Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ella 2017

Wodaniˈne Ayyaanaamittete Jiro Hedanno Gede Assidhe

Wodaniˈne Ayyaanaamittete Jiro Hedanno Gede Assidhe

“Woxiˈne noowa wodaniˈneno hakko heeˈranno.”—LUQ. 12:34.

FAARSO: 76, 59

1, 2. (a) Yihowa uyinonketi sase ayyaanaamittete jiro hiittenneeti? (b) Konni birxichira mayinnire ronseemmo?

YIHOWA Kalqete alame aana baalunkunni roore dureessaati. (1 Dud. 29:11, 12) Isi shaqqado Anna ikkino daafira, ayyaanaame jiro naaddannorira baalaho mararikkinni aanno. Yihowa lowota ayyaanaamittete jiro uyinonkehura galanteemmosi; tenne ayyaanaamittete jiro giddo gama: (1) Maganu Mangiste, (2) heeshsho gatissanno soqqanshonna (3) Qullaawu Maxaafiho muxxe halaaleeti. Qoropha hoogummoro kayinni tenne muxxe jiro hunne agurreemmoha yaano naada hoongeemmoha ikkara dandaanno. Tenne muxxe jiro seekkine cuˈmiˈrate, garunni horoonsiˈranna isera noonke baxilli yannate kiiro haarooˈmanno gede assiˈra hasiissannonke. Yesuusi togo yiino: “Woxiˈne [jiroˈne] noowa wodaniˈneno hakko heeˈranno.”—Luq. 12:34.

2 Hanni Maganu Mangiste, soqqanshonna Qullaawu Maxaafi halaale albinni roore baxa dandiineemmo gara ronso. Kuri coyibba ronseemmo wote, ati tenne ayyaanaamittete jirora noohe baxilli lexxanno gede assiˈra dandaatto gara hedi.

 MUXXE INQU GEDE IKKITINOTA MAGANU MANGISTE

3. Yesuusi coyiˈrino lawishshira kulli manchi lowo waaga afidhino inqu hidhate maa assino? (Hanafote noo misile lai.)

3 Maatewoosi 13:45, 46 nabbawi. Yesuusi ayirrado uduunnicho woy inqu hasiˈranno daddalaanchire kulanno lawishsha coyiˈrino. Kuni daddalaanchi batinye inqu hadhanninna hiranni keeshshinoti dihuluullissannote. Xa kuni daddalaanchi mitte roore waaga afidhino inqu afiˈrino; tenne inqu illete laˈˈasi calla wodanisi hagiidhanno gede assitino. Ikkollana tenne inqu hidhate noosire baala hira hasiissinosi. Tini inqu isira mageeshshi geeshsha lowore ikkitinoro hanni hedi!

4. Daddalaanchu inqu baxinte gede ninkeno Maganu Mangiste banxummoro maa assineemmo?

4 Ninke kawiinni mayi roso afiˈneemmo? Maganu Mangiste halaali lowo waaga afidhino inqu gedeeti. Maganu Mangiste daddalaanchu inqu baxi gede banxeemmoha ikkiro, tenne Mangiste qansoota ikkine heeˈrate assa hasiissannonkere baala assineemmo. (Maarqoosi 10:28-30 nabbawi.) Hanni hatto assinohu lamu mannire laˈno.

5. Zakkiwoosi Maganu Mangistera yee maa assino?

5 Zakkiwoosi qaraxaasinete roorrichaati; isi manni woxe hanaaqe adhanni dureessa ikkino. (Luq. 19:1-9) Ikkollana, kuni cubbaataamu manchi Yesuusi Maganu Mangiste daafira sabbakanna macciishshi; isi macciishshinori lowo waaga afiˈrinoha ikkinota huwatinohura hakka wontenni mittore assate kaino. Zakkiwoosi togo yiino: “Mootichaˈya, afiˈroommo jiro baalantenni taaloote buxanete eemmo. Mannuwiinni hanaaqe adhoommo woxi heeˈrirono, shoole anga asse qoleemmo.” Isi hanaaqe adhino jiro baala hagiirrunni uyino; hattono maalaamittete coyira hafuura agurino.

6. Mitte mancho Maganu Mangiste daafira yite maa biddi assidhino? Ise hatto assitinohu mayiraati?

6 Boodu diri albaanni mitte mancho Maganu Mangiste sokka macciishshitu yannara, meyate ledo foortannote. Qoleno ise hakka waro togoo manni qoossora gaarantanno dirijjite sooreetteeti. Ikkollana, tini mancho Qullaawa Maxaafa xiinxallituti, Maganu Mangiste halaali lowo waaga afiˈrinoha ikkinota wodanchitu. Ikkirono ise lowo coye biddi assiˈra hasiissannoseta huwattu. (1 Qor. 6:9, 10) Yihowara noose baxilli silxaanesenna foorrete heeshsho agurtanno gede assinose. Ise 2009nni cuuantino; hakkiinnino aanino diro woˈma yanna suwisaancho ikkite soqqama hanaffino. Ise Yihowanna Mangistesi lowo geeshsha baxxinohura maalu yortose baala agurtino.—Maq. 12:29, 30.

7. Maganu Mangiste woˈmu wodaninkenni baxa agurreemmokki gede kaaˈlannonkeri maati?

7 Ninke giddo batinyu Maganu Mangistera yine heeshshonke giddo lowo coye biddi assiˈnoommoti egennantinote. (Rom. 12:2) Ikkirono xaano biddi assara hasiisannonkeri heeˈrara dandaanno. Maganu Mangistera noonke baxilli baˈˈanno gede assannore lawishshaho maalaamittete coye banxeemmokkinna gara ikkitinokkiti siimu xaadooshshi hasatto heedhannonkekki gede qoropha hasiissannonke. (Law. 4:23; Mat. 5:27-29) Yihowa Mangistesi woˈmu wodaninkenni baxate kaaˈlitannonketa wole lowo waaga afidhino jiro uyinonke.

HEESHSHO GATISSANNO SOQQANSHONKE

8. (a) Phaawuloosi soqqanshonke ‘doru uduunnichi giddo noo miinji’ gede asse xawisinohu mayiraati? (b) Phaawuloosi soqqanshosi naadannota leellishinohu hiittoonniiti?

8 Yesuusi, Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwatenna rosiisate looso uyinonke. (Mat. 28:19, 20) Soqqamaasinchu Phaawuloosi soqqansho lowo waaga afidhinota  huwatino. Isi soqqanshonke ‘doru uduunnichi giddo noo miinji’ gede asse xawisino. (2 Qor. 4:7; 1 Xim. 1:12) Guuntete xeˈne noonke daafira ninke doru uduunnichi gedeeti; ikkollana sabbankeemmo sokka ninkeranna macciishshanno mannira hegere heeshsho uyitannote. Phaawuloosi tenne afino daafira togo yiino: “Konne baala assoommohu . . . Danchu Duduwi daafira yeeti.” (1 Qor. 9:23) Ee, Phaawuloosi soqqansho baxasi manna rosaano assate diinaggaawe soqqamanno gede assitinosi. (Roomu Sokka 1:14, 15; 2 Ximootewoosi 4:2 nabbawi.) Tini lowo manni giwisirono kaajje saˈˈanno gede kaaˈlitinosi. (1 Tes. 2:2) Ninkeno soqqanshote togoo baxilli noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

9. Soqqansho naandeemmota leellisha dandiineemmo doogga giddo mite hiittenneeti?

9 Phaawuloosi soqqanshosi naadannota leellishino doogga giddo mitte, afiˈri faro baalantenni mannaho sabbakate. Ninkeno, soqqamaasinenna umi xibbi diri Kiristaaninte gede sabbakate fulloommokki wote, gudumaalehonna minunni mine haˈne soqqammeemmo. (Soq. 5:42; 20:20) Heeˈnoommo gari injaannoha ikkiro kaaˈlaano suwisaano woy woˈma yanna suwisaano ikkine albinni roore soqqama dandiineemmo. Qoleno wole afoo ronse, heeˈnoommo gobba giddo wole qooxeessa haˈne woy wole gobba haˈne soqqama dandiineemmoha ikkara dandaanno.—Soq. 16:9, 10.

10. Ayiriini dancha duduwo duduwate murcidhinotera Yihowa maassiˈrinosehu hiittoonniiti?

10 Hanni Ameerikaho heedhannote Ayiriini yinannite mine assidhinokki rodoo lawishsha laˈno. Ise gobbasera daye heeˈrannohu Ruusiyu Afoo coyiˈranno mannira sabbaka lowo geeshsha hasidhino. Ise 1993nni Ruusiyu Afoo coyiˈranno mannira farciˈra hanaffu yannara Niyu Yorki Sitiira Ruusiyu Afoo coyidhanno gaamo giddo 20 halashshaano calla no. Ayiriini mitu 20 diri geeshsha Ruusiyu Afoo coyiˈranno mannira diinaggaabbe sabbakkino. Ise “Ruusiyu Afoo xaa geeshsha seekke coyiˈra didandeemma” yitino. Ikkollana Yihowa isenna wolootu diinaggaabbe assitinorira maassiˈrinonsa. Xa Niyu Yorki Sitii giddo Ruusiyu Afoo coyidhannoti lee songo no. Ayiriini xiinxallissino manni giddo 15 cuuamino. Kuri roduuwi giddo mitu Beeteelawoota, suwisaanonna songote cimeeyye ikkite soqqantanno. Ayiriini togo yitino: “Wole mixo fushshiˈroommaha ikkoommero xa afiˈroomma hagiirri geeshsha hagiirsiisannoeri heeˈrannoha horo dilawannoe.” Ee, ise soqqansho baasa naaddanno!

Soqqanshokki muxxe jiro gede assite laˈˈatto? Lamalate kiiro soqqamate yanna gaaˈmatto? (Gufo 11, 12 lai)

11. Dartu iillannonke yannara sabbaka agura hoongummoro mayi guma afiˈneemmo?

11 Ninkeno Soqqanshonke naandeemmoha ikkiro, soqqamaasinchu Phaawuloosinte gede baxi darti iillinkerono sabbaka diagurreemmo. (Soq. 14:19-22) Ameerikaho heeˈranno roduuwinkera 1930 kayise 1944  geeshsha lowo qarri iillinonsa. Ikkollana, insano Phaawuloosinte gede diinaggaabbe sabbakansa diagurtino. Roduuwinke sabbakate qoossonkera higgete albaanni shiqqe baasa gaarantino. Roduu Naataani Noori 1943nni Ameerikaho Xaphoomu Yoo Mine afiˈnoommo qeelle daafira coyiˈrino. Isi togo yiino: “Kuri qeelle afiˈnoommohu kiˈne sharrantinoonnihuraati. Halashshaano diinaggaabbe soqqama hooggoommero Xaphoomu Yoo Mini albira shiqa dihasiissannonke; kayinni kiˈne halashshaano yaano alame woˈmate heedhinanni roduuwi baalu, darte waajjitinikkinni sharrantinoonni daafira qeelle afiˈnoommo. [Yoote Mini] tenne yoo yaanno gede assitinoti Mootichu manni kaajje uurransaati.” Wole gobbara noo roduuwi hattonni kaajjite heeˈransa qeelle afiˈneemmo gede assitino. Ee, soqqanshote noonke baxilli darte qeelle saˈneemmo gede assannonke.

12. Soqqanshokki daafira maa assate murciˈrootto?

12 Soqqanshonke Yihowawiinni afiˈnoommote muxxe jiro gede assine laˈneemmoha ikkiro, mulla “saate qolate calla” yine disoqqammeemmo. Hatteentenni “Dancha Duduwo kulate” dandiinummore baala assineemmo. (Soq. 20:24; 2 Xim. 4:5) Ikkina mannaho rosiinseemmori maati? Hanni Maganu uyinonkete wole muxxe jirore ronso.

MAGANU XAWISINONKEHA MUXXE HALAALE

13, 14. Yesuusi Maatewoosi 13:52 aana yiihu “miinju mini” heeˈrannonkehu hiittoonniiti? Konni ‘miinju minira’ halaale duuˈna dandiineemmohu ma garinniiti?

13 Sayikkiti ayyaanaamittete jironke Maganu xawisinonke halaaleeti. Yihowa halaalu Maganooti. (2 Sam. 7:28; Far. 31:5) Isi shaqqado Anna ikkino daafira, waajjitannosirira Qullaawu Maxaafi halaale kulannonsa. Halaale mite yine macciishshinummo yannanni kayise, Qullaawu Maxaafi halaale borronke giddonni, hattono qoqqowu, woradunna lamalate giddo assiˈneemmo gambooshshiwa ronsanni keeshshinoommo. Galle honsanni batinye halaale ronsoommo daafira Yesuusi yiihu, haarunna akkalu halaali noohu “miinju mini” noonke. (Maatewoosi 13:52 nabbawi.) Halaale maaxantino jiro gede assine hasiˈneemmoha ikkiro, Yihowa haaro halaale ‘miinju mininkera’ duuˈnineemmo gede kaaˈlannonke. (Lawishsha 2:4-7 nabbawi.) Hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

14 Qullaawa Maxaafanna borruwanke seekkine xiinxalla roso assiˈra hasiissannonke. Tini “haaro” halaale yaano alba anfoommokki roso anfeemmo gede kaaˈlitannonke. (Iya. 1:8, 9; Far. 1:2, 3) Maaja 1879nni umo attammoonniti Agarooshshu Shae, halaale dubbino ishini giddo itamate shiimuri gate noohu shiimu awawi ledo hewisiissino. Togo yitino: “Konne awawa afiˈrate seekkitine hasiˈra hasiissannoˈne. . . . Hasidhine afidhiniro hakko awawa adhate heeshshi yaa hasiissannoˈne. Mitto awawa calla afidhine kassi yitinoonte. . . . Roore gamba assiˈrate hasiˈra agurtinoonte.” Ee, ‘miinju mininke’ giddo Qullaawu Maxaafi halaale duuˈnate quqquxamme hasiˈra hasiissannonke.

15. Mitu halaali ‘akkala’ ikkinohu gede assine coyiˈneemmohu mayiraati? Ati lowo geeshsha naadattohu mitu halaali hiikkonneeti?

15 Mito muxxe ikkino halaale ronsoommohu Maganu manni ledo mite yine gamba yaa hananfummo yannaraati. Konne halaale anfoommohunna naada hananfoommohu, Kiristaanu heeˈranno heeshsho heeˈra hananfummo waro ikkino daafira ‘akkala’ jirooti yaa dandiineemmo. Hattee muxxe jiro giddo mite hiitteeti? Yihowa Kalaqaanchonkenna heeshsho uyinonkeha ikkinota hattono mannu oosora hedinori noota ronsoommo. Qoleno Maganu baxillisinni kae Beettosi wodote kakkalo asse shiqishe cubbunninna  reyotenni keere fulleemmo gede assinonketa ronsoommo. Hattono, albillittete Maganu Mangiste qarra baala huntannotanna Maganu Mangiste hunda salaametenni hagiidhinanni hegerera heeˈrate hexxo afiˈnoommota ronsoommo.—Yoh. 3:16; Aju. 4:11; 21:3, 4.

16. Mitto halaale huwantoommo gara taashshinanni wote maa assa hasiissannonke?

16 Yannate kiiro Qullaawu Maxaafi masaalo woy Qullaawa Borro huwantoommo gara biddi assinanniha ikkara dandaanno. Biddi assinoonni coye kullanninke wote yanna gaaˈmine taje xiinxallanna hiinca hasiissannonke. (Soq. 17:11; 1 Xim. 4:15) Hattoo yannara biddi assinoonniha qara coye calla ikkikkinni, albanna xa noonke hedo mereero noo badooshshe xinqisiinse huwata hasiissannonke. Konni garinni haaro halaale miinju mininke giddo duuˈna dandiineemmo. Togo assa kiissannote yineemmohu mayiraati?

17, 18. Qullaawu Ayyaani kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

17 Yesuusi, Maganu ayyaani albaanni ronsoommo coye qaangeemmo gede assannonketa rosiisino. (Yoh. 14:25, 26) Tini mannaho dancha duduwo kulleemmo wote kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Hanni Piteri yinanni rodiira tuncu yiinosire laˈno. Isi 1970nni 19 dirihu heeˈre mulella Biritaaniyu Beeteelera soqqama hanafe no. Mitto barra isi minunni mine haˈre soqqamanni heeˈre mito 50 diro ikkannosihu ereedaamu manchinni xaadi. Piteri konne mancho Qullaawa Maxaafa rosa hasiˈrannoro xaˈmi. Hakku manchi Yihudu ammaˈno rosiisaancho ikkinohura Piteri coyishiishinositera dhagge assiˈrino. Isi Piteri fonqole laˈˈara togo yee xaˈmi: “Afummona, Daanieeli maxaafa borreessinoonnihu hiikko afiinniiti?” Piteri togo yee dawari: “Mito gafa borreessinoonnihu Aramayiketenniiti.” Yannate gedensaanni Piteri hakkawarita qaage togo yiino: “Rosiisaanchu dawaro qoloommotera dhaggeeffatino; ani isinni iso roore dhaggeeffatoommo! Dawaro afoommohu hiittoonniiti? Minira haˈre saˈu agannara fultinota Agarooshshu Sheenna Baqqi Yiiyye! yinanni metseetta giddo, Daanieeli Maxaafa Aramayiketenni borreessinoonnita xawisanno birxicho afummo.” (Dan. 2:4) Ee, Qullaawu ayyaani alba nabbamboommo coye duuˈninoommo miinji giddonni qaangeemmo gede assannonke.—Luq. 12:11, 12; 21:13-15.

18 Yihowawiinni afiˈnoommo hayyo naandeemmoha ikkiro, wodaninke haaronna akkala halaale ‘miinju mininke’ giddo duuˈnineemmo gede kakkayisannonke. Yihowa hayyo albinni roore banxanninna naandanni haˈnummo kiiro, Maganu Qaale danchu garinni rosiisa dandiineemmo.

MUXXE JIROˈNE SEEKKITINE AGADHE

19. Ayyaanaamittete jironke seekkine agadha hasiissannonkehu mayiraati?

19 Sheexaanunna alamesi, konni birxichira ronsummota ayyaanaamittete jiro naada agurreemmo gede assate sharrantanno. Ninkera togoori diˈˈiillannonke yaa didandiineemmo. Lowo damooza afiˈnanni loosira, qawaaxxote heeshshora, woy maalaamittete jiro leellishate hasattonni doogammammora dandiineemmo. Soqqamaasinchu Yohaannisi tini alamenna halchose saˈannota coyiˈrino. (1 Yoh. 2:15-17) Konni daafira ayyaanaamittete jironke baxate, naadatenna agadhate sharrama hasiissannonke.

20. Ayyaanaamittete jirokki seekkite agadhatto gede kaaˈlannoheri maati?

20 Maganu Mangiste woˈmu wodanikkinni baxattokki gede assannohe coye baala hooˈlate sharrami. Diinaggaabbe sabbaki; qoleno heeshsho gatissannota soqqanshonke naada agurtooti. Qullaawu Maxaafi halaale seekkite xiinxalli. Tenne assittoro, jirokki ‘mooraanchu iillannokkiwanna daanillu qasannokkiwa gordoho wodhatto.’ Korkaatuno, ‘woxikki noowa, wodanikkino hakko galanno.’—Luq. 12:33, 34.