Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ella 2017

Rooriidi Hajo Deˈinoonte

Rooriidi Hajo Deˈinoonte

“Suˈmakki Yihowa yinannihu ati callu uulla woˈmate aana Woˈmunkura Aliidiha ikkoottota mannu afona.”—FAR. 83:18, NW.

FAARSO: 9, 22

1, 2. (a) Mannu baalu dea hasiissannokki hajo hiitteeti? (b) Tenne hajo lowori gede assine laˈˈa hasiissannohu mayiraati?

YANNANKERA batinyu manni lowori gede asse laˈˈannohu woxeho. Insa lowo jiro gamba assiˈrate woy noonsa jiro baˈannonsakki gede assiˈrate hedanno. Wolu manni kayinni lowori gede asse laˈˈanno coyi maatensa, fayyimmansa woy hedinore wonshiˈrate.

2 Ikkollana, mannu baalu dea hasiissannokkiti tenne coyibba baala roortanno hajo no; tini hajo Yihowa aliidimma gara ikkinoti xabbe leellate. Qoropha hoongummoro tenne hajo deˈneemmoha ikkara dandaanno. Hiittoonni? Uminke dilgore calla hendeemmoha ikkiro, Maganu aliidimma gara ikkitinoti xabbe leellase lowo geeshsha hasiissanno hajo ikkitinota deˈnammora dandiineemmo. Woy iillannonke qarri tenne hajore hendeemmokki gede assankera wodhineemmoha ikkara dandaanno. Yihowa aliidimma gara ikkase albinni roore naandummoro kayinni, barru baala iillannonke fonqolo qeelate albinni roore qixxaambeemmo. Tini Yihowawa albinni roore shinqeemmo gede assitannonke.

TINI HAJO XABBE LEELLA HASIISSANNOHU MAYIRAATI?

3. Sheexaanu Maganu gashshooti daafira mayyiino?

3 Sheexaanu Daawuloosi Yihowa aliidimmasi horoonsiˈranno gari gara ikkasi huluullamino. Isi Maganu gashshooti busha ikkinohunna Yihowa kalaqamaho danchare hoˈlannohu gede asse heewisamino.  Daawuloosi yiino gara ikkiro, mannu ooso umonsa uminsa gashshituro roore hagiirraammanna woyyaabbino heeshsho heedhanno yaate. (Kal. 3:1-5) Qoleno, Sheexaanu Yihowara addinta ammaname heeˈrannohu dino; buutote qarri iillannonsa wote baalunku iso kaadanno yiinohu gedeeti. (Iyo. 2:4, 5) Konnira Yihowa taashsho noo gashshootisi nookkiha heeshsho seekkannokkiti leeltanno gede assate mannu umonsa gashshara fajjino.

4. Yihowa aliidimma daafira kaˈino hajo tidhama hasiissannote yineemmohu mayiraati?

4 Hige Yihowa Sheexaanu coyiˈrinori kapho ikkinota afino. Ikkina, isi tini hajo mulenni gooffanno gede assa agure, Sheexaanu yiinori gara ikkinotanna teˈee leellishara yanna uyinohu mayiraati? Yihowa tenne hajora dawaro hedate dandoo noonsa kalaqami huluullamannokki garinni qola hasiˈrino. (Faarso 83:18 nabbawi.) Qoleno, umi minaannanna minaama Yihowa gashshooti hunda heeˈra giwino; hakkuyi kawa lowo manni insa faale haˈra hanafino. Tini Daawuloosi yiinori gara ikkinohu gede assine hendanni gede assitara dandiitanno. Mannuno sokkaanono hatto yite huluullantannoha ikkiro, dagate, addi addi dana afiˈrino manni, gaˈrete, maatetenna mannu mereero mittimma diheedhanno. Yihowa aliidimma gara ikkase xabbe leeltuhu gedensaanni kayinni, kalaqamu baalu Yihowahu xalalu gashshootira hegerera maahoyye yee galanno. Hattee yannara kalqe woˈmate salaame heedhanno.—Efe. 1:9, 10.

5. Yihowa aliidimma irkinseemmota leellishate maa assa dandiineemmo?

5 Maganu aliidimma gara ikkase leeltanno; Sheexaanunna mannu gashshooti raaphe baˈˈanno. Hattee yannara Maganu Kiristoosi Gashshino Mangiste widoonni hedinore wonshanno; Maganoho ammanante heedhannoti mannu ooso Maganu gashshoote irkissannota leellishshanno. (Isa. 45:23, 24) Ati ammanante Yihowa aliidimma irkissannori wido ikka hasiˈratto? Hasiˈrattoti dihuluullissannote. Maganoho ammanamme heeˈrate, hattee rooriidi hajo hedanna tini hajo mageeshshi geeshsha hasiissannotero huwata hasiissannonke.

NINKE GATONNI ROORE HASIISSANNO HAJO

6. Yihowa aliidimma gara ikkase leella mageeshshi geeshsha hasiissannote?

6 Anfummonte gede Yihowa aliidimma gara ikkase xabbe leella baalunku coyinni roortanno hajooti. Tini hajo hagiirsiissannonke coyi baalunni roore hasiissannote. Ikkina togo yaa ninke gato hakkeeshshi geeshsha dihasiissannote yaateni? Woy Yihowa ninkera addinta dihedanno yaateni? Hatto yaa diˈˈikkitino. Togo yineemmohu mayiraati?

7, 8. Yihowa aliidimmasi gara ikkitinota leellishate eino qaale wonsha hasiissannosihu mayiraati?

7 Yihowa mannu ooso lubbora baxanno, hattono lowo geeshsha naadanno. Isi ninke hegere heeshsho heeˈrate faro afiˈneemmo gede Beettisi mundee duˈnantanno gede assino. (Yoh. 3:16; 1 Yoh. 4:9) Yihowa yiinore wonshikki gatannoha ikkoommero, Daawuloosi yiinori gara lawanno; isi Yihowa mannu oosora danchare hoˈlannohu, hattono gashshootisi taashsho nookkihunna kaphaanchu gede asse coyiˈrino. Qoleno, Yihowa yiinore wonshannokkiha ikkoommero iso gibbannori qacifatte coyidhannori gara lawanno; insa togo yitanno: “Daanno yini hexxo hiikkituyya? Akaakkanke reyitu warinni kayise baalunku coyi kalaqamunni xaa geeshsha noo garinnilla no.” (2 Phe. 3:3, 4) Konni daafira, aliidimmasi gara ikkase leeltanno gede hajajamanno manni gatanno gede assanno. (Isayaasi 55:10, 11 nabbawi.) Qoleno Yihowa gashshooti isi baxillaancho ikkinota leellishannoho. Hakko daafira  isi ammante soqqantannosire ayewoteno baxannonsa, hattono naadannonsa.—Ful. 34:6.

8 Hakko daafira Yihowa aliidimma baalunkurinni roorsine laˈˈanke, ninke gato hasiissannokkihu woy isi ninke waagaho kiirannonkekkihu gede assine laˈˈa diˈˈikkitino. Konni garinni hedanke, Yihowa aliidimmaranna gatonkera gara ikkitino lao noonketa leellishshanno. Ayewoteno tenne rooriidi hajore hedatenna xalala Yihowa gashshoote irkisate, hakko garinni heda hasiissannonke.

IYYOOBI HEDOSI BIDDI ASSIˈRINO

9. Sheexaanu Iyyoobi daafira mayyiino? (Hanafote noo misile lai.)

9 Hunda borreessinoonnite Qullaawu Maxaafi maxaaffa giddo mittu yaano Iyyoobi maxaafi, gara ikkitino lao heedhanno gede assiˈra hasiissannota leellishanno. Konni maxaafi giddo, Sheexaanu Iyyoobi buutote qarri iillisiro Maganoho ammaname diheeˈranno yee heewisaminota kulloonni. Sheexaanu Maganu umisi Iyyoobira qarru iillanno gede assara hedo shiqishino. Yihowa Iyyoobira qarru iillanno gede assinokkiha ikkirono, Sheexaanu Iyyoobi fonqolara fajjino; togo yiino: “Noosire baala hasiˈrittota assi.” (Iyyoobi 1:7-12 nabbawi.) Shiima yanna giddo, Iyyoobi soqqamaano gooffu, hattono jajjisi bai, qoleno lowo geeshsha baxannoti tonne oososi reyitu. Sheexaanu Iyyoobira kuni qarri iillannosi gede assinohu Maganu umisi assanni nooha lawiseeti. (Iyo. 1:13-19) Sheexaanu hakkiinni aanche Iyyoobi biso lowo geeshsha madiˈranno gede assino. (Iyo. 2:7) Tennera aanaho galtesinna suˈmira jaallate yiniri sasu mannooti coyidhinohu hexxo mursiisanno qaali roore dadillanno gede assinosi.—Iyo. 2:9; 3:11; 16:2.

10. (a) Iyyoobi Maganoho ammaname heeˈrinota leellishinohu hiittoonniiti? (b) Isi maa soˈrino?

10 Coyi Sheexaanu yii gede ikkiyya? Sheexaanu coyiˈrinori kapho ikke gatino. Iyyoobi Magano dikaadino. (Iyo. 27:5) Ikkirono Iyyoobi umi qara rooriidi hajo deino. Isi keeraancho ikkinota leellishate sharramino; hattono qarru iillanni noosihu mayiraatiro Maganu kula hasiissannosihu gede asse hedino. (Iyo. 7:20; 13:24) Iillinosi qarra baala hendummoro isi dibaxe ikkino yineemmoha ikkara dandaanno. Ikkirono, Maganu Iyyoobi hedosi biddi assiˈra hasiissannosita coyiˈrino. Yihowa isira kulinori maati?

11, 12. Yihowa Iyyoobi maa huwatanno gede assino? Tennera Iyyoobi maa assinoyya?

11 Iyyoobi maxaafi giddo fooliishsho 38 kayise 41 geeshsha noote shoole fooliishsho giddo, Yihowa Iyyoobira coyiˈrinore kulloonni. Ikkirono Maganu Iyyoobira qarru iillinosihu mayiraatiro bade kulino base dino. Yihowa isonooto keereensa hasiˈrinoha lawise, Iyyoobira qarru iillannosihu mayiraatiro kula  dihasiˈrino. Hatteentenni Yihowa bayirreenyasi hendiro, Iyyoobi lowo geeshsha shiima ikkinota hedanno gede assino. Konni garinni Yihowa Iyyoobi roore dea hasiissannokki hajo noota huwatanno gede kaaˈlinosi. (Iyyoobi 38:18-21 nabbawi.) Tini, Iyyoobi gara ikkitino lao heedhanno gede assiˈrate kaaˈlitinosi.

12 Yihowa, buutote qarra dandee sainoha Iyyoobi dhaawate seejjinohura isi kaajjadoho yaateni? Maganu kaajjado diˈˈikkino; Iyyoobino hatto asse dihedino. Iyyoobi qarru iillisirono Maganu seejjinosi seejjo adhinota coyiˈrino. Isi togo yiino: “Coyiˈroommo coyi baalu ane umoˈya saalfachishinoe. Kunni daafira, buluulunna bukote aana ofolle aagintaaweemmo.” Yihowa xawise amaalinoti dancha amaale hedinore wonshitino. (Iyo. 42:1-6) Hakkuyira albaanni Eelihuno Iyyoobi hedosi biddi assiˈranno gede kaaˈlannore coyiˈre seejjinosi. (Iyo. 32:5-10) Iyyoobi Yihowa seejjinosi seejjo adhe hedosi biddi assiˈrino; hakkuyi gedensaanni Yihowa Iyyoobi qarru yannara ammaname heeˈrinota mannaho kulino.—Iyo. 42:7, 8.

13. Iyyoobi Yihowa seejjinosi seejjo qarru iillisihunni gedensaanni nafa kaaˈlitannosihu hiittoonniiti?

13 Yihowa Iyyoobi amaalino amaale isi qarra dandee saihu gedensaanni nafa kaaˈlitannosiha ikkara dandaanno. Hiittoonni? Yihowa “Iyyoobita goofimarchu heeshsho albitenni roorse” maassiˈrinosiha ikkirono, Iyyoobi iillinosi qarrinni beya afiˈrate yanna hasiissinoti egennantinote. Gedensaanni isi ‘lamalu labballinna sasu seenni anna ikkino.’ (Iyo. 42:12-14) Iyyoobi Sheexaanu shii oososi qalli yaannoti dihuluullissannote. Iso mite yanna geeshsha iillinosi qarri qulli yaanni waadisikki digatino. Isi qarru iillinosihu mayiraatiro jeefote afinoha ikkirono, Yihowa buutote qarri iillannoe gede fajjinohu mayiraati yee hedino woti heeˈrara dandaanno. Isi hedinori baxiha ikkirono, Maganu seejjinosi seejjo hiinca dandaanno. Hatto assasi gara ikkitino lao heedhannosi gede, hattono shesho afiˈranno gede kaaˈlitannosi.—Far. 94:19.

Iillinoˈne qarra agurtine rooriidi hajo heddinanni?(Gufo 14 lai)

14. Iyyoobi xaggenni maa ronseemmo?

14 Iyyoobi xagge, ninkeno garu lao heedhannonkenna shesho afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Qoleno Yihowa tenne xagge borreessinanni gede assinohu cincatenninna ‘Qullaawa Borro widoonni afiˈneemmo jawaantenni hexxo heedhannonke gede rosiisankera’ yeeti. (Rom. 15:4) Iyyoobi xaggenni maa ronseemmo? Uminke dilgo calla hendanni lowo geeshsha hasiissanno hajo, yaano Yihowa aliidimma deˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke. Qoleno, Yihowa aliidimma irkisate Iyyoobi gede qarru yannara nafa ammanamme heeˈra hasiissannonke.

15. Qarru yannara ammanamme heeˈra maaho kaaˈlitannonke?

 15 Ammanama afidhino horo heda sheshifachishshannonkehu hiittoonniiti? Qarru yannara ammanamanke waaga afidhino. Qarru iillannonkehu Yihowa dadillinsoommohura diˈˈikkino; qarru Yihowa aliidimma irkinseemmo faro fanannonke. (Law. 27:11) Cincanke Magano hagiirsiisate kaaˈlitannonke, hattono kaajjado hexxo heedhannonke gede assitanno. (Roomu Sokka 5:3-5 nabbawi.) Iyyoobire kultanno xagge Yihowa “sao agurannohanna mararannoha ikkinota” leellishshanno. (Yai. 5:11) Konni daafira Yihowa aliidimmasi irkissannore baala kiisannota buuxa dandiineemmo. Tenne afanke qarra ‘cincine hagiirunni’ saˈneemmo gede kaaˈlitannonke.—Qol. 1:11.

HEDO BEBBEEHANNORE HOOˈLA

16. Qarru yannara Yihowa aliidimmare heda hasiissannonkehu mayiraati?

16 Hige Yihowa aliidimmare deˈnikki heeˈra shota diˈˈikkitino. Mito wote iillannonke qarri wolqankera aleenni ikkinoha lawara dandaanno. Iillinonke qarrire calla hendeemmoha ikkiro, hakkeeshshi geeshsha batiˈrinokki qarri nafa lowoha lawankera dandaanno. Konni daafira, qarru iillannonke yannara, rooriidi hajo Yihowa aliidimma xabbe leella ikkitinota ganyine heda hasiissannonke.

17. Yihowa uyinonke looso ganyine loosa rooriidi hajo deˈneemmokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

17 Yihowa uyinonke looso diinaggaambe loosa, tenne rooriidi hajo deˈneemmokki gede kaaˈlitannonke. Hanni Reenii yinannite Yihowa Farciˈraasincho lawishsha laˈno; ise bisu giddo mundee duˈnanteennase lowo geeshsha dhiwantino qoleno kaansere amaddinose. Ise hospitaalete heedhe hakko loossanno akimootira, dhiwame marino manniranna dhiwamino manna laˈˈara daanno mannira farcidhino. Ise mitte hospitaalera lame lamalanna bocu giddo 80 saate soqqantino. Reenii reyote gambisse noo yannara nafa, Yihowa aliidimma dideˈino. Togo assase mito qarrase qaaggannokki gede kaaˈlitinose.

18. Jeniferi lawishshinni Yihowa aliidimma irkisate daafira maa ronseemmo?

18 Barru baala shiimaaddu coyi tuncu yaannonke woteno Yihowa aliidimmare heda hasiissannonke. Jeniferi yinanni rodoo ayiddira haˈrate horophilla agadhite horophillu dirrannowa sase barra keeshshitino. Horophillu haˈranno yinoonni yanna duucha hinge soorrinoonni daafira Jeniferi callattino, hattono tootayyaabbino. Ikkirono ise dicaaccaabbino. Ise isente gede tootayyaawino mannira dancha duduwo kula dandiitanno gede Yihowa kaaˈlasera huuccatto assidhu. Hakkuyi gedensaanni ise lowo mannira sabbakkino hattono lowo borro eltino. Jeniferi togo yitino: “Qarru iillierono Yihowa suˈmasi danchu garinni kayiseemma gede jawaante oye maassiˈrinoe.” Ee, ise Yihowa fajjo assa dideˈino.

19. Addu ammaˈno baxxite leeltanno gede assannori maati?

19 Yihowa aliidimma afa addu ammaˈno kaphu ammaˈnonni baxxite leeltanno gede assitino. Maganu manni tenne hajo lowo diri albaanni afino. Addu ammaˈno miilla ikkinoommohura, mittu mittunku Yihowa aliidimma irkisate sharrama hasiissannonke.

20. Yihowa aliidimmasi irkisate assineemmore ma garinni laˈˈanno?

20 Yihowa, ammanantine soqqantinenna qarru yannara cincitine aliidimmasi irkisate assitinannire naadanno. (Far. 18:25) Aananno birxichira Yihowa aliidimma woˈmu wodaninkenni irkisa hasiissanno yineemmohu mayiraatironna tenne assa dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo.