Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ella 2017

Qaagatto?

Qaagatto?

Muli yannara fultinota Agarooshshu Shae metseetta seekkite nabbawootto? Hanni aante noo xaˈmuwara dawaro qolate woˈnaali:

Yihowa dirijjite biddishsha uyitanno wote roduuwu lawishshaho woradu aliidi laˈˈaanonna songote cimeeyye maa assa hasiissannonsa?

Insa rakke hajajama hasiissannonsa. Insaneeto togo yite xaˈma dandiitanno: ‘Qooxeessiˈyara heedhannori ayyaanaamittensa kaajjishidhanno gede kaaˈleemmo? Albisa ikkitino roduuwi uyitanno biddishshira rahe hajajameemmo?’ —w16.11, qool. 14.

Addu Kiristaana Bayira Baabiloone qafaddinohu mamarooti?

Soqqamaasine reyite gooffuhunni shiima yanna gedensaanniiti. Hattee yannara qeesootu gaamo kalaqantino. Beetekiristaanenna Roomu gashshaano kaadaasinete ammaˈno irkisse sindetenni lawinsoonniha addu Kiristaana hunate woˈnaaltino. Ikkollana buuramino Kiristaani 1914 albaanni noote boode yannanni hanafe kaphu ammaˈno giddonni fula hanafino.—w16.11, qool. 23-26.

Yihowa ninke daafira hedannota leellishannohu hiittoonniiti?

Yihowa shaqqadohonna halaˈlado angaho, yannasi mararannokkiho, hattono gatona yaannohonna kaaˈlo hasiissannonke yannara dode iillannonkeho. Tenne afanke isira ammanamme soqqammeemmo gede kakkayissannonke.—w16.6, qool. 3-5.

‘Maalu garinni heeˈratenna ayyaanu garinni heeˈrate’ mereero noo badooshshi maati? (Rom. 8:6)

‘Maalu garinni heeˈranno’ manni, guuta ikkinokki maalinsa yorannore woy halchannore wonshiˈrate illachishanno; togoo manni ganye maalu coyiˈre hasaawanno woy jajanno. ‘Ayyaanunnire hedannohu’ kayinni Maganu hedo garinni heeˈranno; kuni Kiristaanchi qullaawu ayyaani massagannosi gede assiˈranno. Maalu garinni heeˈra reyo abbitanno; ayyaanu garinni heeˈra kayinni heeshshonna salaame uyitanno.—w16.12, qool. 15-17.

Yaaddo ajisha dandiinanniti mite doogga hiitteeti?

Hasiissanno coyibba balaxisiisa, assa dandiinannikkire heda hooga, barru barrunkunni fooliishshiˈnanni yanna gaaˈma, Yihowa kalaqinore laˈˈa, haariima, ganye ispoorte loosanna dancha gede goxate.—w16.12, qoola. 22-23.

“Heenooki reyo iillitannosikki gede . . . wolewa massinoonni.” (Ibi. 11:5, NW) Hiittoonni?

Maganu, Heenooki mannu shetise shaannosita hoolate sununni asse heeshshosi haaˈre hoole reyanno gede assikki digatino. —wp17.1, qool. 12-13.

Dhukanke anfe heeˈra hasiissannohu mayiraati?

Dhukanke anfe heeˈra, ninkeneetira gara ikkitino hedo heedhannonke gede assiˈranna assine anfeemmokkiri noota ammane adhate. Akatinke woloota kaaˈlanno woy gawajjanno gara hedanna ninkeneeto janjeemmokki gede qoropha hasiissannonke.—w17.01, qool. 18.

Maganu yannankera nooha Aliidi Biso massagannonte gede umi xibbi diriha aliidi biso massaginota leellishannori maati?

Insa Qullaawa Borro halaale huwattanno gede qullaawu ayyaani kaaˈlinonsa. Sokkaano kaaˈlitannansa sabbakate loosi loosamanno gede assitino; hattono biddishsha uyitannohu Maganu Qaali garinniiti. Yannankera noohu Aliidi Bisino hatto assanno. —w17.02, qool. 26-28.

Wodote kakkalo muxxete yineemmo gede assannonkeri maati?

Shoole korkaataati; insano: Tenne elto uyinonkehu ewelumma, elto uyinoonninke korkaata, tenne elto aate assinoonnirenna tini elto assitinoreeti. Konne shoolenka coye seekkine hiinca hasiissannonke. —wp17.2, qool. 4-6.

Mittu Kiristaanchi murino coye soorranno woti heeˈranno?

Coyiˈnoommo qaale wonsha hasiissannonke. Ikkirono, murroommo coye galagalle biddi assa hasiissannonke woti heeˈrara dandaanno. Yihowa Nennewe manni maaro ei yannara, insa gudate hedino hedo soorrino. Ninkeno murroommo coyi ledo xaado afiˈrinohu mitu coyi soorramanno woy hakko coyi daafira haaro mashalaqqe afiˈneemmo wote, hedonke soorra hasiissannonkeha ikkara dandaanno. —w17.03, qool. 16-17.

Coye mannaho tuqisa gawajjitannohu hiittoonniiti?

Coye mannaho tuqisa coyi batiˈrannonna angayi fulanno gede assitanno. Coyiˈneemmori gara ikkirono gara ikka hoogirono, coye mannaho tuqisa woyyeessitannori dino.—w17.04, qool. 21.