woradu aliidi laˈˈaanchinke Nevili Biromichi mininkera dayi. Isi hindiiddo gubbe rimmi asse hanqafinke. Hakkiinni ninke baalunku wiˈlinummo. Isi baxillunninna shaqqillunni hasaawisinonke hasaawi baasa sheshifachishinonke. Roduu Biromichi minisira haˈrinohu hashshihunni lamala saatenniiti. Hakkiinni Daanieeli reyi. Heeshshonke giddo iillinonke qarri baalunni roore xissiissinonketi iso shiirankeeti. Ikkirono reyo nafa Daanieeli Yihowa baxilliwiinni bada dandiitannokkita addaxxanke, tenne xisso dandiine heeˈneemmo gede kaaˈlitinonke. (Rom. 8:38, 39) Maganu abbannote haaro alame giddo Daanieeli reyotenni kaeenna isi ledo xaadate quqquxammoommo!—Yoh. 5:28, 29.

WOLOOTA KAAˈLA HAGIIRSIISSANNOE

Surreˈya giddo mundee duˈnanteenna lame hige reye hooge gatoommoha ikkirono, xaano songote cimeessa ikke soqqamanni noommo. Konni albaanni anera iillinoe fonqoli, wolu mannira roorenkanni qarru iillinonsare marareemmo gede assinoe. Insa bushiisha hoogate woˈnaaleemmo. Hatteentenni aneneeto togo yee xaˈmeemmo: ‘Heeshshonsa giddo iillinonsari hiittoo hedo heedhannonsa gede assino? Ani insara hedeemmota leellisha dandeemmohu hiittoonniiti? Insa Yihowa fajjo assitanno gede kaaˈla dandeemmohu ma garinniiti?’ Songote giddo noo roduuwa towaata lowo geeshsha hagiirsiissannoe! Woloota ayyaanaamittetenni jawaachisheemmonna shesifachisheemmo woyite, ani umiˈya sheshonna jawaante afiˈreemmo.

Xaano roduuwa towaata hagiirsiissannoe

Anino faarsaasinchu gede ‘Yaaddonna dadillu amadie yannara [Yihowa] sheshifachishe hagiirsiisinoe’ yee coyiˈra dandeemmo. (Far. 94:19) Maateˈya ledo xaado afiˈrino qarri iillinoeha, ammaˈnoyanni kainohunni gimbooniehanna hexxo mudheemmo gede assannori iillinoeha ikkirono, Yihowa irkisinoe. Ee, Yihowa anera addu Anna ikkinoe!

^ GUFO 19 Umi qara Paakistaane, Galchimi Paakistaanenna (xaa Paakistaane) Soojjaati Paakistaane (xaa Baangilaadeshi) mitteenni amaddinote.

^ GUFO 29 Dawuni Sindiromi Amadino Qaaqqo Lossiˈra” yaannoha Ella 2011nnite Baqqi Yiiyye! (Amaaru Afoo) yinanni metseetera fulino birxicho lai.