Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ella 2017

Koffi Assanno Coye Tirtine Salaame Kalaqqinanni?

Koffi Assanno Coye Tirtine Salaame Kalaqqinanni?

MAGANU YIHOWA Kiristaanu salaame naadaranna salaametenni heeˈrara hasiˈranno. Ninke salaamete heeˈneemmoha ikkiro, Maganu manni mereero salaame heedhanno. Tini, Kiristaanu songo gibbo nookkiwa heeˈra halchanno manni daa baxanno base ikkitanno gede assate kaaˈlitanno.

Madagaskaari gobbara heeˈrannohu kiilunni maccaha ikkino manchi, Yihowa Farciˈraasine mereero mittimma noota huwatino. Isi togo yee hedino: ‘Ammaˈno heedhaera hasiˈreemmoha ikkiro, harunseemmohu togoo ammaˈnooti.’ Yannate gedensaanni, isi agaanintete looso agure hattono adhamasi Qullaawu Borro yitanno garinni biddi assiˈre salaamete Magano Yihowa magansiˈrannoha ikkino.

Konni manchinte gede, diru dirunkunni lowo kume ikkanno manni Kiristaanu songo daye lowo geeshsha halche hoogino salaame afiˈranni no. Ikkollana, Qullaawu Maxaafi songote giddo hinaasanna heewisama heedhuro, jaaloomu baˈˈannotanna qarru kalaqamannota kulanno. (Yai. 3:14-16) Ikkirono Qullaawu Maxaafi coyi kalaqamanno wote tiranna salaame heedhanno gede assate kaaˈlitanno amaale aannonke; tini hagiirsiissannote. Xa hanni tini amaale kaaˈlitannonke gara ronso.

QARRANNA MALA

“Ledoˈya loosanno rodii ledo sumuu yee loosa qarra ikkitinoe. Mitto barra mimmitoho hanqine coyiˈnanna lamu manni dayi.”—KIRISI.

“Ganyine ledo soqqammeemmoti mitte rodoo, soqqamate amaxxinoommo dinye hedeweelcho diiggu. Hakkiinnino ane ledo qahantu. Ise hatto ikkitinohu mayiraatiro ani diafoommo.”—JAANEETI.

“Mitte hige sase ikkine silketenni hasaambanni heeˈneenna, mittu keerunni yii. Hakka wote isi silke cufinoha lawinoe. Hakkiinni ani silketenni hasawanni noommohura wolu manchira hakko manchi daafira gara ikkinokki coye coyiˈrummo; kayinni isi silke dicufino.”—MAYIKILI.

“Songonke giddo lame suwisaano mereero coyi kalaqamino. Lamunku mimmito boroortu. Insa coyinni kiphi yaansa wolootu dadillitanno gede assitino.”—GERII.

Aleenni qummi assini coyi shiima coyeeti yaattoha ikkara dandaanno. Ikkollana, mittu mittunku coyi insa xissiisiˈranno gede assaranna ayyaanaamittensa gawajjara dandaannoho. Insa baalunku kalaqamino qarra tirte salaame heedhanno gede assitinota afa hagiirsiissannoheti egennantinote; insa baalunku Qullaawu Maxaafi amaale harunsitino. Insa harunsitinoti Qullaawu Maxaafi amaale hiittenneeti?

“Doogote aana mimmitiˈne ledo giwantinoonte.” (Kal. 45:24) Yooseefi hatto yee  amaalinohu roduuwisi anninsawa higgannaati. Tini amaale lowo geeshsha kaaˈlitannote! Mittu manchi isonooto qeeˈlannokkihanna shiimurira hanqannoha ikkiro, wolootuno hanqitanno gede assanno. Kirisi naaxxa qeeˈlanna uyinannisi biddishsha harunsa hasiissannosita huwatino. Isi konne akatasi biddi assiˈra hasiˈrino daafira, koffi yii rodoo maaro xaˈmiˈrino; hattono hanqoho muddama agurate sharramino. Ledosi loosannohuno Kirisi laiti mito coye biddi assiˈrino. Xa lamunku Yihowara mitteenni soqqantanni no.

“Malu hoogiro hendoonniri ikkikkinni gatanno.” (Law. 15:22) Jaaneeti konni qummeeshshira noo hedo harunsate kaˈino. Konnira ise coyishiisha gibbuse rodoo hasaawissu. Ise hasaawissu wote hayyotenni rodoo koffi assinose coye kultanno gede assitino. Hasaawi wote lamentera coyi shota diˈˈikkinonsa; ikkirono koffi yaanno gede assinonsare wodanaaˈme hasaawita coyi woyyaawi. Koffi yitu rodoo sodhinota buuxxu; Jaaneeti ise koffi assannore diassitino. Ise Jaaneeti maaro xaˈmidhino; insa albinsa gede Yihowara mitteenni soqqama hanafino.

“Fushshaatekki Maganoho shiqishiˈratto yannara giwamoottoha rodookki qaagittoro, fushshaatekki hakko worte agurte hadhe balaxxe giwamootto rodiikki ledo araarami. Hatto assittohu gedensaanni dagge fushshaatekki Maganoho shiqishiˈri.” (Mat. 5:23, 24) Tini amaale Yesuusi ilaalaho rosiisino rosi giddo coyiˈrinote. Mayikili wolu rodii daafira gara ikkinokki coye coyiˈrinotera lowo geeshsha masino. Isi baˈino salaame qolate sharramino. Isi isonooto heeshshi asse koffi assino rodoo maaro xaˈmiˈrino. Tini mayi guma abbitino? Mayikili togo yiino: “Rodiiˈya godowinta maarinoe.” Tini jaaloominsa haarooˈmanno gede assitino.

“Kiˈne kiˈneneewa koffi yitinoonni coye baala cincatenni agurre.” (Qol. 3:12-14) Aleenni qummi assinita lame suwisaano, mittu danchu cimeessi togo yite heddanno gede assino: ‘Lamunku giwamme wolootu dadillitanno gede assa garaho? Mimmitoho maarreemmokkinna salaametenni Yihowara soqqammeemmokki gede assanno korkaati no?’ Insa cimeessu amaalinonsa amaale adhitino. Xa insa jaalla ikkite dancha duduwo dudubbanni no.

Mittu manchi koffi assihero Qolasiyaasi Sokka 3:12-14 noo amaale harunsa kaaˈlitahera dandiitanno. Lowo manni umonsa heeshshi assannoha ikkiro koffi assinonsa coyi agure saˈˈa dandaannoha ikkinota huwatino. Aleenni kulli amaale harunsate woˈnaallummorono coyi biddi yaannokkihalla ikki? Tenne yannara Maatewoosi 18:15 giddo nooha xintu seera harunsa dandiineemmo. Yesuusi konni qummeeshshira coyiˈrino amaale mittu manchi wolu manchira shota ikkinokki cubbo  loosanno wote harunsinannite. Ikkirono roduuwinke ledo koffi assanno coyi kalaqamanno woteno kaaˈlitannonke. Umokki heeshshi assite rodookki shaqqillunni hasaawisse coye tirate woˈnaali.

Qullaawu Maxaafi aannoti wole harunsa dandiinanni amaaleno no. Tenne amaale harunsate qullaawu ayyaani gumi akatta lawishshaho, ‘baxille, hagiirre, keere, cinca, danchumma, ammana, joongillenna meessaneeto qeeˈlate’ akatta lossiˈra hasiissanno. (Gal. 5:22, 23) Maashinete buurranni zayite maashine shaqqishshannonte gede, tini akatta salaame heedhanno gede assate coye injeessitanno.

BABBAXXINO AKATA AFIˈRINO MANNI HEEˈRA SONGO KAAˈLITANNO

Ninke baalunkura babbaxxino akati noonke. Mittu coyira noonke laonna hedonke xawinseemmo gari babbaxxinoho; tini jaaloominke baxisannoha ikkanno gede assitanno. Ikkollana, babbaxxino akati heeˈra koffi assanno coyi kalaqamanno gede assitara dandiitanno. Mittu worbu cimeessi togo yiino: “Joogu mannira coye fane coyiˈrannohunna faasiiqu manni ledo heeˈra qarra ikkitannonsaha ikkara dandaanno. Tini mullare labbara dandiitanno; kayinni koffi assannori kalaqamanno gede assitara dandiitanno.” Ati babbaxxino akati noonsa manni sumuu yaa horo didandaanno yite hedde egennootto? Hanni lame soqqamaasine xagge lai. Pheexiroosi hiittoo mancho lawannohe? Iso coye fane coyiˈrannohunna muddamannohu gede assite hedattoha ikkara dandaanno. Yohaannisina? Isi manna baxannoho, coye hede coyiˈrannohonna hawa gede ikkannokkiho yite hedattoha ikkara dandaanno. Tenne lamente soqqamaasine daafira hatto yine hendanni gede assannori heeˈrara dandaanno. Insara babbaxxino akati noonsa. Ikkirono insa Yihowara mitteenni soqqantino. (Soq. 8:14; Gal. 2:9) Tini, babbaxxitino akatta noonsa manni sumuu yee heeˈra dandaannota leellishshannote.

 Songoˈne giddo, coyiˈrannori woy assannori baxisannohekki rodii heeˈrannoha ikkara dandaanno. Ikkirono, hakku rodiino Kiristoosi reyinosihonna ati baxa hasiissannoheho. (Yoh. 13:34, 35; Rom. 5:6-8) Hakko daafira, isi ledo jaalooˈma woy isiwa gambo giwantenni ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Rodiiˈya Qullaawa Borro yitannore addinta diigino? Isi ani baxeemmokkire assannohu afanni heeˈreeti? Isi ikkito baxeemmokkihu akatinke babbaxxinohuraati ikka?’ Qoleno togo yine heda lowo geeshsha kaaˈlitanno: ‘Isira noositi dancha akatta hiitteeti?’

Tini xaˈmo lowo geeshsha hasiissannote. Lawishshaho mittu rodii faasiiqa, ati kayinni sammi yaa roorattoha ikkittoro, isi soqqanshonniwa waajjikkinni hasaawa hanafanno gara heda dandaatto. Ati ledosi soqqansho fulte isiwiinni mitore rosa dandaatto. Hakku rodii shaqqado, ati kayinni mannaho mitore aate isi geeshsha ikkattokkiha ikkiro, isi geedhino, dhiwaminonna anga ajino mannira mitore oye afiˈrino hagiirre heda dandaatto. Ee, rodiikkiranna atera babbaxxino akati nooˈneha ikkirono, danchu akatiˈne mimmitiˈnewa shiqqinanni gede assaˈnera dandaanno. Hatto assitinoonnihura lubbote jaalla ikkitinanni yaa ikka hoogara dandaanno; ikkirono tini lamunku mereero hattono songote giddo mittimmanna salaame heedhanno gede assitanno.

Ewoodiyanna Siinxiki babbaxxino akati noonsare ikkara dandaanno. Ikkirono, soqqamaasinchu Phaawuloosi insa “Mootichunni . . . sumuu” yee heeˈranno gede amaalinonsa. (Fil. 4:2) Atino insa gede salaame heedhanno gede assannore assatto?

KOFFI ASSINOˈNE COYI LEXXANNI HAˈRARA WORTINOONTE

Ishinu hoola hoongiro gide ite hunannonte gede, koffi yine keeshshano coyi roore baˈˈanno gede assitanno. Mittu rodii woleho koma amadannoha ikkiro, tini songote salaame huntara dandiitanno. Yihowanna rodoonke banxeemmoha ikkiro, babbaxxino akati  noonkere ikkanke Maganu manni salaame huntara sammi diyineemmo.

Umokki heeshshi assattohanna salaame heedhanno gede assate sharramattoha ikkiro dancha guma afiˈratto

 

Salaame heedhanno gede assate yine koffi assinonke coye woy baxisannonkekki coye dandiine saˈneemmoha ikkiro, dancha guma afiˈneemmo. Hanni mitte Yihowa Farciˈraasincho woˈnaalsha laˈno; ise togo yitino: “Mitte rodoo ane qaaqqo ikkoommahu gede assite laˈannoehu gede asse hedoomma. Tini addinta hanqissinoe. Hanqe aaraawummati, isera kaajjishe coyiˈra hanafumma. Togo yee hedumma, ‘Ise ane ayirrisa hooggue geeshsha, anino ise diayirriseemma.’”

Tini rodoo umiseta heda hanaffu. Ise togo yitino: “Ani umiˈya soˈreemmata laumma; tini lowo geeshsha dadillissinoe. Hedeemma gara biddi assiˈra hasiissannoeta huwatumma. Tenne hajore kayise huuccatto assiˈrummahu gedensaanni, isera kaajjishe coyiˈroommatera maaro xaˈmiˈrate shiima aamamooshshe hire hattono sokka borreesse uumma. Lamenti mimmito rimmi assine daae yine koffi assinonke coye agurummo. Hakkuyi gedensaanni salaametenni heeˈnoommo.”

Salaametenni heeˈra hasiˈrannokkihu dino. Ikkollana, lowo manni uminsa ayirrinyira yaadannoha woy naaxxannoha ikkiro salaame hunannore assate kaˈˈanno. Yihowa Magansiˈrannokki manni mereero togoori rosaminoreeti; Maganu suˈminni woshshamanno manni kayinni salaamenna mittimma heedhanno gede assa hasiissannonsa. Yihowa ayyaanisinni Phaawuloosi togo yee borreessanno gede assino: “Ani . . . woshshamaˈnera labbino heeshsho heedhinanni gede jawaachisheemmoˈne. Woˈmanka woyite jooguulle, shaqqaddanna cincaaleeyye ikke; mimmitoˈne baxillunni duqqe! Maganu ayyaani aanno keerinni mitteenni usurantine mittimma agadhate jawaatte.” (Efe. 4:1-3) “Maganu ayyaani aanno keeri” woy salaame lowo waaga afiˈrinoreeti. Hakko daafira, mereeronke kalaqamanno coye tirre salaamenke baˈannokki gede assate murciˈno.