Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ella 2016

Yihowa Seekke Biddi Assaˈnera Wodhitinanni?

Yihowa Seekke Biddi Assaˈnera Wodhitinanni?

“Kune doru ganannohu anga noonte gede, kiˈneno ane anga heedhinoonni.”—ERM. 18:6.

FAARSO: 60, 22

1, 2. Maganu Daanieeli ‘lowo geeshsha baxannohu’ mayiraati? Ninkeno Daanieeli gede owaata ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

YIHUDU manni hunda Baabiloonete katama qafadame haˈri yannara katamu giddo kaphu maganna woˈmitinotanna hakko heeˈranno manni busha ayyaannara borojje ikkinota huwatino. Ikkirono, ammanaminohu Yihudu manni lawishshaho, Daanieelinna sasu miillasi Baabiloonete manni faale dihaˈrino. (Dan. 1:6, 8, 12; 3:16-18) Daanieelinna miillasi Seekkannonsa Magano Yihowa calla magansiˈrate murcidhino. Qoleno coyi heddino gede ikkinonsa. Daanieeli heeshshosi diro woˈma Baabiloonete heeˈrino yaa dandiinanni; ikkirono Maganu sokkaanchi iso “Maganu lowo geeshsha baxannohe” yiinosi.—Dan. 10:11, 19.

2 Dora ganannohu dora loowe hasiˈrino sona afiˈrino uduunnicho loosa dandaanno. Yannankera halaalaancho Magano magansiˈranno manni Yihowa Kalqete Alame Giddo Aliidiha ikkinota, hattono mannanna daga seekke biddi assate silxaane noosita huwatino. (Ermiyaasi 18:6 nabbawi.) Qoleno Maganu ninke mitto mittonka seekke biddi assate silxaane noosi. Ikkollana, mito coye uminkenni doodhate qoosso uyinonketa hedanno; hattono uminke fajjonni isira maahoyye yine gallammora hasiˈranno. Konninni aanchine Maganu seekke biddi assannonke yannara isi angara shaqqadu dori gede ikka dandiineemmohu  hiittoonniitiro afate sase coyibba laˈneemmo; insano: (1) Maganu amaalannonke amaale macciishsha qarra ikkitannonke gede assitanno akatta hooˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? (2) Shaqqadu dori gede ikkineemmonna Maganoho maahoyye yine galleemmo gede kaaˈlitannonke akatta lossiˈra dandiineemmohu ma garinniiti? (3) Kiristaanu anninna ama oosonsa qajeelsanno yannara Maganu yaannonsare macciishsha dandaannohu hiittoonniiti?

WODANIˈNE HAJAJAMA GIWANNO GEDE ASSITANNO AKATTA HOOˈLE

3. Wodaninke hajajama giwanno gede assitanno akatta hiikkuriiti? Lawishsha kuli.

3 Lawishsha 4:23 togo yitanno: “Wodanu heeshshote buichootina, woˈmunkunni roorsite iso agadhi.” Wodaninke hajajama giwanno gede assitannota hiikkuri akata hooˈla hasiissannonke? Kuri akatta giddo mite naaxxa, cubbo loosa roso assiˈratenna ammana hoogate. Kuri akatta hajajama gimbanni gede assitanno. (Dan. 5:1, 20; Ibi. 3:13, 18, 19) Yihudu Nugusi Ooziya naaxxino. (2 Duduwo 26:3-5, 16-21 nabbawi.) Umi qara Ooziya, “Kaaliiqi baxanno coye assino;” hattono Maganoho “ammaname heeˈrino.” Ikkollana, isira jawaante uyinosihu Magano ikkirono “gedensaanni hajajamannokkiha ikkino.” Wole agurina isi hixaana giirara Qullaawu Minira eino; konne looso loosate qoosso afiˈrinohu kakkalaano ikkinoho Aarooni sircho callaho. Hakkiinni kakkalaano tenne assannokki gede kultusita Ooziya hanqe bilicci yiino. Tini mayi qarra abbitusiyya? Isi Maganu anganni shollishanno garinni ‘uwino’; hattono dhiigu dhibbinni amadame heeˈre reyino.—Law. 16:8.

4, 5. Naaxxa qeeˈla hooga mayi qarra abbitanno? Woˈnaalsha kuli.

4 Naaxxa gargadha hoongummoro uminke daafira “hasiisannohunni aleenni” hendeemmoha, wole agurina Qullaawa Borro amaale nafa macciishsha gimbeemmoha ikkara dandaanno. (Rom. 12:3; Law. 29:1) Hanni songote cimeessa ikkinohu Jiimi lawishsha laˈno; isira wole cimeeyye ledo songote hajo daafira coyi kawa kaˈˈaa higinosi. Jiimi togo yiino: “Insa baxillaano ikkitinokkita kulensa cimeeyyete gambooshshe agure haˈrummo.” Isi lewu agani gedensaanni, wole qooxeessaho noo songo haˈrino; ikkirono marinowa cimeessa ikke didooramino. Isi togo yiino: “Lowo geeshsha giiramummo. Ani gara ikkoommota quwa sae hedoommohura halaalu mininni fulummo.” Jiimi halaalu mininni fule tonne diro keeshshino. Gedensaanni isi togo yee coyiˈrino: “Naaxxaˈya gawajjitinoe; hattono, ikkino coyira Yihowa bushiisha hanafummo. Lowo diro roduuwu dagge hasaawisate woˈnaaltinoha ikkirono insa uyitannoe kaaˈlo adha giwoommo.”

5 Jiimi woˈnaalshi, naaxxa ninke assineemmori gara ikkinohu gede assine hende kaajjadu dori gede ikkineemmo gede assitannonketa leellishanno. (Erm. 17:9) Jiimi togo yiino: “Wolu manni gara ikkinokkihu gede asse heda agura qarra ikkitinoe.” Ayyaanaamittete rodiikki koffi asseennahe woy alba songote giddo noohe qoosso hoogge dadillootto woti no? Ikkina, hatte yannara maa assitto? Naaxxa qeeltuhenso, rodiikki ledo salaame kalaqqe Yihowara ammanante heeˈra hasiˈrattota leellishitto?—Faarso 119:165; Efesooni Sokka 4:32 nabbawi.

6. Cubbo loosa roso assiˈra mayi qarra abbitanno?

6 Cubbo loosa roso assiˈra woy mannu afikkinni cubbo loosa Maganu aannonke amaale macciishsha gimbeemmo gede assitankera dandiitanno. Hakkunni gedensaanni cubbo loosa shoturi gede assine laˈneemmo. Mittu rodii alba gara ikkinokkire assa roso assiˈri yannara wodanisi biˈree gede assitooti yaannosikkita coyiˈrino. (Ros. 8:11) Alba teeda baˈino misilla laˈˈate rosichi noosi rodii gedensoonni togo yee coyiˈrino: “Songote cimeeyye loossanno soˈro xinqisiisireemmoha ikkummo.” Kuni assooti ayyaanaamittesi gawajjino. Yannate gedensaanni, assootisi xawo fulino; hattono cimeeyye baasa kaaˈlitinosi. Ninke baalinkera guuntete xeˈne noonketi egennantinote. Ikkollana, soˈro xinqisiisiˈneemmoha woy Yihowa  maaro xaˈmira agurre assinoommori gara ikkinota leellishate sharrammeemmoha ikkiro, wodaninke hajajama giwa hanafino yaate.

7, 8. (a) Hundi Israeele lawishshi, ammana hooga hajajammannikki gede assitannota leellishannohu hiittoonniiti? (b) Ninke insa lawishshinni maa ronseemmo?

7 Maganu Gibitsetenni gatise fushshinonsari Israeelete daga lawishshi, ammana hooga wodaninke hajajama giwanno gede assitannota leellishanno. Hakkawaro heeˈrinohu Israeelete manni, Maganu insara yee lowo geeshsha dhagge ikkitannota batinye maalale loosanna laino. Ikkollana, tini daga Hexxote Gobba eate gambisse heedhe ammana noonsakkire ikkitino. Yihowa addaxxa agurte, shashanna Musera gunguntannore ikkitino. Wole agurina, alba borojje ikkite heedhinote Gibitsete gobba wirro higa nafa hasidhino. Tini Yihowa lowo geeshsha dadillissinosi. Isi “Kuni manni ane mishannoehu mamari geeshshaati?” yiino. (Kir. 14:1-4, 11; Far. 78:40, 41) Hatti ilama wodaninsa hajajamannokkiha ikkinohuranna ammana hoogginonsahura halalla gooffino.

8 Haaro alame gambisse noote tenne yannara ammananke fonqolanno coyi tuncu yaannonke. Hakko daafira jawaata ammana noonkeronna teˈee layiˈra hasiissannonke. Lawishshaho, Yesuusi Maatewoosi 6:33 aana coyiˈrinore ma garinni laˈneemmoro heda dandiineemmo. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Heeshshoˈya giddo balaxisiiseemmo coyinna doodheemmo doorshi Yesuusi coyiˈrinori halaale ikkinota ammaneemmota leellishannoho? Woxe lexxate yee gambooshshe woy qanchu soqqansho hoseemmo? Looseemmo loosi lowo yanna adhanni nooeta afummoro maa asseemmo? Alame faalese haˈreemmo gede assitaera woy halaalu mininni fushshitaera wodheemmo?’

9. Ammananke ganyine layiˈra hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

9 Hanni Qullaawu Maxaafi hoshshate daafira, bohate daafiranna boohaarshu daafira aanno biddishsha lashshi assinohu Yihowa soqqamaanchire hedi. Ateneeto, ‘Anera togoo coyi tuncu yiiero ma asseemmo?’ yite xaˈmi. Hajajama giwate akati giddonke rumuxxanni noota anfummoro ranke ammananke layiˈra hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Ammaˈnatenni kaajjitine heeˈraˈne buuxate kiˈnenee qonqolchitine laˈe; kiˈnenee fonqoltine laˈe.” (2 Qor. 13:5) Maganu Qaale horoonsiˈne hendeemmo gara ganyine layiˈra hasiissannonke.

SHAQQADU DORI GEDE IKKITINE HEEDHE

10. Yihowa angara shaqqadu dori gede ikkate mayi kaaˈlannonke?

10 Maganu qixxeessinonke qixxaawo lawishshaho, Qullaawu Maxaafi, Kiristaanu songonna qanchu soqqansho doru gede shaqqadda ikkate kaaˈlitannonke. Wayi dora shaqqishannonte gede Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawanna hiincano Yihowa anga shaqqadu dori gede ikkate kaaˈlitannonke. Yihowa Israeelete nugussara Maganu Higge amadino maxaafa galchine uyinansaranna insa barru baala nabbabbara hajajino. (Mar. 17:18, 19) Yesuusi soqqamaasineno Qullaawa Borro nabbawanna hiinca soqqanshote kaaˈlitannonsata huwattino. Insa borronsa giddonna sabbakkanno yannara Ibirayisxete Afiita Qullaawa Borro duucha higge qummi assitino; hattono sabbakkanno manni tenne assara jawaachishshino. (Soq. 17:11) Xaa yannara Maganu Qaale barru baala nabbawanna huuccatto assiˈne hiinca afidhino hoˈro ninkerano goˈlitinota diˈˈikkitino. (1 Xim. 4:15) Tenne assanke Yihowa albaanni umonke heeshshi assineemmonna isi angara shaqqadu dori gede ikkate kaaˈlitannonke.

Shaqqadu dori gede ikkite heeˈrate kaaˈlitannoheta Maganu qixxeessino qixxaawo horoonsiˈri (Gufo 10-13 lai)

11, 12. Yihowa Kiristaanu songo widoonni mitto mittonke hasiisanno garinni seekke biddi assannonkehu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

11 Yihowa Kiristaanu songo widoonni mitto mittonke hasiisanno garinni seekke biddi assannonke. Aleenni kullihu Jiimi mittu cimeessi kaaˈlinosi kaaˈlonni hedosi biddi assiˈrino. Jiimi togo yiino: “Isi assoommorira diwoqasinoe woy dibushiishinoe. Hatteentenni, isi garu lao noosita leellishino; hattono ane kaaˈlate lowo geeshsha hasiˈrino.” Sasu agani gedensaanni kuni  cimeessi, Jiimi songote gambooshshe daara koyisinosi. Jiimi lede togo yiino: “Songo anga fante haadhinoe. Hattono baxillinsa songonniwa higeemmo gede assinoe. Illachisha hasiissannoehu ane hedo aana calla ikkitinokkiti leeltue. Roduuwunna ayyaanaamittetenni jawaatte heedhinoti muxxe minaamaˈya kaaˈlitinoe kaaˈlo gale hose ayyaanaamittetenni jawaateemmo gede assitinoe. Qoleno, ‘Yihowara Koˈmitinoonte’ nna ‘Yihowara Ammanantine Soqqamme’ yitannoti Bocaasa 15, 1992 (Amaaru Afoo) Agarooshshu Shae aana fultino birxichuwano lowo geeshsha jawaachishshinoe.”

12 Yannate gedensaanni Jiimi galagale songote cimeessa ikke shoomamino. Isi hatte yannanni kayise, wole roduuwa isira tuncu yiinosi gedee fonqolo qeele saˈˈannonna galagale ayyaanaamittetenni jawaatanno gede kaaˈlanno. Jeefote isi togo yiino: “Anera hakkawaro Yihowa ledo danchu jaaloomi nooeha lawannoe; coyi kayinni dihattooti. Naaxxa roore hasiissanno coyibba aana illachisheemmokki gede ballissaeranna wolu manni soˈro xinqisiisiˈreemmo gede assitaera wodhe aguraˈya gaabbissannoe.”—1 Qor. 10:12.

13. Soqqammeemmo yannara hiikkuri akatta lossiˈra dandiineemmo? Tini maaho kaaˈlitanno?

13 Qanchu soqqansho dancha akatta lossiˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Dancha duduwo mannaho kula umonke heeshshi assate akatanna babbaxxitinota Maganu ayyaani gumi akatta lossiˈrate kaaˈlitannonke. (Gal. 5:22, 23) Hanni soqqansho lossiˈratto gede kaaˈlitinohe akatta hedi. Kiristoosite gedee akatta heedhunkero sabbankeemmo sokka gaamaarsitanno; tini qolte sabbankeemmo manni hedonsa biddi assiˈranno gede assitara dandiitanno. Hanni mitto lawishsha laˈno; Awustiraaliyaho lame Yihowa Farciˈraasine gara ikkinokkire coyidhino mancho ayirrinyunni macciishshitino.  Ikkollana, yannate gedensaanni, tini mancho hakkawari ikkitose gaabbisseennase sinu biirora sokka borreessitino. Borreessitino sokka giddo gama togo yitanno: “Kuri cincannonna umonsa heeshshi assannori lamunku mannira hanqe coyiˈrommahuranna gara ikkinokkire assoommansahura maaro xaˈmiˈreemma. Maganu Qaale rosiisanni noohu kuri lamunku mannira albanni uurre hakko garinni insa oofe haˈrisaˈya gowwimmate.” Kuri roduuwi hatte yannara shiima geeshsha nafa hanqoommero tini mancho tenne sokka borreessitanno? Hatto ikka hoogara dandaanno! Ee, soqqanshonke ninkerano wolu mannirano lowo geeshsha kaaˈlitanno!

OOSOˈNE QAJEELSITINANNI YANNARA MAGANU YAANNOˈNERE MACCIISHSHE

14. Annuwunna amuuwu oosonsa qajeelsanno yannara dancha guma afiˈrate maa assa hasiissannonsa?

14 Batinyu qaaqquulli rosa hasiˈranno; hattono naaxxate yinannire diafino. (Mat. 18:1-4) Konnira, worbu annuwinna amuuwi qaaqquullu anje heeˈreenna halaalu surrensanna wodaninsa giddo qaˈmiˈranno gedenna halaale baxanno gede assa dandaanno. (2 Xim. 3:14, 15) Tenne assate, annuwunna amuuwu balaxe halaalu uminsa wodani giddo qaˈmiˈranno gede assanna heeshshonsa giddo halaale seekke cuˈmira hasiissannonsati egennantinote. Annuwunna amuuwu tenne assannoha ikkiro qaaqquullinsa halaale afannoha calla ikkikkinni halaale baxannore ikkanno. Qoleno, annuwinsanna amuuwinsa amaale Yihowa baxille leellishannori gede asse laˈˈanno.

15, 16. Annunna ama beettinsa bohamanno yannara Magano addaxxannota leellisha dandaannohu hiittoonniiti?

15 Mitu qaaqquulli halaalu mine lophinoha ikkirono yannate gedensaanni halaalu mininni fulanno woy bohamanno; tini maate lowo geeshsha dadillissanno. Mitte Wodiidi Afirikira heedhanno rodoo togo yitino: “Rodiiˈya bohami yannara reyinoha lawinoe. Tini lowo geeshsha dadillissinoe!” Ise, hattono annisenna amase maa assiyya? Insa Maganu Qaali giddo noo biddishsha harunsino. (1 Qorontoosi 5:11, 13 nabbawi.) Anninsanna amansa togo yiino: “Mitto coye Maganu hedo garinni assa dancha guma abbitannota anfoommohura Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsate murciˈnoommo. Bohama Maganu seejjo gede assine laˈnoommo; hattono Yihowa seejjannohu baxillunni ikkinotanna quwa saˈˈannokkita anfoommo. Hakko daafira, beettinke ledo xaadissannonketi lowo geeshsha hasiissannote maatete haja callate.”

16 Beettinsara mayi macciishshamisiyya? Gedensoonni isi togo yiino: “Maateˈya gibbannoekkita afoommo; insa tenne assinohu Yihowaranna dirijjitesira hajajamate yeeti.” Isi lede togo yiino: “Yihowa kaaˈlannoˈnenna maarannoˈne gede huuccidhinara xixxiimbanniˈne yannara isi mageeshshi geeshsha hasiisannoˈnero huwattinanni.” Kuni beetti maaro ei yannara maate mageeshshi geeshsha hagiidhitinoro hanni hedi! Ee, assineemmo coyi baalunkunni Maganu yaannonkere seekkine macciishshineemmoha ikkiro dancha guma afiˈneemmo.—Law. 3:5, 6; 28:26.

17. Heeshshonke woˈmantenni Yihowara maahoyye yine gala hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

17 Himanaanchu Isayaasi Baabiloonete noohu Yihudu manni maaro eannotanna togo yee coyiˈrannota balaxe himanino: “Kaaliiqa ati ninkera annankeeti; ninke bushshaho. Seekkoottonkehu ateeti; ati angakkinni kalaqoottonke.” Hakkiinni insa togo yee eeggifatannota coyiˈrino: “Cubbonke hegere geeshsha giddo amaddooti; ninke baalunku mannakkiitina mararinke.” (Isa. 64:8, 9) Ninkeno hakko garinni heeshshonke woˈmantenni Maganoho maahoyye yine galleemmoha ikkiro, isi himanaancho Daanieeli lowo geeshsha baxinte gede ninkeno baxannonke. Ee, Yihowa barrunni mitto barra guuta “Maganu ooso” ikkine albasiinni uurra dandiineemmo gede, Qaalisi, qullaawu ayyaanisinna dirijjitesi widoonni ayewoteno seekke biddi assannonke.—Rom. 8:21.